Norminpurkutulokset

303 yläkuva.jpg

303 purettua normia


I Arki (1-55)
II Yrittäminen (56-112)
III Rakentaminen (113-165)
IV Maatalous ja ruoka (166-281)
V Hallinto (282-303)

 

I Arki


1. Nimenmuutos helpottui. Läheskään kaikkiin muutoksiin ei tarvita enää entiseen tapaan lausuntoa nimenmuutoslautakunnalta. (OM, nimiasetuksen muutos.)

2. Työttömyysrahaa voi käyttää myös palkkatukena. Palkkatukea voi käyttää ko. henkilö oman osaamisensa tai työnhaun parantamiseksi, tai sitten yritys, joka työllistää työttömän.

3. Kuluttajariidan ratkaisua voi hakea nyt myös elinkeinonharjoittajan (= yrittäjän) kotipaikalla. Aiemmin piti aina kääntyä oman kotikunnan puoleen.

4. Kansainväliseen verkkokauppaan liittyvän riita-asian voi saada vieraassa maassa käsittelyyn omalla kielellään. Tämä helpottaa verkkokaupanteon ongelmissa valituksen tekemistä. (HE 74 /2015 vp.)

5. Kuluttajariitojen oikeusturva parani. Ratkaisusuositus pitää saada 3 kk:ssa.

6. Yhdistyksen voi lopettaa aiempaa helpommin. Enää ei tarvita käräjäoikeuden byrokratiaa vaan homman voi hoitaa rekisteriviranomaisen kanssa. Helpompaa ja nopeampaa.

 7. Sähköinen rekisteri-ilmoitus ja etäosallistuminen ovat mahdollisia myös yhdistyksissä. Byrokratiaa on vähemmän ja rekisterit pysyvät ajan tasalla.

8. Hallituksen puheenjohtajan lisäksi myös muut hallituksen jäsenet voivat yhdistyksessä allekirjoittaa yhdistyksen rekisteri-ilmoituksen.

9. Yhdistysrekisteriin ilmoitettavan henkilön täysivaltaisuus voidaan nyt tarkistaa viran puolesta koneellisesti.

10.
Ulosoton paperisota keveni ja nopeutui. Asiakirjat voi toimittaa valtion sähköiselle asiointitilille eikä enää tarvita paperipostia. Sähköisen asiakirjojen välittämisen ulosottomiehelle voi myös kieltää (OM, kesäkuu 2016.)

11. Ulosottomies voi aiempaa helpommin myydä omaisuuden internetissä avoimella huutokaupalla. Myyviä yrityksiä voi myös olla entisen kahden sijasta kolme.

12. Velan vanhentumista koskevat säännökset täsmentyvät; ulosottohakemuksen vireille tulo pääsääntöisesti katkaisee velan vanhentumisen.

13. Pysäköintikiekon väriä ja kokoa väljennettiin. Nyt keskeistä on, että pysäköinnin alkamisaika näkyy selvästi.

14. Vapaaehtoisella työkokeilulla työnhakija pääsee näyttämään osaamistaan ennen työsopimuksen allekirjoitusta ilman työ- ja elinkeinotoimiston työvoimapoliittista harkintaa. Työkokeilu voi olla joillekin työnhakijaryhmille väylä työelämään.

15. Työtön voi toimia 2 viikkoa yrittäjänä ilman, että työttömyysetuus kokonaan loppuu. Tämä helpottaa esim. monia luovan alan pätkätyöläisiä, joilla on oma yritys. Muutos myös parantaa yrittäjän yhdenvertaisuutta lyhytkestoisten töiden työnhakijoihin.

16. Kaikilla on oikeus tiliin ja verkkopankkitunnuksiin. Pankit voivat kieltäytyä myöntämisestä vain poikkeustapauksissa.

17. Henkilökorttibyrokratiaan tuli käyttöön sähköinen vireillepano, kevennetty sähköinen hakemusmenettely ja valmiiden asiakirjojen suoratoimitus. Henkilökortti voidaan tietyissä tilanteissa myöntää kokonaan kevennetyssä sähköisessä menettelyssä. Tämä koskee noin 3,6 milj. suomalaista.

18. Oikeusministeriö ja Kiinteistöliitto laativat yhteistyössä suosituksen ja ohjeen taloyhtiön hyvästä hallintotavasta, mikä helpottaa, selkeyttää ja yhdenmukaistaa asunto-osakeyhtiölain soveltamista. Näin taloyhtiöiden asioiden ja omaisuuden hoito sujuvoituvat ja riidat vähenevät.

19. Ulkomailla asuva Suomen kansalainen voi hakea kansalaisvarmenteen sisältävän henkilökortin sikäläisestä Suomen edustustosta.

20. Liikennetraktorin ajoikä aleni 18:sta 15:een vuoteen. Helpottaa koululaisten kesähommia maalla.

21. Hakemus vartijaksi, järjestysmieheksi ja turvasuojaajaksi voidaan panna vireille sähköisesti. (HE 42/2016.)

22. Tien varrelle voi laittaa mainoksia, kun asiasta ilmoitetaan asianmukaisesti. Siihen ei enää tarvitse hakea lupaa.

23. Perhejuhlien kylttikäytäntö keveni: hää- ja synttärikylttejä voi pystyttää tien varrelle vapaasti eikä asiassa tarvita edes ilmoitusta.

24. Segway ja senioriskootteri saivat lainsuojan. Kevyiden ajoneuvojen määrittelyä muutettiin niin, että etenkin autottomilla ja iäkkäillä on mahdollisuus käyttää muitakin välineitä omaan liikkumiseen.

25. Tehokkaat sähköpyörät vapautettiin rekisteröinti- ja vakuutusvelvollisuudesta. 26. Yksilöllisesti valmistetut moottoripyörät eli uusrekisteröinti sallitaan. (HE 24/2015.)

27. Hakemus vartijaksi, järjestysmieheksi ja turvasuojaajaksi voidaan hyväksyä lähimmällä poliisiasemalla eikä enää vain hakijan kotialueen poliisilaitoksella. Muutos helpottaa sekä hakijan että esimerkiksi vartijaa käyttävän yrityksen byrokratiaa. (HE 42/2016.)

28. Kuorma- ja linja-autonkuljettajien tutkintovaatimukset kevenivät. Koe on nyt helpompi toteuttaa eikä kielivaatimuksia ole.

29. Kuorma- ja linja-autokuskin kokeen voi tehdä myös suullisesti, aiemmin näin oli vain poikkeustapauksissa.

30. Jätevesien käsittelyvaatimuksia kohtuullistetaan. Jätevesiremontteja on tehtävä vain kiinteistöille, jotka ovat enintään 100 metrin päässä vesistöstä. Kuivan maan mökit vapautetaan muutoksista seuraavaan peruskorjaukseen saakka.

31. Liikennevakuutusten lakia selkeytettiin. Samalla perkattiin päällekkäistä tai tarpeetonta säätelyä.

32. Liikennevakuuttamista ja vakuutusten korvauksiin liittyviä käytäntöjä on järkeistetty ja puutteita korjattu. Bonuskäytäntöjä selkeytettiin niin, että tuotekehitys ja kilpailu lisääntyy, mikä on asiakkaan etu.

33. Verotusbyrokratia vähenee hyväksytyn tulorekisterin myötä. Tulorekisteristä tulotiedot löytyvät viranomaisille heti eikä viiveellä. Jonotusajat vähenevät. (Syksy 2017.)

34. Viestintävälityspalvelua koskeva lakimuutos helpottaa yksityisten ja yritysten asioimista viranomaisten kanssa. Viranomaisten sähköinen palveluketju toimii sujuvammin.

35. Toisen puolesta asiointi helpottuu ja hoituu tietoturvallisesti ja yhdenmukaisesti. Tämä helpottaa esimerkiksi ikääntyvien hoidon ja omaishoidon digitaalista asiointia.

36. Veroilmoituksen muutosten ja oikaisujen menettelyt ja määräajat yhtenäistettiin. Tämä selkeyttää, lyhentää käsittelyaikoja ja yhtenäistää eri verolajien päätöksiä. Samalla paranee verotettavan oikeusturva.

37. Veroilmoitusten korjaamismenettely kevennettiin. Säännökset ovat nyt yksinkertaisemmat. Tämä lisää verovelvollisten oikeusturvaa.

38. Verohallinnossa luovuttiin ulosottopakosta. Jatkossa veroja pystytään kerryttämään verohallinnon omilla perintäkeinoilla. Verovelvolliselta perittävät perintäkulut alenevat joissakin tapauksissa.

39. Sähköinen veroilmoitus kaikille vähentää byrokratiaa ja virheitä ja virheiden korjauskierroksia. Kustannukset laskevat.

40. Valtiosopimus joidenkin maiden kanssa on estänyt suurlähetystöjen henkilökunnan puolisoiden ja perheenjäsenten työnteon. Tehtyjen erillissopimusten myötä perheenjäsenet voivat nyt työskennellä esimerkiksi Argentiinassa, Brasiliassa, Etelä-Afrikassa, Israelissa, Serbiassa ja Vietnamissa. Tekemistä ja toimeliaisuutta joutenolon sijaan.

41. Aselupien prosessi on selkeytynyt. Käytössä on sähköinen asiointi, lupien kotipaikkasidonnaisuudesta on luovuttu ja poliisiasemakäyntejä vähennetään.

42. Kaupat saavat pitää ovensa auki silloin kuin haluavat. Samoin parturit ja kampaamot.

43. Viisumeihin liittyviä käytäntöjä selkeytetään. Viisumin epäämisestä tai mitätöimisestä valitetaan jatkossa hallinto-oikeuteen, saman asiakokonaisuuden viisumi- ja maastapoistamispäätöksestä valitetaan yhtä aikaa ja samaa valitustietä, ja viisumipäätösten laatua ja henkilökunnan osaamista kehitetään. (UM, HE 54/2015, L 132/2016.)

