Maakunnat tekevät Suomesta tasa-arvoisemman

Keskustan maakuntavaaliohjelma

Maakuntien Suomi yläkuva iso.jpg
Keskusta.fi / Vaalit / Maakuntavaalit / Maakuntavaaliohjelma

Olemme ylpeitä kotiseudustamme ja juuristamme.
Kotikunnan ohella maakunnallinen identiteetti
ja kulttuuri elävät meissä vahvana.  

Jokaisella ihmisellä on oikeus hyviin palveluihin asuinpaikastaan riippumatta. Kaikilla suomalaisilla on oltava vapaus valita, minne kotinsa ja elämänsä perustaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa kaiken aikaa paheneva ongelma on palvelujen saatavuus, niiden liiallinen pirstoutuminen, vakava terveyserojen kasvu ja vaikeus järjestää palvelut koko maassa ihmisten kannalta turvallisesti ja toimivasti. Sosiaali- ja terveyspalveluja ei kyetä enää turvaamaan kuntaperusteisesti.

Yksittäisten kuntien hartiat ovat käyneet liian kapeiksi sote-palvelujen järjestämiseen. Ihmisten arjessa ongelmat näkyvät pitkinä hoitojonoina ja paikasta toiseen juoksuttamisena sekä eri paikkakuntien välisenä eriarvoisuutena.

Näiden ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan uusia keinoja. Käänne siihen, että sote-palvelujen tasa-arvoinen saatavuus paranee ja asioista päätetään lähempänä ihmistä, on nyt toteutumassa. Siksi maakuntien perustaminen on ollut jo pitkään Keskustan tärkeä tavoite keinona tasa-arvon ja kansanvallan edistämiseen.

Suomeen perustetaan selkeä kolmitasoinen ja kansanvaltainen hallinto – kunnat, maakunnat ja valtio. Samalla uudistetaan niiden työnjakoa ja siirretään monia valtion tehtäviä maakuntien päätettäväksi. Maakuntauudistuksen myötä Suomi ottaa pitkän askeleen kohti eurooppalaista tapaa tehdä yhä useampia päätöksiä alueiden, kuntien ja siellä asuvien ihmisten näkökulmasta. Se toteuttaa Suomen itsenäistyessä perustuslakiin kirjatun tavoitteen kuntia laajemman itsehallinnon toteuttamisesta.

Päätökset on tehtävä kansanvaltaisesti mahdollisimman lähellä ihmistä varsinkin silloin, kun kysymys on sote-palveluista, alueiden elinvoimasta ja turvallisuudesta. Tätä haluamme vahvistaa maakuntauudistuksella. Keskustan mielestä julkinen hallinto on kansalaisia varten.

Maakuntien päätösvallan vahvistaminen luo pohjaa maamme eri alueiden menestymiselle, paremmalle työllisyydelle ja yrittäjyydelle sekä näitä tukevalle osaamiselle. Tulevaisuudessa maakuntien on rohkeasti verkostoiduttava myös kansainvälisesti.

Tavoitteenamme on mahdollistava maakunta, jossa byrokratia ei kahlitse ihmisten toimeliaisuutta. Maakunta palvelee asukkaitaan ja tukee yritteliäisyyttä, luovuutta ja vapaa-ajan aktiivisuutta.

Keskeistä on, että maakuntahallinnon myötä maakunta saa vaaleilla valitut päättäjät. Silloin luottamushenkilöt ovat vastuussa siitä, että maakuntaa kehitetään eri-ikäisten ja erilaisten asukkaiden parhaaksi, maakunnan vahvuudet, ominaispiirteet ja myös sen kulttuurinen identiteetti ymmärtäen.

Me keskustalaiset haluamme kehittää nyt toteutettavaa maakuntauudistusta edelleen.

Haluamme lisätä maakuntien itsenäisyyttä, uudistaa niiden rahoitusta ja vahvistaa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia.  Maakuntien tehtäviä tulee tarkentaa. Joustavat yhteistyömahdollisuudet maakuntien ja kuntien välille tarvitaan esimerkiksi lasten ja nuorten palveluissa, joissa kunnat jatkossakin ovat päävastuussa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäjänä.

Tavoitteissa onnistutaan parhaiten, jos maakunnat toimivat yhteistyössä alueensa kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on, että maakunnat ja kunnat voivat sopia tehtävien jaosta joustavasti alueelliset erityispiirteet huomioiden ilman erillistä pikkutarkkaa säätelyä. Keskusta toimii aktiivisesti tämän puolesta.

Kutsumme kaikki maakuntien kehitystyöstä kiinnostuneet mukaan.  Tehdään yhdessä maakunnistamme entistä vahvempia toimijoita!

 

Tasa-arvoisemman Suomen puolesta

 Ainoana eduskuntapuolueena Keskusta ei aseta Suomen eri alueita eikä kaupunkeja ja kuntia vastakkain. Tarvitsemme kukoistavaa pääkaupunkiseutua, vahvoja maakuntakeskuksia sekä elinvoimaisia maaseutu- ja kirkonkyliä.

