Sote-uudistus voimaan vuonna 2023

Puoluekokous2018 2 yläkuva iso 5.jpg
Keskusta.fi / Ohjelmia ja politiikkaa / Uusia ohjelmia ja linjauksia / Määrätietoisuutta sote-valmisteluun

Keskustan puoluehallitus on  7.2.2020 ottanut kantaa sote-valmisteluun

Määrätietoisuutta sote-valmisteluun


Keskusta on sitoutunut viemään sote-uudistuksen hallitusohjelman linjausten pohjalta rivakasti eteenpäin niin että eduskuntakäsittely voi alkaa tämän vuoden lopulla.  

Sopiva tuki oikeaan aikaan ihmisen tarpeisiin

Sote-uudistuksen tärkein tavoite on laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen kaikille, koko Suomessa ihmislähtöisesti. Sote-uudistuksen tulee vahvistaa erityisesti peruspalveluita ja arjen sujuvuutta.  Sopiva tuki asiakkaan tarpeeseen pitää saada oikeaan aikaan. Lähipalvelujen toimivuus ja niiden yhteistyö paikallisyhteisöjen kanssa takaavat parhaimmat tulokset ihmisten hyvinvoinnissa, lasten oppimisessa, työkyvyn edistämisessä ja ikäihmisten toimintakyvyssä.

Keskustan puoluehallitus kannustaa päättäjiä ottamaan Suomen tulevaisuuden haasteet tosissaan. Näköpiirissä oleva väestörakenteen muutos luo monia muutospaineita, joihin ratkaisuksi tarvitaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudenlaista rakennetta, rahoitusta ja toimintatapaa. Päättäjillä yli hallitus-oppositiorajan tulee vihdoin olla taitoa, halua ja rohkeutta tarvittaviin ratkaisuihin.

Uudistus vaiheittain

Sote-uudistus toteutetaan vaiheittain.  Ensimmäisessä vaiheessa perustetaan itsehallinnolliset maakunnat, jolle siirretään kunnilta ja kuntayhtymiltä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut.

Keskustan puoluehallitus kannustaa hallitusta valmistelemaan rakenneuudistusta ratkaisuhakuisesti ja niin, että eduskunnalle jää riittävä aika lainsäädäntötyöhön. On tärkeää, että kaikki valiokunnat voivat tehdä työnsä rauhassa, huolella. Tavoitteena tulee olla, että sote-ja pelastuspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy uusille maakunnille vuoden 2023 alusta.

Uudistuksen toisessa vaiheessa on tarkoitus siirtää maakuntien tehtäväksi esimerkiksi aluekehitystehtävät ja valtion aluehallinnon tehtäviä. Samalla tulee linjata valtion valvontaviranomaisten rakenteesta.  Tällöin myös nykyinen väliportaan hallinto kevenee.

Hallitusohjelman mukaisesti maakuntaverotuksesta sekä maakuntien muista tehtävistä tehdään selvitys parlamentaarisesti selvitykset tämän vuoden loppuun mennessä. Uudistuksen toisen vaiheen aikataulu tarkentuu näiden selvitystöiden myötä. Keskusta rohkaisee kaikkia puolueita tarttumaan pian alkavaan parlamentaariseen työhön rivakasti ja sitoutuneesti. Yhtään aikaa ei ole hukattavaksi.


Vaihtoehtoa kustannusten kasvun hillinnälle ei ole

Sote-uudistus on välttämätön kuntien talouden kannalta. Kuntien rahoituspohja ei kestä kasvavia sote-kustannuksia. Sote-uudistus antaa näkymän ja välineet hillitä kustannusten kasvua.

Ikääntyvässä Suomessa huoli sote-kustannusten kasvusta on otettava tosissaan.  Sote-kustannusten kasvu uhkaa julkisen talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Palvelujärjestelmämme on uudistettava sellaiseksi, että myös tulevat pienet ikäluokat pystyvät pitämään siitä huolta. Kustannusten nousua on hillittävä ja tuottavuutta lisättävä tekemällä asiat paremmin, ei madaltamalla palveluiden tasoa. Palveluita ja tukea on järjestettävä uudella tavalla, prosesseja hiottava, työhyvinvointia ja johtamista vahvistettava ja digitalisaation mahdollisuudet otettava käyttöön täysimääräisesti.

Kuntatalouden ennustettavuus kasvaa, kun sote-rahoitusvastuu siirtyy valtiolle. Sote-menojen kasvun hillitseminen on avainkysymys, jotta meillä jatkossakin on mahdollisuus huolehtia esimerkiksi suomalaisen koulutuksen tasosta ja kattavuudesta tai sosiaaliturvasta. Menojen kasvua ei voida laskea velkaantumisen varaan, koska se olisi syömistä tulevien sukupolvien pöydästä.


Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen etusijalle; jonojen lyhentämisestä jonojen ehkäisemiseen


Ihmisen elämäntilanne ei tunne hallintorajoja eikä tulevaa kunta-maakunta –työnjakoa. Palvelut on aina toteutettava ihmislähtöisesti ja sovittamalla palvelut yhteen sekä ihmisen arkeen. Ihmisen itsemääräämisoikeus ja omat voimavarat on tunnistettava ja niitä on tuettava.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tulee ottaa jo nyt entistä vakavammin sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. Tämä koskee kaikenikäisiä - lapsia ja nuoria, työikäisiä ja ikäihmisiä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tulevien maakuntien ja kuntien tiivis yhteistyö on välttämätöntä.