44. Uusilla säännöksillä yksinkertaistetaan vangeille maksettavien etuuksien laskentaa ja maksamista. (HE 252/2016.)

45. Alkolukkolakia on yhdenmukaistettu ja kevennetty. Lakikokonaisuuden selkeyttä ja havainnollisuutta lisättiin, yksittäisten säännösten kirjoitustapaa täsmennettiin, yksinkertaistettiin ja nykyaikaistettiin. (HE 68/2016.)

46. Digitaalisen toimintaympäristön esteitä on poistettu varmistamalla paremmin kaikkien pääsy internetin palveluihin ja sovelluksiin. (HE 67/2016.)

47. Sähköinen tunnistaminen ja allekirjoitus yksinkertaistuivat lainmuutoksella. Esim. mobiilivarmenteen voi saada pankkitunnusten avulla ilman, että tarvitsee enää mennä operaattorin liikkeeseen paikan päälle. (HE 74/2016.)

48. Kullanhuuhdonnan lupakäytäntö helpottui, kun entinen 7 ha enimmäispinta- ala palautetiin. Rinnakkaislupien tarve väheni.

49. Kullanhuuhdonnan jatkoluvan voimassaoloaika pitenee kolmesta vuodesta kymmeneen. Pidennys vähentää hallintoa ja lisää ennakoitavuutta.

50. Kertausharjoitus- ja palveluskelpoisuusasioiden päätökset tulevat nopeammin, kun oikaisumenettelyä yksinkertaistettiin. (Asevelvollisuuslaki (1438/2007.)

51. Vapaaehtoiseen maanpuolustukseen voi osallistua helpommin, kun sen tehtäviä laajennettiin ja harjoitusalueiden käyttöä helpotettiin. (Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta 556/2007.)

52. Uusista kiinteistöjen kiinnityksistä annetaan jatkossa panttikirjoja vain sähköisessä muodossa. Kiinnityksiä muutettaessa vanhat kirjalliset panttikirjat sähköistetään. (HE 8/2016 vp.)

53. Tiehoitokuntien toimintaa helpotetaan, kun hoitokunta voi jatkossa sopia jopa lakia väljemmin omista, sille sopivista säännöistä.

54. Tiehoitokunnat saavat jatkossa lähettää kokouskutsun sähköpostitse ja pitää myös videokokouksen. Vakituisesti kaukana asuva mökkiläinen kiittää.

55. Yhden luukun periaate etenee: beta.suomi.fi on jo avoinna ja pankkitunnuksin kirjautumalla voi hoitaa esimerkiksi henkilö-, ajoneuvo-, vesikulkuneuvo-, kiinteistö- ja yritystietojaan. Myös esim. pääkaupunkiseudun kirjastolainojen tiedot ovat tulossa tähän palveluun.

(takaisin alkuun)

 

II Yrittäminen


56. Työttömyysturvaa voi käyttää myös starttirahana. Työtönkin voi käynnistää yrityksen. (HE 209/2016.)

57. Selvityksen tulos: tuulivoimaloiden ja armeijan tutkien välille ei tarvita lisää lainsäädäntöä. Tuulivoimasta ja puolustusvoimien tutkaesteistä selvitään ohjeistuksella.

58. Pienyrittäjän oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen, maksaminen, määrääminen ja muutoksenhaku selkeytettiin ja yhtenäistettiin. Yrittäjän puhelin-netti-tulostus-postitus –työ vähenee omien verojen ilmoittamisessa. (HE 29/2016.)

59. Kausiveroilmoituksen voi antaa sähköisesti ja virheiden korjaamisessa käytetään kevennettyä menettelyä. (HE 29/2016.)

60. Alv:n ja lähdeveron palautushakemuksiin liittyviä menettelyjä on nopeutettu vuoden 2017 alusta lähtien. (HE 29/2016.)

61. Pidennettyjen verokausien soveltamisalaa laajennettiin, neljänneskalenterivuosimenettely laajeni ja alv:n kalenterivuosimenettelyn yläraja nousi. (HE 29/2016.)

62. Yrittäjä voi siirtyä lyhyempään verokauteen aiempaa nopeammin ja valittu verokausi sitoo kolmen vuoden sijaan vain yhden vuoden ajan.

63. Arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten verokaudet eivät enää ole sidoksissa toisiinsa, vaan ne voivat olla eripituiset, mikä on aiempaa joustavampaa. (HE 29/2016.)

64. Apteekkien verojärjestelmä yksinkertaistui vuoden 2017 alusta, kun siirryttiin apteekkimaksusta apteekkiverolakiin. Apteekkiveroon sovelletaan oma-aloitteisia veroja koskevia samoja säännöksiä kuin muihin oma-aloitteisiin veroihin. (HE 29/2016.)

65. Kaikkien verolajien muutoksenhakua ja verotuksen oikaisua koskevat säännökset yhdenmukaistettiin: keskeiset oikaisu- ja muutoksenhakuprosessit ovat verotusmenettelylaissa vuoden 2017 alusta lähtien. (HE 29/2016.)

66. Valmisteverotus ja autoverotus siirrettiin Tullilta Verohallinnon hoidettavaksi. Valmisteverotuksen ja autoverotuksen verotusprosessit ja tietojärjestelmät siirtyivät Verohallinnon käyttöön sellaisenaan. Muutoksilla vähennetään yritysten hallintoa. (HE 159/2016.)

67. Arvonlisäveron tilitys muutettiin vuoden 2017 alusta maksuperusteiseksi: alle 500 000 € liikevaihdon yritykset voivat tilittää arvonlisäveron vasta sitten, kun asiakas on maksanut laskun yritykselle. Aiemmin vero piti tilittää jo laskutusvaiheessa, vaikka yritys ei ollut vielä saanut laskusta tuloa. (HE 139/2016.)

68. Joukkorahoituksen välittäjien toimilupaprosessi korvattiin syyskuussa 2016 halvemmalla, yksinkertaisemmalla ja nopeammalla rekisteröitymisprosessilla. Välittäjän ei tarvitse enää liittyä sijoittajien korvausrahastoon, ja vähimmäispääomavaatimus laskee 125 000 eurosta -> 50 000 euroon. Pääomavaatimuksen vaihtoehdoksi tulee vastuuvakuutus, pankkitakaus tai muu vastaava vakuus, jonka Finanssivalvonta arvioi riittäväksi. (HE 46/2016.)

69. Yhtiösopimuksessa voidaan sitovasti sopia yli 10 vuoden yhtiökaudesta avoimen yhtiön (ay) yhtiömiehenä tai kommandiittiyhtiön (ky) vastuunalaisena yhtiömiehenä olevan, sekä ky:n äänettömän yhtiömiehen, osalta. Aiemmin sopimusvapaus oli rajallisempi. (HE 17/2015.)

70. Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehet voivat aiempaa joustavammin sopia yhtiön purkamisesta ja yhtiömiehen osuuden lunastamisesta. (HE 17/2015.)

71. Tavara- ja palveluhankintojen kansallinen kynnysarvo nousi vuoden 2017 alusta 30.000 eurosta 60.000 euroon. Sosiaali- ja terveysalan hankintojen kynnysarvo nousi 100.000 eurosta 400.000 euroon. Alemmat kansalliset kynnysarvot koettiin liian tiukoiksi, mikä monimutkaisti hankkijoiden työtä. (HE 108/2016.)

72. Kansallisia hankintoja suositellaan kilpailutettavaksi pienempinä, pk-yrityksille sopivimpina osina. Samoin ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia voidaan huomioida aiempaa tehokkaammin. Vuoden 2017 alusta voimaan tullut muutos keventää pienempien hankintojen kilpailutusta ja selkeyttää käsitteitä. Tarjouksia voidaan arvioida joustavammin ja tarjouskilpailujen neuvotteluja käydä laajemmin. (HE 108/2016.)

73. Sähkölaitteistoista ei enää vuoden alusta 2017 lähtien tarvitse tehdä tarkastusilmoituksia.

74. Autokorjaamoilla ei ole enää vuoden 2017 alusta lähtien pakko pitää sähköautojen korjaukseen rekisteröityä sähkötöiden johtajaa. (L 1135/2016.)

75. Rakennusten esteettömyysvaatimuksia lievennettiin ja täsmennettiin asuin-, hallinto-, palvelu-, toimisto- ja liikerakennuksissa, jotta vaatimukset kohdentuisivat tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti. Esimerkiksi opiskelija- ja nuorisoasunnoista vain osan on oltava esteettömiä.

76. Suomen ja Venäjän välistä kansainvälistä tieliikennettä koskevaan sopimukseen lisättiin ajoneuvojen enimmäispainot ja ajokorttivaatimus toukokuusta 2016 lähtien. Enimmäispainojen yhtenäistäminen keventää byrokratiaa ja helpottaa kuljetusten valvontaa. Aiemmin erilaiset enimmäispainot merkitsivät hankalaa ja kallista ylipainolupamenettelyä, mikä nosti Suomen viennin kustannuksia. (HE 85/2015.)

77. Ennalta tilatut noutokuljetukset taksilla toisesta valtiosta eivät 9.5.2016 jälkeen enää vaadi erityisiä lupia. Sallitun taksiliikenteen edellytyksenä on kansallinen taksilupa sekä luettelo matkustajista noutopaikkoineen. Lisäksi tarvitaan ulkoinen taksitunnus. (HE 85/2015.)

