Tero Jaskari

Puoluekokous2018 2 yläkuva iso 7.jpg

Tulevaisuus

13.4.2020

Vaasassa kesällä 2030.
Eilen 13. 6. oli suomen presidentti Tanja Urmas Kuusipuisto-Pilviharju-Mäkelä avaamassa Risön alueelle avattua kylmäasemaa, joka on ensimmäinen kaavoituksen valmistumisen jälkeen paikalle saatu yritys alueella. Presidentin matka jatkui oletetun lentokenttäradan hakkuulinjaa pitkin kohden vanhaa linja-autoasemaa, jossa suojellun matkahuollon rakennuksen raunioiden kattamista ollaan aloittamassa. Kuuluisa Wasastationin nimeä kantava aukio on saamassa Mailman luonnonperintökohde statuksen, koska se kuvaa urbaanin kaupinkikuvan kehitystä, sora ja tiilikasoineen. Myös alueen vaihtolavojen grafitteja ollaan suojelemassa.
Päivällistä presidentti nautti Kuntsin rannassa, jossa merellisen vaasan uusin rantarakentamista uudistava terassikahvila tarjoaa norjalaista lohta sekä silmäniloa vastapäisen Vaskiluodon rannoista. Siellä siintää ranta, joka on lohkottu jo kaksitoista vuotta sitten tonttilinjakepeillä, tulevan Manhattanin rakentamista varten. Kaavoitus on hyvässä vauhdissa, jota paikalliset virkamiehet kilvan kehuivat. Silhuetti kuva vaskiluodosta on ollut nähtävilla jo vuodesta 2018 pohjanmaan museon aulassa. Myös vaasan kuuluisat viljasiilot saivat huomiota ja niiden vaikuttavuus sai presidentin lausumaan otteen oletetusta Eino Leinon runosta. ” Tuo betonin harmaa pinta, joka silmää hivelee, sen julhä kauneus kuin tuska, mun syräntäin pitelee” Liikuttunut joukko kaupungin edustajia ja erinäinen porukka sekä toimittajat, jatkoivat matkaa kohden lentokenttää, jossa tutustutiin Gigafactoryn pienoismalliin, ennen kuin presidentin matka jatkuu Piippoisten katutanhujuhlien avajaisiin, jossa presidentti toimii myös suojelijana.
Vaasalaisten edustajat, olivat pettyneitä lähinnä siitä että useat kiinnostavat kohteet, joista kaupunkilaiset ovat ylpeitä ja joita esitellään turisteille, jäi vaille huomiota, presidentin aikataulukiireiden takia. WisitWasan edustaja mainitsi kohteista muunmuassa, Wasalandian, Ravimontun, Marian kirkon rauniokivikasan, kauppapuistikon purkutalon, mansikkasaaren telakan ja muita moninaisia kohteita. Jälleen vaasalaiset saavat olla ylpeitä maanlaajuisesta huomiosta ja virkamieskunta sekä luottamushenkilöt voivat paistatella glooriassa, sillä 40 000 asukaan kaupunkina, vaasa on suomen mittakaavassa ykkönen.

 