Alueellinen eriarvoisuus on kasvussa ja aiheuttaa ongelmia niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Palveluiden heikkeneminen sekä työttömyyden ja turvattomuuden tunteen kasvu ovat arjessa näkyviä eriarvoistumisen tunnusmerkkejä.

Suurimmissa kaupungeissa asuminen ja eläminen kallistuvat ja liikenne ruuhkautuu. Keskusta tarjoaa ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja lähiluonnon turvaamiseen Suurten kaupunkien valtaa pitävät puolueet eivät lupauksistaan huolimatta ole kyenneet ratkaisemaan näitä kansallisestikin keskeisiä ongelmia.

Maaseudulla huolenaiheet liittyvät väestön ikääntymiseen, koulutusmahdollisuuksiin, tiestön kuntoon ja kunnossapitoon, julkisen liikenteen heikkoihin palveluihin, valtion työpaikkojen supistuksiin sekä palveluiden saavutettavuuteen.

Jos suuntaa ei muuteta, yhteiskunnalliset, taloudelliset ja inhimilliset seuraukset ovat kestämättömät. Suomi uhkaa jakautua kahtia.

On tuhlausta yhtäällä rakentaa ja samaan aikaan toisaalla tyhjentää sekä purkaa. Kansakuntamme tulevaisuuden kannalta on oleellista, että hyödynnämme koko Suomen mahdollisuuksia.  Vain Keskusta tarjoaa siihen kestävän vaihtoehdon.


Keskustan lupaus: Sote- ja maakuntauudistuksella tarjoamme ihmisille suunnanmuutoksen tasa-arvoisemman, kestävämmän, työllistävämmän ja turvallisemman Suomen puolesta, missä jokaiselle kuuluvat palvelut turvataan ja koko Suomen voimavarat hyödynnetään. Keskusta ei aseta eri alueita ja niissä asuvia ihmisiä vastakkain.

 

Sote-uudistuksella toimivat ja tasavertaiset palvelut koko maakunnassa

 Toteutamme sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen niin, että jokainen saa tarvitsemansa sote-palvelut sujuvasti neuvoloista vanhustenhuoltoon ja lääkärikäynnistä kuntoutukseen saakka. Maakunnan tulee aktiivisesti valvoa palvelujen laatua sekä korjata havaitut ongelmat määrätietoisesti.

Sote-peruspalvelujen saatavuus on turvattava mahdollisimman lähellä ihmisiä. Erityisen vaativia sairaanhoidon palveluja on koottava toimiviksi kokonaisuuksiksi, jotta potilasturvallisuus ja palvelujen laatu voidaan turvata koko maassa.

Ilman uudistusta sote-palvelut, kuten lastensuojelu, terveyden- ja vanhustenhuolto sekä vammaispalvelut heikentyvät koko maassa ja kansalaisten terveyserot kasvavat edelleen.

Ihmisten tasa-arvoisuuden kannalta on välttämätöntä, että maakunnat varmistavat jokaiselle toimivat palvelut asuinpaikasta riippumatta. Lähipalvelut on saatava läheltä kotia. Ihmisiä ei tule pompotella hoitopaikasta toiseen taloudellisen tehokkuuden ehdoilla ja inhimillisyyden kustannuksella. Tavoitteena pitää olla, että erityisesti vanhustenhoitopalveluja tarjotaan ensisijaisesti sillä paikkakunnalla, missä ihminen on elänyt.

Lasten, nuorten ja perheiden sote-palvelujen tulee sovittua tiiviisti yhteen kunnan sivistystoimen palvelujen kanssa. Nykyisin lapsiperheiden palvelut ovat hajallaan. Ne tulee koota perhekeskusmallin mukaisesti saataviksi lähipalveluina. Erityispalvelujen tulee jalkautua mahdollisimman usein lapsen arkeen: kotiin, varhaiskasvatukseen ja kouluun. Oikea-aikaisella tuella sekä kotipalvelujen ja perhetyön vahvistamisella vähennetään lastensuojelun ja muiden erityispalvelujen tarvetta. Lapsille ja nuorille hyvä, lapsiystävällinen maakunta on elinvoimainen!

Maakunnan pitää ohjata voimavaroja myös hyvinvoinnin edistämiseen sekä sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyyn. Tähän tarvitaan maakuntien, kuntien ja järjestöjen saumatonta yhteistyötä.

Maakunnan tulee valtion rahoituksen turvin korvata sote-palvelujen tuottajille sellaiset palvelujen korkeammat tuotantokustannukset, jotka aiheutuvat paljon sairastavien ja muuten paljon palveluja tarvitsevien sekä olosuhteiltaan kalliimpien – erityisesti harvaan asuttujen alueiden palvelujen tuottamisesta. Hoidon saatavuus ei saa olla kiinni kenenkään asuinpaikasta.