78. Ajoneuvolain ja tieliikennelain muutoksella kevyiden ajoneuvojen käyttöönottoa helpotettiin ja sallittiin uudet kävelyä ja pyöräilyä helpottavat välineet vuoden 2016 alusta lähtien. Vaikutuksia on kevyiden liikkumisvälineiden kauppaan (arvio 20-50 milj.eur/2016), matkailu- ja palvelukäyttöön (arvio 30-100 uutta palveluntuottajaa/2016), sekä joukkoliikenteeseen. (HE 24/2015.)

79. Suomen ja Euroopan rautatieyritykset voivat toimia Suomen ja Venäjän välisessä liikenteessä, kun rautatieliikenteen markkinoillepääsy avattiin Suomen ja Venäjän välisessä liikenteessä joulukuussa 2016. Sopimus ei kuitenkaan avaa Venäjän sisäisiä rautatiemarkkinoita EU:ssa toimiville yrityksille eikä myöskään Suomen markkinoita venäläisille rautatieyrityksille. (Valtiosopimus.)

80. Kesäkahvilan ja tilapuodin perustamista helpotettiin ja selkeytettiin huhtikuusta 2016 lähtien. Alkutuotannon yhteydessä vähäriskisestä ja pienimuotoisesta (max 10.000 €/vuosi) elintarvikkeiden valmistuksesta tai myynnistä ei enää tarvitse tehdä elintarvikehuoneistoilmoitusta. (MMM)

81. Kirjanpitolain muutoksella kevennettiin mikroyritysten tilinpäätösvelvoitteita vuoden 2016 alusta. Aikaisemmin lakia sovellettiin samanlaisena kaikkiin liiketoiminnan ja ammatinharjoittajiin oikeudellisesta muodosta ja koosta riippumatta. Muutoksen jälkeen tilinpäätöksen liitetiedostot (tuloslaskelma, tase ja toimintakertomus) voidaan esittää lyhennetyssä muodossa. Muutos helpottaa arviolta 75-88 prosenttia suomalaisista yrityksistä. (HE 89/2015.)

82. Viranomaisen luvalla kullanhuuhdontaa on saanut valmistella ja pienimuotoisesti myös aloittaa heinäkuusta 2016 lähtien, vaikka huuhdonnan varsinaisesta lupapäätöksestä olisikin valitettu. Aiemmin edes valmisteluja ei voitu tehdä, jos valitusmenettely oli kesken. (HE 57/2016).

83. Vuoden 2017 alusta pitkäaikaistyöttömän kanssa voi solmia ilman erityistä syytä määräaikaisen työsopimuksen enintään vuodeksi. Aiemmin määräaikaisuuteen tarvittiin perusteltu syy. Lisää joustoa työmarkkinoille. (L1448/2016, L1449/2016, 1450/2016.)

84. Työsopimuksen koeajan enimmäispituus piteni vuoden 2017 alusta 4 kk:sta 6 kk:een. Lisää joustoa työmarkkinoille. (L1448/2016, L1449/2016, 1450/2016.)

85. Takaisinottovelvoite on 4 kk entisen 9 kk:n sijaan vuoden alusta 2017 lähtien. Muutos lisää joustoa työmarkkinoille. Jos yhtäjaksoinen työsopimus on 12 kk, takaisinottovelvoite kuitenkin on edelleen myös 12 kk. (L1448/2016, L1449/2016, 1450/2016.)

86. Muun muassa uimahalleilta, laskettelukeskuksilta ja tatuointiliikkeiltä poistettiin toukokuun 2016 alusta velvoite tehdä ilmoitus toiminnasta. Tämä vähentää hallintobyrokratiaa. (HE 46/2015.)

87. Tuulivoimalan, biokaasuvoimalan tai puupolttoainevoimalan ei enää 2015 lokakuun jälkeen ole tarvinnut tehdä Energiavirastolle ennakkoilmoitusta syöttötariffijärjestelmään hakeutumisesta. Aikaisemmin tuotantotukilaki edellytti ennakkoilmoitusta. (HE 84/2015.)

88. Liikennetraktorin ajokortin suoritusvaatimuksiksi riittävät teoriakoe ja käsittelykoe vuoden 2016 alusta. (HE 84/2015.)

89. Traktorinkuljettajalta on vaadittu vuoden 2016 alusta lähtien ammattipätevyyskoulutus vain silloin, kun kuljettaminen edellyttää kuorma-autokorttia. Yksityisissä ei-kaupallisissa ajoissa ammattipätevyyttä ei vaadita. (HE 84/2015.)

90. Tienvarsimainoksiin ja –opasteisiin riittää elokuusta 2016 lähtien ilmoitus ELY-keskukselle. Maantieja ratalain muutoksella raskaasta lupakäytännöstä luovuttiin. (HE 49/2016.)

91. Tilapäiset vaali-, hää- ym. ilmoitukset vapautettiin kokonaan muodollisuuksista elokuussa 2016. Myös rakennuksessa tai sen lähellä tapahtuvaa liiketoimintaa koskevat mainokset ovat sallittuja ilman ilmoitusta. Mainosten tulee sopeutua ympäristöön eivätkä ne saa vaarantaa liikenneturvallisuutta. (HE 49/2016.)

92. Sähkö- ja telekaapeleiden ja -johtojen sijoittaminen tiealueelle on luvanvaraista. Maantielain muutoksen rinnalle lisättiin elokuussa 2016 tiettyihin tapauksiin ilmoitusmenettely (MTL 42 a §). (HE 49/2016.)

93. Postilain muutos kesäkuussa 2016 madaltaa alalle tulon esteitä ja luo edellytyksiä uudenlaiselle postiliiketoiminnalle. Muutos myös yksinkertaistaa postiyritysten ja viranomaisten välistä hallinnollista taakkaa. Aiemmin postitoimialan palveluntuottajilta vaadittiin valtioneuvostolta haettavaa toimilupaa. Nyt riittää ilmoitus Viestintävirastolle. (HE 18/2016.)

94. Radiotaajuuksien käyttöä säätelevään asetukseen lisättiin lokakuussa 2016 huutokaupattavan 700MHz taajuusalueen tarkemmat tunnistetiedot. Osoittamalla lisää taajuuksia langattoman laajakaistan käyttöön kasvatetaan verkkojen kapasiteettia ja tiedonsiirtonopeuksia. Hanke edistää digitalisaatiota. (Asetus 839/2016.)

95. Radiotaajuuksien huutokauppa- asetuksella säädettiin lokakuussa 2016 tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) mukaisesti 700 MHz taajuushuutokaupan yksityiskohdista. Hanke edistää digitalisaatiota. Valtio sai huutokauppatuloja 66,33 M€. (Asetus 840/2016.)

96. Pienet alukset ja hinausyhdistelmät sekä jäänmurtajat rajattiin luotsinkäyttövelvollisuuden ulkopuolelle tammikuussa 2017. Luotsauslakiin tehtiin samalla muutoksia, jotka luotsinkäyttövelvollisuuden lisäksi koskevat luotsaustutkintoa sekä luotsauksen valvontaa. (HE 207/2016.)

97. Luotsaustutkintojen järjestäminen siirrettiin tammikuussa 2017 vaatimukset täyttäville oppilaitoksille. Tutkintovaatimuksista säädetään laissa ja niitä helpotettiin. (HE 207/2016.)

98. Salaamattoman radioliikenteen anonymisoituja välitystietoja voi hyödyntää vapaammin kesäkuusta 2916 lähtien. Muutos helpottaa tiettyjen palveluiden kehittämistä ja parantaa alan yritysten toimintaedellytyksiä. Muutoksia tehtiin viestin ja välitystietojen luottamuksellisuutta koskevaan pykäkään 136 §. (HE 67/2016.)

99. Lisää mahdollisuuksia lentoyhteyksille Suomesta Gambiaan sekä Suomesta Uuteen-Seelantiin. Syyskuussa 2016 voimaansaatetut lentoliikennesopimukset edistävät markkinoillepääsyä sekä yhteyksien kehittämistä. (HE 81/2016, HE 82/2016, Asetus 757/2016.)

100. EU:n ja sen jäsenmaiden sekä kolmansien maiden välisillä lentoliikennesopimuksilla lisätään lentoyhteyksiä ja edistetään markkinoillepääsyä. Sopimukset koskevat lentoliikennettä Israeliin, Moldovaan ja Jordaniaan. (HE 51/2016, HE 52/2016, HE 53/2016.)

101. Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n painolastivesisopimuksen hyväksyminen ja ympäristönsuojelulain muutos parantavat suomalaisen laite- ja teknisen osaamisen mahdollisuuksia, kun yleissopimus tulee voimaan syksyllä 2017. (HE 122/ 2015, lait 472-474/2016.)

102. Työnantajan työsuojeluviranomaiselta hakemien lupien prosessi helpottui 2016, kun tietty aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue toimii valtakunnallisena lupaviranomaisena. Lupien käsittely tehostuu ja lupakäytännöt yhdenmukaistuvat. (Asetus 1494/2015 ja 764/2016.)

103. Lääkkeiden myyntilupaprosessi nopeutui vuoden 2016 alusta. Lääkevalmisteen myyntilupaan, rekisteröintiin ja kauppaan tuontiin liittyvät valmiste- ja selostetekstit saa toimittaa prosessin myöhemmässä vaiheessa eikä valmistajan ja viranomaisen tarvitse käydä läpi useita tekstimuutoskierroksia. (Fimean määräys 3/2015.)

104. Räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin tarkastukset on kohdistettu riskiperusteisesti kesäkuusta 2015 poistettaisiin säännönmukaisen luvanvaraisuuden piiristä. Pääsääntöisesti ilmoitus riittäisi. (HE 262/2016, 2017 eduskuntakäsittelyssä, jossa siitä päätetään.)