Kadonnut kansalaistaito

5.4.2020

Vuonna 1975 julkisella sektorilla työskenteli 370 300 henkilöä. Vuonna 2014 määrä oli 625 300 henkilöä. Samaan aikaa suomen väestön muutos on ollut 4,68 miljoonasta 5,45 miljoonaan henkilöön. Vuonna -75 joka kolmastoista suomalainen toimi julkisen sektorin palveluksessa. 2014 jo joka 9 suomalainen toimi julkisen sektorin palveluksessa. Vertailuvuonna eläkeläisiä oli 850 000 ja 2014 heitä oli 1,15 miljoonaa eli työllisten osuudessa julkisella toimii vertailuvuoteen nähden huomattavasi enemmän henkilöstöä. Tässä on myös otettava huomioon se että lukuja verrataan kokonaispopulaatioon eikä pelkästään työikäisiin.
Mitä sitten on tehty väärin tässä välillä, kun puhutaan resurssipulasta? Henkilömäärän kasvusta huolimatta, pulaa on poliiseita, hoitohenkilökunnasta, opettajista etc. Kaupunkien käsin tehtäviä töitä on ulkoistettu. Minne on uponeet 255 000 käsiparia vaikkapa vanhusten hoivasta? Onko yhteiskuntaan rakentunut niin raskas organisaatio että varsinaiselle työlle ei riitä tekijöitä, valtavasta henkilökehityksestä huolimatta?
Vertailun vuoksi: Eläkeläisten määrä on kasvanut 27% ja julkisen sektorin henkilömäärä on kasvanut 41% Meillä on puolueita joiden mielestä julkisen sektorin kokoa voidaan edelleen kasvattaa. Kuitenkin jokaista julkisen sektorin työpaikaa kohden pitää olla yli kaksi yksityisektorin työpaikaa, joista kerätyllä verolla niitä pidetään yllä. Toisaalta tämäkin on vain esimerkki, koska jukisen puolen ulkoistettuja toimintoja ylläpidetään myös verovaroin.
Onko tuo 625 300 henkilöä edes lähelle oikeaa lukua, jos erilaisissa kunnille tarjotuissa ostopalveluissa on mukana vaikkapa satatuhatta henkilöä? Lopullinen luku taitaa olla oikeasti niin että kolme yksityisektorin työpaikaa, ylläpitää yhtä julkista.
Tyhmä kysymys vielä tähän lopuun: Kuinka vähän oikeasti tehdään sitä työtä julkissektorilla, missä kädet viuhtoo, palaute on suoraa tai työpäivän jälkeen voi katsoa taakseen ja nähdä päivän työsuorituksen konkreettisesti? Onko päältäkatsojat yliedustettuina? Löytyikö täältä lopulta, se suurin maakuntasoten vastustus, jossa haettiin säästöjä integraatiolla?

 

Hiilen polttajat

18.3.2020

Mailma on täynnä jeesustelijoita: Kun kehittyneet maat siirtyvä pikkuhiljaa kalliiden ja vaikeasti varastoitavien polttoaineiden käyttäjiksi, niin 2,5 miljardia alle 2 euroa tienaavaa, pyrkii kohottamaan omaa elintasoaan, polttamalla kiihtyvällä tahdilla fossiilisia polttoaineita. Maapallon populaatio kasvaa kehityksen ja tietoisuuden kasvun myötä. Kehitysmaat joita auliisti autetaan, kasvattavat väestöään kiihtyvällä vauhdilla ja heidän pyrkimyksensä saavuttaa "länsimainen" elintaso on suoraa seurausta, tästä hyvän jakamisesta. Vai voimmeko me tai ne, jotka kolonialismillaan ensi riistivät ja nyt sitten oman puntin tutistessa, pitäisi vielä kieltää heiltä mahdollisuus kokea kasvavan elintason ilot. Afrikkaan roudataan vanhat autot, tietokoneen romut ja laivat ajetaan Intian ja Bangladeshin rannoille purettaviksi, saasteineen. Käsityövoittonen teollisuus on jo aasiassa, missä elintasonkasvu, aiheuttaa paineita tuottaa hyvää, joka taas vaatii energiaa. Näin ongelmat on vain siirtyneet pois näkyvistä, eikä globaali ilmasto, välitä mistä piipusta savu nousee. Valitettavasti ihminen on osa maapallon evoluutiota ja vaikka pidämme itseämme korkeimmalle kehittyineinä olioina, on meillä evoluutiossa annettu empatia, viemässä koko palloa kohden tuhoa. Eläinkunnassa näin ei ole käynyt, koska siellä, ravinnon määrä, reviiritietoisuus ja empatian puute pitää huolen populaation koosta. Tosin ihminen omilla toimillaan on puuttunut tähänkin vakioon ja sotkenut sen tasapainoa, sekä saattanut useita lajeja sukupuuton partaalle. Kaikkinainen puhe ilmastopolitiikassa, on vain aiheuttanut erilaisten rahavirtojen ohjailua, joista kolmas osapuoli aina hyötyy, teollinen tuotanto tapahtuu siellä missä kontrolli puuttuu ja siellä missä ilmansaasteet ja jo olemssa oleva kurjuus vain lisääntyy. Pariisin ilmastosopimuksessa, joka saatiin aikaiseksi 2015, joka kuten tiedetään, ei ole vaikuttanut allekirjoituksia enempää maapallon ilmastoon ja siellähän on ylevä lause, jossa mainitaan kuinka kolmansien maiden energiapolitiikkaa, pitää yrittää ohjata kohden kestävämpää kehitystä. Kuitenkaan mitään mitä sopimuksessa mainitaan, ei ole tapahtunut, paitsi että kaikilla on ollut suuri murhe yhden allekirjoituksen puuttumisesta. Kuinka tällä jeesustelulla tavoitetaan ne 2,5 miljardia, joiden elämä on siinä minne kädellä ylttää. Hiilen polttajat kuriin........siinä on ristiretki halukkaille ja haastetta vuodelle 2018. Maapallon evoluutiosta vielä sen verran, että tässä oli 11000 vuotta sitten pikkuisen kuuraa maassa.