Tulevaisuuden sote-keskuksen tulee koota kaikki lähipalvelut ympärilleen sekä vahvistaa lähiyhteisöjä sekä ihmisten ja perheiden kohtaamista. Sote-keskus on myös väylä erityispalveluiden jalkautumiseen. Järjestöt ja seurakunnat ovat yhteisöjen vahvistamisessa erinomainen kumppani julkiselle vallalle

Vahvalla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä ehkäistään lääkärijonojen syntyminen ja jopa sairauksien synty. Sote-keskus ei ole vain sairauden ”korjaamo” vaan hyvän elämän tuki. Vaikuttava hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tuo elämänlaatua yksilöille ja yhteisöille ja on myös veronmaksajan etu.


Vanhoista kokemuksista viisastuneena

Marinin-Kulmunin hallituksen sote-uudistuksessa voidaan hyödyntää paljon etenkin Sipilän hallituksen aikaista valmistelua. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan jo olemassa olevat linjaukset luovat nyt uudistuksen läpimenolle ennakoitavuutta tavalla, jota aiemmin ei ole ollut. Maakuntapohjaisuus on perustuslakivaliokunnan seulan läpikäymä ja hyväksi todettu malli.

Laajan valinnanvapauden jääminen pois uudistuksesta vähentää perustuslaillisia riskejä ja korostaa julkisen vallan pääasiallista vastuuta palveluiden järjestäjinä. Julkinen sektori ei tulevaisuudessakaan tule kuitenkaan yksin pärjäämään sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajina, vaan tarvitaan monituottajuutta. Sekä yrityksillä, järjestöillä ja yhteiskunnallisilla yrityksillä sekä seurakunnilla tulee olemaan tärkeä rooli tulevaisuudessakin julkisen toimijan rinnalla.

Hallituksen tulee linjata viivytyksettä palvelusetelilain sisällöllisestä uudistamisesta. Se on tarpeen asiakkaiden, yritysten ja järjestöjen sekä tulevien maakuntien kannalta. Palveluseteli helpottaa asiakkaiden palveluihin pääsyä ja tuo tarvittavan lisän ja monipuolisuuden julkisten palveluiden tueksi.  Uudistetun palvelusetelilain tulee olla käytössä maakuntien aloittaessa toimintansa.

Samoin tärkeää on henkilökohtaisen budjetoinnin valmistelun ripeä eteneminen. Niiden avulla tulee turvata myös elämänmittaisten palveluiden tarvitsijoiden ja haavoittuvassa asemassa olevien asema ja ihmisoikeudet. Henkilökohtaisesta budjetoinnista saadaan kokemusta jo tänä vuonna käynnistyvien kokeilujen kautta.


Uudenmaan ratkaisu on toimiva


Uudellemaalle ehdotettu viiden itsehallintoalueen erillisratkaisu on toimiva ja hyvin sovitettavissa muun maan sote-ratkaisuun.  Erillisratkaisu vahvistaa Uudellamaalla uudistuksen kansanvaltaisuutta, varmistaa lähi- ja peruspalveluiden vahvistumista sekä vähentää muutosvaiheen riskejä. Erillisratkaisuja ei valmistella muille alueille.

Nykyiset maakunnat ovat sote-uudistuksen aluejaon pohja. Se tarkoittaa, että maakunnan liittojen ja sote-maakuntien rajat ovat samat – paitsi Uudellamaalla.  Uudenmaan viiden alueen sote-erillisratkaisu ei kuitenkaan tarkoita jatkossa aluekehitysmaakunnan pilkkomista.  Tähän tulee hakea mallit toisen vaiheen valmistelussa.

Keskussairaaloiden toiminta tulee turvata sekä päivystyksen että erikoisalojen toiminnan osalta ja keskinäisestä työjaosta tulee jatkossa sopia ns. ERVA-alueella. Tämä tulee ottaa huomioon keskittämisasetusta uudistettaessa.
 
Kuntien sote-verotuottojen ja valtionosuuksien siirto valtiolle ja edelleen maakunnille voidaan Keskustan mielestä toteuttaa Sipilän hallituksen aikana valmisteltujen perusratkaisujen mukaisesti. Siirtymävaiheessa on tasoitettava yksittäisten kuntien talouden muutoksia. Omaisuuden siirrossa kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille tulee varmistaa kompensaatiomekanismilla se, että minkään kunnan talous ei kohtuuttomasti vaarannu.  Samoin on varmistettava maakuntien mahdollisuus investoida ja pitää huolta kiinteistöomaisuudestaan.

Maakuntien rahoitus tulee toteuttaa tarveperusteisesti aiemman valmistelun linjojen suuntaisesti alueiden erityispiirteet huomioiden.  Tuottavuutta edistävien eli kustannusten nousua hillitsevien mekanismien löytäminen rahoitukseen on välttämätöntä.

Keskusta kannustaa päättäjiä ottamaan henkilöstö mukaan uudistuksen paikalliseen valmisteluun työn alkuvaiheesta asti.  Sote-uudistuksen tulee vahvistaa työhyvinvointia ja työssä jaksamista.