111. Liikenteen palvelut asiakkaille laajenevat heinäkuussa 2018: koko matkaketjulle riittäisi yksi lippu, kuljetuksia voisi paremmin yhdistellä ja kuljetusten markkinat laajenisivat. (HE 161/2016, Liikennekaari I, eduskuntakäsittelyssä 2017.)

112. Metro- ja raideliikenteen uusi laki on aiempaa kevyempi. Säädökset keskittyvät turvallisuusjohtamiseen, rekistereihin ja raportointiin. (HE 43/2015.) lähtien. Vaarallisten kemikaalien säiliöiden maahantuontiin ei tarvitse enää lupaa Tukesilta. (L 358/2015.)

105. Tilapäiseen räjähteiden valmistukseen on saanut kesäkuusta 2015 lähtien tyyppihyväksynnän. Tyyppihyväksyntä nopeuttaa käsittelyprosesseja. (L 358/2015.)

106. Lentoliikenteen rajatarkastuksista vastaa marraskuusta 2016 lähtien vain yksi viranomainen kullakin lentoasemalla. Resurssit saadaan paremmin käyttöön. (Asetus 904/2016.)

107. Lentoliikenteen rajatarkastuksia koskevassa asetuksessa nimettiin yksityislennoille sallitut rajanylityspaikat. Muutos tehostaa rajatarkastusviranomaisten toimintaa ja varmistaa rajanylittäjille viivytyksettömän palvelun. (Asetus 904/2016.)

108. Yksityislentojen rajanylitysluvan hakemiseen luodaan sähköinen lomake, mikä helpottaa ja nopeuttaa lupaprosessia. (Asetus 904/2016.)

109. Vuoden 2017 alusta arvonlisäverovelvollisen metsänomistajan ei enää tarvitse jättää ”Ei toimintaa” – ilmoitusta, jos toimintaa ei ole ollut verokauden aikana. Jos metsätalouden lisäksi on muuta arvonlisäverovelvollista toimintaa, ilmoitus pitää jättää, samoin, jos verohallinto sitä pyytää. (HE 29/2016.)

110. Vesilain uudistuksessa putkien ja johtojen vetäminen jokien alitse poistettaisiin säännönmukaisen luvanvaraisuuden piiristä. Pääsääntöisesti ilmoitus riittäisi. (HE 262/2016, 2017 eduskuntakäsittelyssä, jossa siitä päätetään.)

111. Liikenteen palvelut asiakkaille laajenevat heinäkuussa 2018: koko matkaketjulle riittäisi yksi lippu, kuljetuksia voisi paremmin yhdistellä ja kuljetusten markkinat laajenisivat. (HE 161/2016, Liikennekaari I, eduskuntakäsittelyssä 2017.)

112. Metro- ja raideliikenteen uusi laki on aiempaa kevyempi. Säädökset keskittyvät turvallisuusjohtamiseen, rekistereihin ja raportointiin. (HE 43/2015.)

 (takaisin alkuun)

 

III Rakentaminen


113. Yleiskaavan käyttöä rakennusluvan perusteena lisättiin.

114. Yleiskaavan perusteella voidaan rakennuslupa myöntää myös alueille, joilla on merkittävää rakentamispainetta.

115. Rakennuslupa voidaan yleiskaavan perusteella myöntää laajemmin asuntorakentamiseen sekä myös työpaikka- ja palvelurakentamiseen. Aiemmin rakennuslupa- yleiskaava –kytkentä kattoi vain kaksiasuntoiset asuinhuoneistot.

116. Tarpeeton yleiskaavan määräys sen rakennuslupaperusteisuudesta määräajaksi kumottiin.

117. Velvoitetta riittävän yhtenäisen ranta-alueen säilyttämisestä lievennettiin olemassa olevien kylien kohdalla. Yleiskaavassa yhteisien virkistykseen soveltuvien alueiden säilyttäminen riittää.

118. Asemakaava-alueella täydennysrakentamista ja rakennusten käyttötarkoituksen muutoksia helpotettiin.

119. Asemakaava voidaan laatia vaiheittain eli vain tiettyä asiakokonaisuutta varten kerrallaan.

120. Asemakaavan hyväksymistä koskevaa päätösvaltaa voidaan siirtää kunnan johtosäännössä kunnanhallitukselle tai lautakunnalle myös vaikutukseltaan merkittävien kaavojen osalta.

121. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ei tarvitse laatia vaikutuksiltaan vähäisiä asemakaavoja valmisteltaessa.

122. Vaatimus neuvottelusta osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimiseksi poistetaan.

123. Rakennusluvan erityisiä edellytyksiä suunnittelutarvealueella täsmennettiin.

124. Suunnittelutarvealueille rakentamisen vaatimuksista poistetaan termi ”haitallinen yhteiskuntakehitys”.

125. Suunnittelutarvealueelle saa rakentaa, jos yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttaminen ja liikenneturvallisuus sekä palveluiden saatavuus on huomioitu.

126. Maatilaan tai maaseutuyritykseen liittyvän talousrakennuksen rakentamiseen ei enää tarvita suunnittelutarveratkaisua.

127. Suunnittelutarveratkaisuja voi nyt tehdä myös alueellisina. Tällöin rakentamisen/ rakennusluvan erityiset edellytykset määritellään kerralla isommalle alueelle, ei tonttikohtaisesti.

128. Maa- ja metsätalouteen liittyvää rakentamista joustavoitettiin.

129. Asemakaava voidaan nyt laatia myös vaiheittain.

130. Asemakaava voidaan nyt laatia ja muuttaa niin, että vanhentunut yleiskaava ei enää ohjaa työtä. Näin asemakaava voidaan laatia ilman, että on odotettava yleiskaavan muuttamista.

131. Kunnan rakennusjärjestyksessä voidaan laajemmin päättää vapaa- ajanasuntojen käyttötarkoituksen muutosmahdollisuuksista. Vapaa-ajanasunnot on helpompi muuttaa pysyvään asumiseen tarkoitetuiksi.

132. Kunta voi rakennusjärjestyksessä osoittaa alueet, joilla vapaa-ajanasunnon voi muuttaa vakituiseen asuinkäyttöön ilman suunnittelutarveratkaisua tai poikkeamispäätöstä.

133. Kunta voi rakennusjärjestyksessä määrätä edellytyksistä, kuten rakennuspaikan koko ja jätevesihuollon järjestäminen, joiden täyttyessä vapaa-ajanasunnon voi muuttaa vakituiseen asuinkäyttöön.

134. Maisematyölupaa ei enää tarvita yleiskaavaan maa- ja metsätalousvaltaisiksi merkityillä alueilla, kun metsää hakataan.

135. Kiinteät betoniasemat ja betonituotetehtaat eivät tarvitse enää ympäristölupaa, vaan niiden osalta riittää rekisteröinti kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

136.
Laissa aiemmin määrätty ranta- asemakaavojen vaatimus maisematyöluvasta poistettiin.

137. ELY-keskusten ohjaustehtävä kuntien alueiden käytössä ja rakennustoimen järjestämisessä poistetiin.

138. ELY-keskusten valvontatehtävä kuntien alueiden käytöstä ja rakennustoimen järjestämisestä rajattiin koskemaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä asioita.

139. ELY-keskusten valitusoikeus rajattiin koskemaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä asioita kaavoissa, rakennusjärjestyksissä, suunnittelutarveratkaisuissa ja poikkeamispäätöksissä.

140. ELY-keskusten valitusoikeus purkamisluvissa rajattiin koskemaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä rakennuksia.

141. ELY-keskusten valitusoikeus maisematyöluvista poistettiin.

142. Päätöksen rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen keston pidentämisestä voi kunta jatkossa tehdä itse eikä jatkoaikaa tarvitse hakea ELY-keskukselta.

143. Kaavoitusta koskevien viranomaisneuvottelujen määrää ELY-keskusten ja kuntien välillä vähennettiin.

144. Kuntien vastuuta oman alueensa maankäytön suunnittelussa lisättiin.

145. Vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja tuplattiin eli nostettiin 4 000 kerrosneliömetriin.

146. Maakuntakaavassa ei tarvitse enää osoittaa keskustatoimintojen alueella vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitusta.

147. Sijoitettaessa vähittäiskaupan suuryksikkö keskusta-alueen ulkopuolelle ei tarvitse huomioida, mitä kauppa myy. Palvelujen saavutettavuus on huomioitava.

148. Asemakaavoissa ei tarvitse antaa kaupan laatuun ja kokoon liittyviä määräyksiä.

149. Aurinkopaneelien ja –keräimien asentamiseksi ja rakentamiseksi toimenpidelupa tarvitaan vain silloin, kun ne vaikuttavat merkittävästi kaupunkikuvaan tai ympäristöön.

150. ELY-keskus ei voi enää velvoittaa kuntaa toteuttamaan kadunpitovelvoitetta tai tekemään päätöstä maantiestä kaduksi. Aiemmin ELY-keskus pystyi sakon uhalla velvoittamaan kuntia tähän.

151. Maakuntakaavojen valmistelussa ja hyväksymisessä on vahvistettu paikallistuntemusta ja maakuntien päätösvaltaa. Kaavojen vahvistamisesta ympäristöministeriössä luovuttiin.

152. Rakennusluvan myöntämisen poikkeamistoimivalta on siirretty ELY-keskuksilta kunnille.

153. Ranta-alueelle rakentamiseen voidaan kunnan päätöksellä myöntää vahvistetusta kaavasta poikkeuslupa.

154. Rakentamisen poikkeuslupa voidaan kunnan päätöksellä myöntää suuremmalle rakennusoikeudelle kuin asemakaavassa on osoitettu.