 

Kommentteja Keskustan ilmasto-, energia- ja ympäristöohjelmaan.

15.3.2020

OSA 1: ILMASTO Suomi ratkaisijana ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Luulin aluksi, että luin jotain vihreiden tuottamaa ajatuksen virtaa, jossa pelkällä puheella saadaan onnela aikaiseksi. Tiedetäänkö, paljonko suomessa käytetään energiatonnista hyödyksi ja paljonko siitä jää hyödyntämättä. Meillä täällä suomessa ollaan sen verran fiksuja, että kyseisessä asiassa olemme ehdottomasti euroopan ja mailman mittakaavassa ihan siellä huipulla. Meillä ei siis ole enään resursseja energia/päästö vertailussa, tehdä ratkaisuja joilla voisimme kantaa taakaa muiden puolesta. Jokainen uusi päätös heikentää suomalaisen energia-ystävällisen ja energia-tehokaan ratkaisun siirtämistä jonnekin, jossa samanlaiseen elintasoon pyrkivillä, ei mailmanlaajuinen moraali ole vielä ylittänyt kipukynnystä. Suomen globaalit päästövaikutukset ovat ihan olemattomat ja energiankulutukseen suhteutettuna naurettavat, jos vaikka vertaamme itseämme samoin teollistuneeseen saksaan jossa lämmitysenergian tarve kuitenkin on minimaallinen, suomeen verrattuna. Minusta vastuunkantamista, ei ole maksun maksajien aseman kurjistaminen, vain periaatteessa. Se on sitä, että vaaditaan muita kantamaan samanlainen taakka. Tuskin tarkoituksena on olla mikään martyyri, eurooppalaisessa ilmastokeskustelussa. (Johtajuuden jatkuminen edellyttää vuoden 2030 päästövähennystavoitteen merkittävää tiukentamista ja pitkän aikavälin tavoitteen kunnianhimon kasvattamista.) Tälläisiä lauseita ei saisi edes kirjoittaa paperille, ellei niissä määritellä sen tasapuolista jakautumista kaikille jäsenmaille. Sitähän keskusjohtoinen ilmastopolitiikka ei todellakaan ole ollut.

OSA 2: ENERGIA

Aina kun viitataan meidän roolimme eurooppalaisessa energia keskustelussa, unohdetaan että olisimme voineet sijoittaa turpeeseen ja kotimaan sisällä pyöriviin miljardeihin. Saksassa käynnistyi euroopan suurin ruskohiilivoimala 2015 tukemaan kotimaisella energialla, uusiutuvan tuulienergian puutteita. Sinne ei rakennettu maakaasuvoimalaa, ei öljyvoimalaa, ei hake laitosta, eikä ainakaan turvevoimalaa? Niin miksi, koska heilla on kansallista omaa energiaa ruskohiilessä, jonka käyttö tukee oman maan kehitystä ja lisää mahdollisuuksia sijoittaa energiaosaamiseen. Järjen käyttö, on ihan globaalistikin sallittua. Hukkalämmön talteenotto on toteutettu jo joskus 80-luvulla, vai kuinka te luulette että suomen kaltainen maa, voi profiloitua metallin jalostuksen huippuna, ilman omaa malmin tuotantoa? No tietenkin kehittyneellä prosessin hallinnalla. Sähkölaitokset tuottavat kaukolämpöä hukkalämmöllä ja yleensä lämmön talteenotto, koko suomalaisessa energialinjassa on korkealla tasolla. (Viitaan osaan yksi, energiattonin hyödyntäminen) Jos kehitystä halutaan, se pitää tehdä kannustaen, ei pakottamalla: En ole ollenkaan iloinen että joudun tekemään investoinnin kotonani, josta hyödyn kuittaa energiayhtiö, en siis minä.