155. Rakennuksen suojelumääräyksestä voidaan kunnan päätöksellä myöntää poikkeuslupa.

156. Määrätystä rakennuskiellosta voidaan myöntää kunnan päätöksellä poikkeuslupa rakentamista varten.

157. Rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamisesta esimerkiksi asuinkäyttöön voidaan myöntää poikkeuslupa kunnan päätöksellä.

158. Asuntosäästöpalkkion (ASP) ikäraja alennettiin 15-vuotiaisiin.

159. Valitusten oikeudenkäyntimaksuja on nostettu turhien valitusten karsimiseksi ja prosessien nopeuttamiseksi.

160. ELY-keskus ei enää tee metsänkäyttöilmoituksen perusteella erillistä rajauspäätöstä sallitusta metsänkäsittelystä sellaisillakaan alueilla, jotka tiedetään liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueiksi. ELY-keskus antaa neuvontaa. Maanomistajille ja metsäalan toimijoille siirrettiin vastuuta.

161. Ympäristölupaa ei enää tarvita laitoksilta, joiden ympäristövaikutukset ovat vähäisiä. Esimerkiksi pellettien puristaminen, viilutehtaat, tekstiilien vesipesulat, rautametallien kylmävalssaamot ja pelastustoiminnan helikopterilentopaikat vapautettiin ympäristöluvasta.

162. Ympäristövaikutusarvioinnin (YVA) ja hankekaavoituksen menettelyt yhdistettiin.

163. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyvaatimuksia kohtuullistettiin.

164. Rakennusten esteettömyysvaatimukset poistettiin yksi- ja kaksiasuntoisilta pientaloilta.

165. Palomääräysten muutos poistaa esteitä puurakentamiselta. Puuta voidaan jatkossa käyttää enemmän sisärakenteissa eikä kantavia puurakenteita tarvitse peittää. Asuinkerrostalojen lisäksi jatkossa voidaan rakentaa 3-8-kerroksisia puukerrostaloja myös majoitus-, hoitolaitos-, kokoontumis- ja liiketiloiksi.

(takaisin alkuun)

IV Maatalous ja ruoka


166. Elintarviketurvallisuusvirasto selvitti elintarviketoimijoiden Oiva-järjestelmän valvonnan ja muun valvonnan päällekkäisyydet ja selkeytti toimintaohjeet. (MMM, muutos voimaan 2016/2017.)

167. Vientivalvonta tehdään vain sellaisiin elintarvikehuoneistoihin, jotka vievät elintarvikkeita maihin, jotka edellyttävät erillistä vientivalvontaa. (MMM, muutos voimaan 2016/2017.)

168. Elintarvikkeiden vientivalvonta voidaan tehdä säännöllisen Oiva-elintarvikevalvonnan yhteydessä eikä muuta valvontaa tarvita. USA:han vievissä vientilaitoksissa vanha käytäntö jatkuu. (MMM, muutos voimaan 2016/2017.)

169. Maa- ja metsätalousministeriön nettisivuille luotiin vuonna 2015 kohta ”Uutta lainsäädäntöä”, mikä nopeuttaa muun muassa norminpurun tiedonkulkua toimijoille ja valvojille.

170. Viranomaisten käyttämät mittalaitteet kalibroidaan Elintarvikevirasto Eviran ohjeistuksella. (Eviran huoneisto- ohje 16025/4, 2016.)

171. Ministeriö on päättänyt ohjata maatalousalan valvontaa niin, että valvonta keskittyisi merkittäviin asioihin eikä valvoisi mahdollisia pienempiä riskejä samalla tiheydellä kuin isoja. (MMM, voimaan 2017.)

172. Ministeriö selvittää ja tarvittaessa karsii suomalaisen maataloustuotannon lainsäädännön muotoiluja, joissa ollaan tiukempia kuin EU-määräyksissä. (MMM, voimaan 2017.)

173. Evira alkoi kouluttaa valvontaviranomaisia niin, että valvonta on joka puolella maata tasapuolista ja yhdenmukaista.

174. Elintarvikevalvonnan lainsäädäntöön on lisätty vuodesta 2016 alkaen joustonvaraa huomioimalla vaihtelu yksityiskohtaisissa vaatimuksissa. Antaa mahdollisuudet tarpeettoman byrokratian purkamiseen.

175. Elintarvikevalvonnan ketjua kartoitetaan yhdenmukaiseksi: MMM on korjannut lainsäädännön epäselviä sanamuotoja, Evira ohjeistanut valvontaviranomaisia ja Oiva-valvontaohjeiden selkeyttä on lisätty. Prosessissa on kuultu sekä viranomaisia että valvonnan kohteita. (Voimaan 2017.)

176. Tavallisia lintuja, esim. harakka, varis ja pulu, voisi pyytää elintarvikehuoneistoista myös niiden pesintäaikana ilman poikkeuslupaa. Riistakeskukselle pitäisi kuitenkin raportoida pyydetyistä linnuista. (Metsästyslaki 615/1993, voimaan 1.8.2017.)

177. Ensisaapumisvalvonnan (ESP) näytteenoton tutkimuksia voidaan hyödyntää paremmin asetusmuutoksella. ESP-valvonta on EU-maista ja muutamista muista Suomeen tuotavien eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvontaa. (Alkutuotantoasetuksen muutos, voimaan 2017.)

178. Kananmunien pakkaamossa ei tarvitse enää ottaa salmonellanäytettä, jos pakkaamo vastaanottaa vain oman tilan munia ja kanalassa noudatetaan muita asiaankuuluvia sääntöjä, eikä tilanäytteissä ole salmonellaa. (Eviran ohje, voimaan 2017.)

179. Elintarvikevalvonnan laatujärjestelmiä aletaan hyödyntää viranomaistoiminnassa niin, että valvontatiheys alenee, jos asiat ovat kunnossa.

180. Maitotilojen tarkastustiheyttä alennetaan säädöksiä muuttamalla niin, että tarkastukset ovat tarkoituksenmukaisia nykyisille maitohuoneille ja robottilypsylle, joissa hygienia on parantunut automaation avulla.

181. Ravintoloihin isoissa tukkupakkauksissa tullutta lihaa saa lain mukaan jäädyttää, mutta ei pakastaa. Evira päivitti asiaa koskevan ohjeen ja elintarviketieto-oppaan vastaavasti. (Elintarviketieto-opas 17068/1, luku 6.1.)

182. Perinteisten valvontakäyntien, tarkastusten ja valvontaohjeiden sijaan myös muuta ohjausta voidaan nyt antaa elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi. Viranomaiset ohjeistavat käytännönläheisemmin, tuottavat muistilistoja, oppaita, käsikirjoja, koulutusta ja neuvontaa sekä muita vinkkejä. (Eviran toimintatavan uudistaminen "Valvojasta valmentajaksi".)

183. EU-komission ohjeistuksiin tukkujen laitoshyväksymisestä ei voida puuttua, mutta Suomessa asetuksen mukaan vähittäismyynti on laitosmyyntiä tietyin edellytyksin. Vähäriskisen asetuksen poikkeusta voidaan Suomessa hyödyntää helpotuksena hankalaan ja pitkälliseen EU-byrokratiaan tukkujen laitosluvissa. (EY,N:o 853/2004, artikla 1 kohta 5. Asetus 1258/2011.)

184. Tiettyjä juustoja tai muita elintarvikkeita voi luvallisesti myydä nyt myös ulkoilmassa, jos on valmistajan todistus siitä, että juustot ja muut tarvikkeet kestävät tämän. (Elintarvikehuoneistoasetus, Eviran ohje 16025.)

185. Päällekkäiset näytteenotot samoista elintarvikkeista vähenevät, kun Evira päivittää ohjeistuksen tuotantoketjun aikana otettujen näytteiden tulosten käyttämisestä. Tähän asti aiempia näytteitä ei ole otettu huomioon, vaikka tulokset olisivat kunnossa. (Eviran mikrobikriteeriasetuksen ohje, päivitys meneillään 2017.)

186. Ravintoloissa hyväksytään ruuan laittamisesta aiheutuva sekaisuus. Ravintoloiden vaatimukset erotetaan elintarviketeollisuuden tiloja koskevista vaatimuksista, eikä teollisuustilojen kliinisyys enää koske ravintoloissa ruuanlaittoaikaa.

187. Tolkkua hygieniapassiin ja suojavaatetuksiin. Ministeriö ja THL laativat selkeän taulukon siitä, milloin vaaditaan, milloin ei. Huvikseen ei vaadita. http://www.evira.fi/ portal/fi/elintarvikkeet/valmistus+- ja+myynti/elintarvikehuoneistot+/ pakkaamattoman+helposti+pilaantuvan+ elintarvikkeen+kasittely

188. Luomuvalvojatunnusta ei tarvitse enää merkitä jokaisen myytävän omenan tai muun luomutavaran hintakylttiin, vaan luomun voi ilmoittaa muutoin. (Evira lievensi tulkintaa.)

189. Järkeä rinnakkaisiin säädöksiin; ministeriö perkaa keskenään ristikkäiset vaatimukset lakiuudistuksen yhteydessä. Helpottaa monia elintarvikeyrittäjiä. (MMM, hygienialainsäädäntö vs. rakennuslaki.)

190. Oiva-hymyt kohdalleen; elintarvikealan valvontahymyjen järjestelmä on ollut epälooginen ja osalle yrittäjiä kohtuuton. Ongelmat korjataan järjestelmän viilauksessa. (Evira 2016-2017.)

191. Puhdistettuja siivousvälineitä saa pitää kahvilan tai ravintolan keittiössä, kunhan ne sijoitetaan hygieenisesti eivätkä ne heikennä elintarviketurvallisuutta. Joustavuus ja järjenkäyttö on sallittua aina, kun se on mahdollista. (MMMa 1367/2011, voimaan, kevät 2017.)

192. Yksi vesihana ja allas tarvittaessa riittää kahvilan keittiöön. Aiemmin piti olla eri vesihana ja allas käsienpesua varten. Ohjeita viilattiin järkevämmiksi. (Eviran ohje 16025/4.)

193. Päällekkäiset ohjeet poistuvat suojavaatteiden käytöstä. Elintarvikehygienia- asetusta liikaa ylittävät tai tarkentavat suojavaatevaatimukset järkeistetään. (MMMa 1367/2011, 852/2004/EY, voimaan kevät 2017.)

194. Kalan saanti suoraan kalastajalta ravintolaan ei EU-määräysten takia helpotu, mutta säännöt selkeytettiin. Vaihtoehdoiksi jää: 1) kalastaja perkaa kalat aluksella, 2) kalastaja perustaa laitoksen, yksin tai yhdessä muiden kala-alan toimijoiden kanssa, 3) kalastaja perustaa vähittäismyyntiä harjoittavan elintarvikehuoneiston (huomioitava rajoitukset), 4) kalat perataan ravintolassa.

195. Tarkistettu normi: tuoreiden suojakaasupakattujen kalastustuotteiden säilytyslämpötila vähittäismyynnissä. Suomen säännöillä ei voi poiketa EU:sta.

196. Tarkistettu normi: keitettyjen rapujen lämpötilavaatimukset kuljetuksissa. Suomen säännöillä ei voi poiketa EU-säännöistä.

197. Kala on kala sekä kylmä- että lämminsavustettuna ja nyt sen saa pakata samassa laitoksessa, kunhan ei pakata yhtä aikaa. (MMM:n laitosasetuksen 795/2014 muutos 444/2016.)

198. Kalatuotteiden tuotannossa sallitaan tuotteiden lyhyet lämpötilavaihtelut, kun omavalvonta mikrobien suhteen on kunnossa. (Oiva-ohje 6.5.)

199. Tarkistettu normi: Kalojen kuljetuksessa käytetään puulavoja, mutta perkaamossa tai leikkaamossa niitä ei saa edelleenkään käyttää vaan ne on siirrettävä pestävälle, desinfioitavalle ja sileälle materiaalille, jotta torjutaan mikrobiologiset vaarat.

200. Normia tarkistetaan: kaupan pitää säilyttää keitetyt ravut +2 asteessa. Asia selvitetään elintarvikelain kokonaisuudistuksen yhteydessä. (Elintarvikelain kokonaisuudistus 23/2016, MMM:n elintarvikehuoneistoasetus 1367/2011.)

201. Tuoreen kalan pyyntipäivää ei tarvitse ilmoittaa vähittäismyyntipaikassa, mutta pyynti- tai nostopäivää koskevan tiedon täytyy kulkea kalastustuotteiden mukana toimitettavissa asiakirjoissa. Myöskään tuontikalan pyyntipäivää ei tarvitse ilmoittaa. Kuluttajalla on kuitenkin oikeus tietää, miten tuoretta myynnissä oleva kala on. (Asetus 879/2016, voimaan 2016.)

202. Rehukirjanpidon ohjeet selkeytettiin. (Evira ja MMM, kirjanpitovelvoitteita käsittele laaja yhteenveto, 2016.)

203. Pienteurastamoille lisää töitä: punaista lihaa tuottavat pienteurastamot saavat nyt teurastaa 5000 eläintä entisen 1000:n sijaan. Siipikarjan ja kanien teurastusmäärä tuplattiin pienteurastamoissa, 150.000 > 300.000. (Eviran valvontatavat, -ohjeistus ja maksujärjestelmän muutokset, MMM asetukset 444/2016 ja 1210/2016, voimaan 2017.)

204.
Eläinlääkekirjanpitoa selkeytetään parhaillaan. Sekä Suomen että EU:n eläinlääkesäädöksiä parhaillaan tarkistettaessa karsitaan mahdollisia liiallisia kirjanpitovaatimuksia. Suomi pyrkii varmistamaan EU:n suuntaan, että kirjanpitoa on pidettävä vain välttämättömistä lääkitystiedoista. (EU:n eläinlääkeasetus, valmistuu 2017, MMM.)

205.
Suoramyynti helpottuu, kun suoramyyntimääriä on lisätty merkittävästi. Muutos myös keventää tilojen paperityön määrää. (Asetus 23/2017.)

206. Tilalla teurastettua siipikarjaa ja kaninlihaa voi toimittaa myös vähittäismyyntiin vuosittain 40.000 kg ilman laitosvaatimusta ja lihantarkastusta. (Sovelletaan EU:n siipikarjalle ja kaninlihalle antamaa tilateurastushelpotusta, MMM, VN asetusmuutos 164/2016.)

207. Pakkausmerkintöjen ja vastaavien tarkastukset tehdään keskusliikkeessä silloin, kun pakkaukset tulevat vähittäiskaupalle keskusliikkeeltä. Aiemmin merkintöjä on tarkastettu myös vähittäiskaupassa, vaikka ne eivät ole tuotteita pakanneet. (Eviran pakkausmerkintäkoulutus, elintarvikelain kokonaisuudistus 23/2016.)

208. Parasta ennen –päiväyksiä käytetään vain helposti pilaantuviin tuotteisiin, ei enää kaikkiin. Vähentää ruokahävikkiä, sillä ”parasta ennen” on eri asia kuin ”viimeinen käyttöpäivä”. (Eviran ohje 17068.)

209. Ruokahävikki kuriin keittiössä: Eviran internetsivuilla kerrotaan nyt selkeästi, mitä eroa on merkinnöillä ”parasta ennen” ja ”viimeinen käyttöpäivä”. Lisäksi järjestetään erityisiä kuluttajille suunnattuja pakkausmerkintäkampanjoita (Eviran ohje 17068, www.evira.fi)

210. Kaupasta kotiin hankittua lihaa saa viedä käsittelyyn rahtipalvaamoon, joka on ilmoitettu elintarvikehuoneisto. Sen sijaan kaupasta ostettua lihaa ei edelleenkään saa viedä rahtipalvaamoon, joka on laitos. ((EY) N:o 852/2004 ja 853/2004.)

211. Kuntien päätöksellä rahtipalvaamolaitos voidaan ajoittain ilmoittaa elintarvikehuoneistoksi, joka voisi ottaa vastaan kuluttajien tuomia lihoja palvattavaksi tai muutoin rahtikäsiteltäväksi. (Eviran ohje kunnille.)

212. Tarkistettu normi: valmiiksi pakatun elintarvikkeen pakolliset pakkausmerkinnät on kaksikielisessä kunnassa tehtävä ainakin suomeksi ja ruotsiksi myös verkkokaupassa. Tarve arvioidaan vielä ja tarvittaessa Eviran ohjeita täsmennetään tai muutetaan Suomen lainsäädäntöä.

213. Evira on täsmentänyt Oiva-ohjeistusta siitä, että myös kalastus- ja vesiviljelytuotteista annettavat pakolliset tiedot voidaan ilmoittaa kuluttajalle suullisesti. Tällöin kuluttajalle pitää vähittäismyyntipaikassa ilmoittaa selkeästi, että tiedot esim. kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tieteellisistä nimistä tai pyydystyypistä ovat saatavissa henkilökunnalta. Tietojen on lisäksi oltava kirjallisessa tai elektronisessa muodossa henkilökunnan ja valvontaviranomaisten saatavilla. (Elintarviketietoasetus, Eviran elintarviketieto- opas, täsmennetään tarvittaessa.)

214. Pakkausmerkintöjä valvotaan myymälöissä vain silloin, kun ne valmistavat, pakkaavat tai myyvät itse tuomiaan valmiiksi pakattuja elintarvikkeita. Pakkaamattomien elintarvikkeiden tietoja valvotaan myymäläkohtaisesti.

215. Lihan, jauhelihan ja raakalihavalmisteiden alkuperämaan ilmoittaminen pakkausmerkinnöissä riittää. Sitä ei enää silloin tarvitse ilmoittaa lisäksi myös kaupallisessa asiakirjassa. Vähentää hallintobyrokratiaa. (MMM:n laitosasetuksen 795/2014 muutos MMMa 444/2016.)

216. Elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä koskeva lainsäädäntö uudistettiin kokonaisuudessaan elintarviketietoasetuksella, mikä on ollut kaupalle iso ponnistus. Kun asetuksen soveltamisesta on saatu enemmän kokemusta, arvioidaan tarve täsmentää tai muuttaa Eviran ohjeistusta. (Elintarviketietoasetus (EU) N:o 1169/2011.)

217. Evira tarkensi ”Kaupan entiset elintarvikkeet” –ohjetta jäljitettävyysvaatimusten osalta tarkoituksenmukaiseksi. Kaupat ovat saaneet joustoa kaupalliseen asiakirjaan merkittävistä asioista. Tietyissä tapauksissa jälkikäteen toimitettu jäteraportti riittää. Vähentää kauppiaan hallintotöitä.

218. Evira huomioi riistan käsittelylaitoksia koskevat lainsäädäntömuutokset ohjeistuksessaan. (MMM:n laitosasetusta 795/2014 muutettiin asetuksella 444/2016.)

219. Riistanlihaa paremmin myyntiin. Ministeriön laitosasetusta muuttamalla saatiin useampia pienteurastamoja hyväksyttyä riistan käsittelylaitokseksi. Mitä enemmän teurastamoja, sitä lähempänä liha on kauppoja ja kuluttajia. (MMM laitosasetus 795/2014.)