OSA 3: YMPÄRISTÖ

Ympäristön suojeleminen ja kaikkinaiset toimet sen suhteen on kannatettavia: Mutta kuten aina, aatteen ja hyvän tahdon perässä, kulkee joku käsi pitkällä, korjaten satoa. Ihmiset kierrättävät ja heitä siihen kannustetaan, josta kuitenkin kerätään maksut veroineen. Toisessa päässä, joku korjaa hyödyn, mutta tavallista kuluttajaa vain ”ohjataan” ikeellä, toimimaan jonkun muun puolesta, joka kuittaa taloudellisen hyödyn. Suomalaisia turvesoita voidaan mielestäni hyödyntää siirtymä-aikoina ja aloittaa mieluummin puheet sopeutumisesta, tulevaan ilmastomuutokseen. Suomessa vesistöt ja pohjavedet on suojeltava lailla, ettemme jonain päivä joudu juomaan euroopassa pullotettua, suomalaista vettä. Lopuksi: Kaikinainen, kaikkien syleily julkituloissa, on hulluutta. Ensin pitäisi ymmärtää, että emme voi kantaa päästöistäkään, kaikkien puolesta taakkaa. Päätösten ja tavoitteiden pitää olla kansalaisia kannustavia ja meidän hyvinvointiamme tukevia. Kun luomme mahdollisuuksia hyvillä ja kannustavilla päätöksillä, niin muutokseen riittää aina enemmän tahtoa ja taloudellista kapasiteettia.

Ilmasto muuttuu ja on aina muuttunut, joten olisiko aika alkaa puhumaan sopeutumisesta. Tämäkin teksti on kirjoitettu paikassa, joka oli 11000 vuotta sitten, kahden kilometrin paksuisen jään peitossa ja uskon että yhdenkään ihmisen tulitikkuleikit, ei sulamista ole saanut aikaan.

 

Pelon vuosikymmenet

9.3.2020

1999 ja pelko ”blacoutista” vuosituhannen vaihteessa. Kun lintu ja sika olivat tiivisti otsikoissa oli vuosi 2009. Nyt on taas kymmenen vuotta mennyt ja jollain pitäisi kansalaisia pelotella. Nyt se on sanottu ääneen, ilmastokatastrofi.

YK:n ensimmäinen ilmastokokous oli jo 1995 ja joka vuosi siitä lähtien on niitä pidetty. Jo tuolloin ollaan todettu se mikä on nyt päivän puheenaihe. Mutta mitä ollaan tehty, pidetty kokouksia joista uutisiin on päässyt päätöksien ja tulosten osalta ainoastaan se että joku ei taaskaan ratifioinut sopimusta. Tilanne ei ole puheista eikä kymmenistä tuhansista kokouksiin lentäneistä ihmisistä huolimatta muuttunut parempaan suuntaan. Onko joku kuullut kolmansille maille luvatuista puhtaan energiantuotannon miljardeista mitään, joita Pariisin ilmastokokouksessa luvattiin? Oikeasti odotan koska tällä aloitetaan rahastaminen koska nyt ollaan kipupisteellä, jossa aneet jollekin taholle voi olla sielunvaelluksen kannalta viimehetken valinta.