220. Yhdellä metsästysseurueesta tulisi olla metsästäjien terveys- ja hygieniakoulutus, jotta hän voi tehdä riistalle alustavan tarkastuksen ennen riistan toimittamista lihantarkastukseen.

221. Kylvöalan muutoslomakkesta 117 luovuttiin. (Päätukihakua koskeva määräys 12/16.)

222. Satovahinkolomakkeesta 118 luovuttiin. (Maaseutuviraston määräys 12/16.)

223. Mehiläistalouden pesäkohtaisen tuen karttaliitteestä luovuttiin. (Maaseutuviraston määräys 19/16.)

224. Syksyllä 2016 maaseutuvirasto pääsääntöisesti luopui viljelijätukia koskevista maksumääräyksistä. Niiden sijasta maaseutuelinkeinoviranomaiset saavat tarvittavat ohjeet internetissä. Maaseutuviraston byrokratia vähenee merkittävästi.

225. Viljelijätukia koskevien lineaarisen vähennyksen prosenttiin ja rahoituskuriin liittyvistä määräyksistä luovuttiin ja ne korvattiin ohjeilla. Maaseutuviraston byrokratia väheni.

226. Maataloustukien päätukihaun tukioikeuksien kohdentamista koskevasta lomakkeesta 103 C luovuttiin. Lomakkeen verran vähemmän byrokratiaa tuottajille ja viranomaisille (Maaseutuviraston määräys 12/16.).

227. Maataloustuottajien päätukihakua koskevalla määräyksellä viljelijöille luotiin uutiskirjeet, jotka helpottavat ja selkeyttävät tukien hakemista.

228. Viljelijöiden päätukihakuun liittyvillä määräyksillä tehtiin täydentävien ehtojen muistilista, joka nopeuttaa maatilabyrokratiaa tukia haettaessa.

229. Päätukihakuun liittyvillä määräyksillä saatiin ympäristökorvaukseen infografiikka, joka selkeyttää viljelijän tukihakua.

230. Maataloustuotannon kirjaamisvaatimuksia selkeytettiin.

231. Maataloustuotannon valvontamenetelmiä kehitetään byrokratiaa keventävään suuntaan.

232. Ruuantuotannon hallinto helpottui: siemenkauppalaki muuttui ja kasvinjalostustoiminnan edistämistä koskeva laki kumottiin. (HE 23/2015, L 1337/2015, L 1338/2015.)

233. Eläintautilaki muutettiin: hallinto keveni ja lain toteuttaminen helpottui. (HE 68/2015, L 1500/2015.)

234. Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetukilain toteuttamista järkevöitettiin: menettelyjä sähköistettiin ja yksinkertaistettiin ja osasta luovuttiin. (HE 81/2015, L 1676/2015.)

235. Pakkohuutokaupalla myytäviä kiinteistöjä ei enää lunasteta valtiolle. Laki kumottiin. (HE 38/2016, L 362/2016, voimaan 2016.)

236. Elintarvikevalvonta-ohjelmia ja -suunnitelmia koskevista säännöksistä on poistettu tiettyjä vaatimuksia. Vähentää byrokratiaa.

237. Lainajyvästöistä ja siemenrahastoista annettu vanhentunut laki puretaan. (Voimaan 2016-19.)

238. Vanhentunut säätely tilusten rauhoittamisesta kotieläinten vahingonteolta kumotaan. (Voimaan 2017.)

239. Elintarvikealan koko hallinto (toimijat ja valvojat) kevenee elintarvikelain kokonaisuudistuksella elintarviketurvallisuutta vaarantamatta. (Voimaan 2016-19.)

240. Lukuisia asetusten uudistuksia elintarvikelain nojalla. Hallinto helpottuu. (VN:n ja MMM:n asetuksia, voimaan 2016-2019.)

241. Helpotuksia eläinperäisiä elintarvikkeita suoraan kuluttajille luovuttavien toimijoiden toimintaan. EU-lainsäädännön mahdollistamat helpotukset otetaan käyttöön. (VN asetus 164/2016.)

242. EU-lainsäädännön sallimat helpotukset otettiin käyttöön silloin kun keinosiemennyksen toteutuksessa torjutaan eläintauteja.

243. Hygieniavaatimuksia helpotettiin eläinperäisiä elintarvikkeita toimittavien toimijoiden toiminnassa. (VN asetus 163/2016.)

244. Scrabie-valvonta on lopetettu. Scrabie on lampaiden ja vuohien virussairaus.

245. Lampaiden terveysvalvontaa selkeytettiin EU-sääntöjen muutosten pohjalta.

246. Ympäristökorvauksen korvauskelpoinen pinta-ala suureni. (VN asetus 152/2016.)

247. Suomalaisia hygieniavaatimuksia helpotettiin alkutuotannon tuotteiden toimittajien osalta EU-säädösten puitteissa. (MMM, asetus 188/2016.)

248. Lihantarkastusta helpotettiin EU-säädösten puitteissa. (MMM, asetus 762/2016.)

249. Tietyistä luvista luovuttiin eläinten eläinlääkinnällisissä rajatarkastuksissa. (MMM, asetus muutettiin.)

250. Ilmoitusvelvollisuutta kevennettiin tietyiltä lannoitealan toimijoilta. (MMM asetus.)

251. Alkuperäisrotueläinten poikimistiheysvaatimuksen tukiehto lieveni. Vähentää hallintobyrokratiaa. (MMM, asetus 185/2016.)

252. Maatalousrakentamiseen liittyviä teknisiä, taloudellisia, toiminnallisia sekä turvallisuuteen ja ympäristöön liittyviä asetuksia uudistetaan ja yhdenmukaistetaan, ja päällekkäisyyttä karsitaan. (Voimaan 2016- 18.)

253. Suomessa käyttöön 2015: EU-muutoksen suoma helpotus seuraamuksiin tuotantosidonnaisten tukien kelpoisuusedellytyksiin. (EU 2015/1383.)

254. Suomessa käyttöön 2016: EU-muutosten helpotus soveltamissääntöihin, jotka koskevat mm. maaseudun kehittämistoimenpiteitä. (EU 2015/2333.)

255. Suomessa käyttöön 2016: EU-muutosten tuoma vapautus tiedotusvelvollisuudesta koskien eläinyksiköksi muuntamisen muuntokertoimia. (EU 2016/669.)

256. Suomessa käyttöön 2016: EU-muutos helpotti viranomaistyötä ja kohdentamista nuorten viljelijöiden tuessa ja vapaaehtoisessa tuotantosidonnaisessa tuessa. (EU 2016/141)

257. Suomessa käyttöön 2016: EU-muutos, joka järkeistää kokonaisuutta koskien mm. suoria tukia, maaseudun kehittämistukea ja täydentävien ehtojen maksujen epäämis- ja perumisedellytyksiä. (EU 2016/1393.)

258. EU-komission työasiakirjat muuttuivat. Tietyt muutosten kirjaukset vaadittiin, jotta valvontaa ja viranomaistoimintaa pystytään järkeistämään.

259. Täydentävien ehtojen sekä tukiehtojen ja peruslainsäädännön kirjaamisvaatimukset selvennettiin 2016. Vaatimukset kootaan niiden havainnollistamiseksi ja tilakohtaisten neuvontapalveluiden kehittämiseksi.

260. Useita satoja määräyksiä voidaan kumota tai poistaa MMM:n määräyskokoelmasta, joka on käyty kokonaan läpi 2015-2016.

261. Eläinyksikkömäärät yhtenäistetään mahdollisimman hyvin tukijärjestelmiin ja lomituspalveluihin. (Voimaan 2017.)

262. Luottolaitokset (esim. pankit) saavat aiempaa helpommin ja ilman maanomistajan lupaa metsäkeskuksen tietojärjestelmän tietoja silloin, kun kyse on luottoriskeistä. (HE 27/2015.)

263. Suometsän hoitokohteet ja nuoren metsän rahoitusehdot selvennettiin kestävän maatalouden rahoituksessa, eli KEMERA:ssa. (HE 133/2015.)

264. Metsäkeskus voi ottaa metsävaratietoja vastaan omaan järjestelmäänsä myös muilta luotettavilta tahoilta. Esimerkiksi yhtiöt tai metsänhoitoyhdistykset voivat halutessaan päivittää Metsäkeskuksen metsävaratietoja.

265. EU:n kalatuspolitiikkalaki ajantasaistettiin ja päivitettiin 2016. Suomen kansalliset kalastuskiintiöt jaettiin tiettyjen kalalajien osalta ammatinharjoittajille ja yrityksille. Uudistus helpottaa kalastuskiintiöiden käyttöä ja tavoitteena on myös alan parempi kannatus. Kansallisten kalastuskiintiöiden säätelytarve poistui.

266. Riistahallintolain muutos 2016 kevensi riistanhoitoyhdistysten valtionapuun liittyvää hallintoa.

267. Metsästyslain muutos kevensi ampumakokeen byrokratiaa riistanhoitoyhdistyksissä. Metsästysaseen kuljettamisesta säädettiin suoraan lailla eikä asiaan tarvita enää erikseen poliisin lupaa.

268. Vahinkoa aiheuttavista linnuista riittää metsästyslain 2016 muutoksen jälkeen tietyissä tilanteissa ilmoitus, enää ei tarvita poikkeuslupamenettelyä.

269. Peruskuivaustoiminnan (esim. ojitus) päätösmenettely helpottuu vuonna 2017, kun siihen liittyvän tuen kokonaisuus tarkistetaan ja päätösmenettelyjä yksinkertaistetaan.