Oikeasti olemme vain huokaus, maapallon matkalla ja osa sen evoluutiota. Planeetan älykkäimpänä eläimenä meidän vaikutus on tietenkin merkittävä, joka on osa evoluution etenemistä. Siihen kuuluu myös jonkinlainen kehittyminen, joten maapallon nykyisistä 7 miljardista ihmisestä, tietoisuuden lisääntyessä, kaksi miljardia on saanut omantunnon ja huoli huomisesta on jo käsin kosketeltava. Kuitenki vuonna 2100, kahdeksankymmen vuoden kuluttua, jolloin maapallon väkiluku onkin jo jossain 11 miljardin hujakoilla on huolestuneita 3 miljardia. Silloin on tietoisuuden lisääntymisen myötä myös 8 miljardia ihmistä, jotka haluavat kokea länsimaisen elintason ihanuudet ja voimmeko me kieltää sen heiltä? Olemme menossa ojasta allikkoon. Nyt olen itse huolissani vuodesta 2029 jolloin lupaukset hiilinautraalista suomesta on käsillä. Onneksi edes talvet lämpenevät koska uusituvilla ei saada lopulta edes suomen Tesloja liikkeelle.

 

Voitetaanko vai hävitäänkö?

6.3.2020

700 postilaista pysäytti suomen ja hallitus halvaantui. Yksitoista Isis-vaimoa teki suomalaiselle parlamentarismille saman. Mitä tapahtuu kun yhden ihmisen asioita ryhdytään hoitamaan? Onko parlamenttarismi kontillaan?

Suomessa yksilö menee äänestyskoppiin ja hän kirjoittaa halukaasti valitsemansa henkilön numeron lappuun, menee kotiin ja odottaa illan tuloksia, tuliko oma ehdokas valituksi. Hän teki kaiken tämän mielessään, ajatus siitä että hänen asioitaan ajamaan valikoitui oikea henkilö tai ainakin äänestäjän mielestä oikeaa suuntaa ajava puolue, ellei henkilö tullut valituksi.
Tämä oikeus tulee mahdolliseksi vain neljän vuoden välein, joten sitä käyttävät olettavat että tuloksen julkaisun jälkeen neljä vuotta tehdään äänestyksen mukaista politiikkaa ja toteutettaisiin äänestäjien toiveita. Äänestyksen perusteella muodotetaan ryhmä valittuja joita kutsutaan hallitukseksi. Näin on tehty jo sata vuotta.

Kuitenkin nykyyhteiskunnassa yksikään äänestystulos ei olekaan enään relevantti koska joko hävineet eivät sitä kestä ja tekevät kaiken kampittaakseen kansalaisten antaman mandaatin eikä siinä ole kyse siitä että haluttaisiin äänestäjille parempia mahdollisuuksia, vaan siitä että oma vallanhimo ja tarve tehdä päätöksiä muiden puolesta on suurempi, kuin äänestävä yksilö.

Vaalitulokseen päädytään lähes aina sen neljän vuoden harkinnan jälkeen, joten jokainen välissä tehty kaluppi on vain kalluppi jolla ei ole parlamentariseen toimintaa muuta kuin kosmeettinen haitta.
Voitaisiinko suomessa vihdoin aloittaa tekemään paralmenttarismia, jolla on vaikutusta tulevaisuuteen, hyvinvointiin sekä täällä pärjäämiseen, muutenkin kuin itkemällä kaatunutta maitoa.

Seuraavat vaalit tulevat, hallitus tekee mitä pystyy ja oppositio mieluumin kirittäisi kuin kampittaisi, ehkä silloin suomalainen olisi voittaja. Olettamuksella että eduskuntaan todella on hakeutuneen suomalaisten hyvinvoinnista kiinnostuneita. Viimeisten viikkojen arvonnoissa on ollut vain pikavoittoja. Ja tuskin kukaan on muistanut sitä numeroa lapuun kirjoittanutta yksilöä.

 

Ei niin huonoa ettei jotain hyvääkin

4.3.2020

Suomalaiset ovat väkisin ottamassa roolia mailman ilmastokeskustelussa.Kuitenkin suomalaisten päästöt ovat ihan naurettavat siinä kokonaisuudessa josta nyt vouhkataan. Suomessa ei ole muovijäteongelmaa, päästöt energiatonniin suhteutettuina ovat aivan minimaalliset ja lainsäädäntökin pitää vielä huolen kierrätyksestä, jätteenkäsittelystä sekä polttoaineen valinnan rankaisemisesta. Lainsäädäntö myöskin määrittelee erilaisia asioita rakentamisessa, maankäytössä ja erilaisissa normaaleissa käytännön asioissa kuten valaisimien polttimot.