270. Metsästysasetuksen muutoksella 2016 vahtimismetsästys sallittiin hirvenmetsästyksessä. Vähentää poikkeuslupien hakemista. (MMM/ toimialat.)

271. Erilliset vesijätöt omana kiinteistölajina poistettiin kiinteistörekisteristä 2015. Nopeuttaa näillä alueilla tehtäviä ns. kiinteistötoimituksia.

272. Eri tutkintoja suorittaneiden insinöörien (DI-, AMK- tai eri alojen insinöörit) välinen keinotekoinen toimivaltajako poistettiin Maanmittauslaitosten ja kiinteistörekisteriä pitävien kuntien kiinteistötoimituksista 2015. Helpottaa insinöörien arkipäivän töitä ja hallintoa.

273. Vanhat ja tarpeettomat tilusjärjestelylait vuosilta 1960 ja 1980 kumottiin, koska niiden tarkoittamat järjestelyt on jo toteutettu.

274. Vesitilusjärjestelylaki kumottiin tarpeettomana tilusjärjestelyjen tultua suoritetuiksi.

275. Aiemmin luvanvaraisessa käytössä ollut kiinteistötunnus- ja kiinteistön rajatieto avattiin vapaaseen käyttöön 2016. (HE 102/2015.)

276. Hevosenlantaa voi tammikuun 2017 jälkeen polttaa tavanomaisissa polttolaitoksissa, kunhan laitos on hyväksytty sivutuotelainsäädännön mukaisesti. Tämä EU:n asetusmuutos keventää merkittävästi polttoa koskevia sääntöjä ilman, että ympäristönsuojelun taso heikkenee. (Tuotantoeläinten lannanpolton EU-asetusmuutos.)

277. Helmikuusta 2017 lähtien raakamaitoa on voinut helpommin jakaa kuluttajille. Asetusmuutoksella poistettiin maitotiloilta vaatimukset erillisistä maidon käsittelyyn tarkoitetuista varasto- ja muista tiloista. Alle 2500 kg/v. kuluttajille raakamaitoa luovuttavien tilojen hallinto ei näiltä osin lisäänny, mutta tilojen on tiedotettava kuluttajille raakamaidon riskeistä ja käyttösuosituksista, ja maidon tulee solu- ja bakteerimäärien osalta täyttää laatuvaatimukset.

278. Erilaiset sähköiset tallenteet hyväksytään helmikuun 2017 jälkeen kirjanpidoksi, eikä kirjanpitoa ole välttämätöntä säilyttää maatilalla, vaan se voidaan esittää tarkastajalle tarkastuksen jälkeen.

279. Vesitutkimusten säilytys- tai tallentamisaika lyhentyy kolmeen vuoteen aikaisemmasta viidestä vuodesta.

280. Maatilan ei jatkossa tarvitse erikseen pitää kirjaa elintarvikeketjutietojen lähettämisestä, kun eläimiä lähetetään teurastamolle.

281. Eläimen lääkitystiedot on lähetettävä teurastamoille enää 30 vrk ajalta entisen 3 kk sijaan. Elintarvikehygienian varmistamiseksi eläimen varoajallinen lääkitys on kuitenkin ilmoitettava elintarvikeketjutiedoissa, jos lääkkeen varoaika on päättynyt teurastusta edeltävän 30 vrk aikana.

(takaisin alkuun)

V Hallinto


282. Korkeakoulujen koulutusvienti vapautui vuoden 2016 alussa, ammatillisen koulutuksen osalta koulutusvienti toteutuu viimeistään ammatillisen koulutuksen uudistuksen yhteydessä 2017-2018.

283. Korkeakoulut voivat valita vuodesta 2016 lähtien laveammin, miten ne järjestävät kielen ja viestinnän opinnot. Opetuksen voi järjestää itse, yhteistyössä muiden kanssa esim. yhteisellä kielikeskuksella, tai hankkia opetuksen kokonaan ulkopuolelta. Aiemmin jokaisen korkeakoulun piti järjestää opetus itse, mikä kavensi kielivalikoimaa ja hidasti tutkintoja. (L 562/2016.)

284. Maakunta-arkistot yhdistyivät Kansallisarkiston kanssa yhdeksi Kansallisarkistoksi, jolla on monta toimipistettä. Piirihallinnosta luovuttiin.

285. Kansallisarkiston digitoitujen arkistojen pohjana oleva paperimateriaali voidaan hävittää, mikä parantaa hallinnon tilankäyttöä. (HE 191/2016.)

286. Opetushallitus ja Kansainvälisen yhteistyön keskus CIMO yhdistettiin vuoden 2017 alusta. Vuonna 2018 samaan kokonaisuuteen tulevat vielä Ylioppilastutkintolautakunta ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskus.

287. Tuomioistuimia koskevaa lainsäädäntöä koottiin vuoden 2017 alusta yhteen lakiin useista eri laeista ja asetuksista. Asetustasosta on pääosin luovuttu. Joitain asetuksissa nyt säädetyistä asioista jäi tuomioistuinten omien työjärjestysten varaan. Korkeimmasta oikeudesta ja korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetut lait kuitenkin säilytetään. Muutos keventää lainsäädäntöä ja sen toimeenpanoa. (HE 7/2016.)

288. Valtion oikeusaputoimistojen hallintoa kevennettiin muodostamalla aiemmat kuusi oikeusapupiiriä virastoiksi, joiden hallinto hoidetaan keskitetysti. Näin työaikaa vapautuu asianajo- ja edunvalvontatyöhön. Asiakaspalvelu voidaan järjestää joustavammin ja nopeammin. (HE 26/2016.)

289. Kunnallista byrokratiaa perkataan muun muassa oppilas- ja opiskelijahuoltolain, perusopetuslain, lukiolain sekä ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (HE 206/2016) sekä yleisistä kirjastoista annetun lain (HE 238/2016) uudistuksilla.

290. Aluehallintovirastot ja maistraatit kartoittivat omalta osaltaan ministeriöiden lainsäädännön, jota voidaan keventää aluehallinnon uudistushankkeella.

291. Kunnan alueella tartuntataudeista vastaava lääkäri voi päättää tietyistä lyhytaikaisista toimenpiteistä. Päätökseen ei enää tarvita monijäsenistä kunnallista toimielintä.

292. Aiemmin maksettujen ansionmenetyskorvauksen ja päivärahan tilalle tuli tartuntatautipäiväraha, mikä yksinkertaistaa hallinnollista menettelyä.

293. Vesilaitoksella työskentelevältä ei enää vaadita selvitystä siitä, että hänellä ei ole salmonellaa.

294. Terveydensuojelulain sekä terveydensuojelulain ja elintarvikelain mukaisten suunnitteluvelvoitteiden ilmoitusmenettely keveni. (HE 124/2016, HE 104/2016.)

295. Konsulipalvelulain muutoksella konsulipalvelut on voitu koota edustustoverkossa tiettyihin paikkoihin tai ulkoasiainministeriöön. Asiakaspalvelua ja käsittelyprosesseja voidaan parantaa teknologiaa hyödyntäen tilanteissa, jotka eivät vaadi palvelua asianomaisessa valtiossa. (HE 102/2014, TP asetus 613/2015.)

296. Ajoneuvoliikennerekisterilain muutoksella yhdenmukaistettiin rekisterissä olevien tietojen ja datan käyttöä. (HE 129/2016, L 937-939/2016.)

297. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja sai oikeuden itse nimittää henkilöt määräaikaisen reserviupseerin ja opistoupseerin virkaan. Aiemmin tämän sai tehdä vain pääesikunta tai maavoimien, merivoimien tai ilmavoimien esikunta. Samalla virkavapauden päättäminen delegoitiin logistiikkalaitokselle. (VN asetus 1319/2007 ja 596/2016.)

298. Päällekkäinen ja sisällöllisesti sama sääntely puolustusvoimien sotilaspukujen ja virkapukujen käytöstä poistettiin: laki (551/2007) jäi voimaan, asetus (136/1997) kumottiin. (VN asetus 595/2016.)

299. Puolustusvoimat perkaa omaa sääntelyään. Vuosilta 2015-2016 on tuloksena 1071 vanhentunutta normia, joista on luovuttu (kaikki puolustusvoimien hallintoyksiköt mukaan lukien). Puretut normit ovat pääasiallisesti hallinnon sisäisiä määräyksiä, käskyjä, ohjeita tai oppaita, asevelvollisuuteen liittyen on kuitenkin tehty myös muutoksia. Huomiota on kiinnitetty erityisesti päällekkäisten, ristiriitaisten ja vanhentuneiden normien purkamiseen.

300. Tullilainsäädäntöä yksinkertaistetaan lain kokonaisuudistuksella. Esimerkiksi toimivaltuudet yhdenmukaistetaan vastaavien poliisia ja rajavartiolaitosta koskevien säännöksien kanssa. Uudistuksessa mm. siirrytään sähköiseen tulli-ilmoittamiseen vuoden 2020 loppuun mennessä, mikä vähentää yritysten kustannuksia ja yhteiskunnallisia riskejä.

301. Tullilakiin vuonna 2016 lisätyt saatavien kuittaamista koskevat säännöt vähentävät yritysten byrokratiaa. (HE 153/2015.)

302. Laajasta tullitoimintaan liittyvien tietojen salassapitosääntelystä luovuttiin 2016. (HE 153/2015.)

303. Tullien perintäminimiksi tuli 10 euroa vuonna 2016. Tullilain nojalla aiemmin annetut yksityiskohtaisemmat määräykset lain soveltamiseksi kumoutuivat. (HE 153/2015.)

 (takaisin alkuun)