On tietenkin tärkeää että ajattelemme laajakatseisesti mutta silloin huolissaan olevien pitäisi pyrkiä edistämään tahtotilaa, jonne meitä halutaan ohjata. Kuitenkin yhteiskunta on kuin ympäristöjärjestöt. He haluavat rahaa, koska he hoitavat yksilön puolesta luontoon liittyvät ongelmat. Mitään ohjeistusta ei anneta miten asiaan voisi vaikuttaa, ihan jokapäiväisessä elämässä. Ja oikeesti, yleiset liikkumismuotona ei ole relevantti kuin muutamassa kaupunkikeskuksessa. Yhteiskunta taas verottaa kaikkea, millä yksilö voisi vaikuttaa tai ei ainakaan kannusta mahdollisuuksillaan investoimaan tulevaisuuden kannalta parempiin ratkaisuihin.

Mutta jotain hyvääkin: Ilmasto lämpenee ja me suomalaiset pienestä hyötykuormasta huolimatta, teemme taas tänäkin talvena ilmastotekoja, koska lämpölaitoksissa ei polteta maksimimäärää fosiilisia, autojen esilämmitykseen ei kuluteta sähköenergiaa ja masentavista keleistä johtuen, ihminen ei liiku eikä käy pyydykseen, joten lämmin, lumeton talvi on ilmastoteko, jollei paras mahdollinen eikä miellyttävä, kuitenkin lopulta tuloksekas.

 

Vaasalaisesta taloudesta?

2.3.2020

Vaasan kaupungin talous on kontannut jo reilusti yli vaalikauden. Oma panokseni oli toki vaatimaton 2017 torilla, kun yritin saada vaalikarjaa kiinnostumaan vaasalaisesta talouspolitiikasta ja sen seurauksista. Ketään ei kiinnostanut, ei ainakaan äänestäjiä. Kaikkia kiinnosti kuolemantapaukset kyröntiellä, joka oli otsikoissa noussut lähes BB-talon tippumisten kanssa samalle viivalle. Uhkakuvia hammaskirurgian ja neurologian päivystyksen puuttumisesta jaettiin surutta, koska kuollut hampaaton potilas Ylistaron suoralla olisi jotain mitä pohjalainen mentaliteetti ei voi hyväksyä. Kahteen kertaan korotettu veroprosentti kyllä nielaistaan, kunhan vaan amalgaamit on viimeisellä matkalla hoidettu ja hymy ennen exodostusta on kunnossa. Nyt on kovat piipussa ja virkamieskunta sekä valtuutetut ovat neljä vuotta myöhässä valmiita ottamaan kovat keinot käyttöön. Millaiselta sinusta toiminta näyttää kun toimeen tartutaan vasta kun on ihan pakko? Kaksi veron korotusta, Vaasansähkön lisäosingot ja meillä mietitään miten talous saadaan valtionvarainmisteriön laatimien toleranssien sisään? Onko virkamiekunnassa liian suuri edustus valtuustossa kun yksinkertaisetkaan säästötoimenpiteet eivät päädy päätöksentekoasteelle. Onko lautakunnissa liian suuri edustus, omaa työtä hyväileviä paikkoja? Millaisena sinä näet hetken kun kaikesta veronmaksajilta revitystä huolimatta, saapuu virkamies helsingistä ja kuittaa sinun äänestämäsi edustajan kylmästi oppositioon. Kysymättä äänestäjälta yhtään mitään? Tämäkö oli valintasi kun sulkeuduit koppiin yksin, omin ajatuksin, vai oliko siellä populistinen kaikkea kaikille kanssasi. Veroprosenttisi oli 20 ja nyt 21? Tuntuuko että sinulla menisi paremmin? Onko hoitoon pääsy kohdillaan, onko potilasjonot lyhentyneet, oletko saanut yllättäen kyllä, päätöksen sosiaalitoimelta? Onko teidän lähikoulun lopettaminen sittenkin vain huhu. Onko omaisesi vihdoin saanut petipaikan? Voititko lotossa, olet ehkä vaasalaisista siinä 1% haarukassa jolla menee paremmin kuin 2017.