Valinnanvapaus turvaa jokaiselle oikeuden valita hoito- ja hoivapaikkansa. Julkinen palvelu huolehtii myös niistä alueista, joissa yksityistä palvelutarjontaa ei ole. Julkisten palveluntuottajien on rakennettava yhteistyössä palveluverkosto niin, että ihminen voi halutessaan käyttää joustavasti julkista sote-keskusta esimerkiksi vapaa-aikana ja työmatkoilla missä tahansa Suomessa. Sote-valinnanvapauteen liittyvää tietoa on jaettava ymmärrettävästi ja ihmislähtöisesti koko maakunnassa.

Valinnanvapauden lisääminen on toteutettava maltilla ja vaiheittain. Asiakassetelit sekä henkilökohtainen budjetointi palveluja paljon tarvitseville antavat itsemääräämisoikeuden omiin sote-palveluihinsa. Ne tarjoavat myös pienille ja keskisuurille hoito- ja hoiva-alan yrityksille ja järjestöille mahdollisuuden tarjota palveluja tasaveroisesti isompien rinnalla.

Sote-palveluja tuottavien yritysten on toimittava avoimesti ja kannettava yhteiskuntavastuuta mm. maksamalla veronsa Suomeen. Palvelujen tuotantojärjestelmää on kehitettävä niin, etteivät yritykset pysty valikoimaan asiakkaita eikä millekään alueelle pääse syntymään yksityistä monopolia.

Keskustan lupaus: Jokaiselle turvataan toimivat sote-palvelut sujuvine hoitoketjuineen asuinpaikasta riippumatta. Pienten ja keskisuurten sote-palveluntuottajien sekä julkisen palvelutuotannon asema turvataan. Keskusta sitoutuu siihen, että eri palveluntuottajien osalta julkistetaan se, mihin he maksavat veronsa.


Maakunnissa ihmiset pääsevät vaikuttamaan alueensa asioihin

Sote- ja maakuntauudistusta on väitetty Keskustan aikaansaamaksi. Se pitää paikkansa. Olemme saavutuksesta ylpeitä. Tulossa on historian suurin hallinnon uudistus. Ei voida olettaa, että kaikki on heti valmista. Maakuntahallintoa pitää kehittää edelleen käytännön kokemusten perusteella.

Vihdoinkin maakunnan ihmiset pääsevät vaikuttamaan heille tärkeisiin asioihin. Tähän saakka aluehallinto on ollut hajanainen eikä päätöksentekijöitä ole valittu vaaleilla. Keskusta haluaa rakentaa Suomea ihmisten näkökulmasta. Maakuntavaaleissa valitut päättäjät ovat suoraan vastuussa äänestäjilleen.

Toimiva kansanvalta edellyttää, että ihmisille annetaan myös vaalien välillä mahdollisuus lausua näkemyksiään ja heitä myös kuunnellaan. Maakuntien tulee itse saada päättää, kuinka kansalaisdemokratiaa toteutetaan.

Maakunnallinen nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvosto, erityisesti suurissa maakunnissa maakunnan osalautakunnat ja vastaavat toimielimet on otettava käyttöön kaikkialla Suomessa. Näiden lisäksi tarvitaan palveluja käyttävien asiakasraateja sekä tiivistä yhteyttä myös kouluihin ja oppilaitoksiin.

Digitaalisia sovelluksia ja alustoja voidaan hyödyntää kansalais- ja käyttäjäpalautteen kokoamisessa. Eri aloilla ja alueilla tarvitaan monenlaista matalan kynnyksen osallistumista. Asioiden valmistelun on oltava avointa. Tiedon on oltava selkokielistä ja eri-ikäiset tavoittavaa. Oikeusturva-asioissa on huomioitava myös lasten ja nuorten tarpeet.

Yhteydenpidon ja asioinnin maakunnan asukkaiden, yritysten ja viranomaisten välillä on oltava sujuvaa ja sähköisen asioinnin mahdollisimman laajasti käytössä muita asiointikanavia unohtamatta. Valtakunnallisesti käytössä olevia digitaalisia alustoja hyödynnetään maakunnan palvelujen tarjonnassa.

Keskusta kutsuu maakunnan eri-ikäisiä ja eritaustaisia ihmisiä osallistumaan oman maakunnan rakentamiseen. Tehdään uudistus yhdessä. Tule mukaan, asutpa keskuskaupungissa tai maaseudulla!

Keskustan lupaus: Myös pienten kuntien ja haja-asutusalueiden asukkaiden ääni kuuluu maakunnallisessa päätöksenteossa ja kehittämistyössä. Jokaisen maakunnan hallintoa kehitetään alueen omista tarpeista lähtien. Myös lasten ja nuorten ääntä kuullaan. Päätösten lapsivaikutukset arvioidaan.

 

Elinvoima uuden maakunnan keskiössä


Keskustalle Suomi on tuhansien mahdollisuuksien maa. Mitään osaa siitä ei ole varaa jättää oman onnensa nojaan.

Kotimaisten uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäminen ja bio- ja kiertotalous laajemminkin, osaaminen, matkailu, kestävä kaivannaisteollisuus, puhdas ruoka ja vesi, turvallinen elinympäristö, hyvinvointi sekä tietotekniikan soveltaminen ovat lupaavimpia aloja luoda Suomeen uusia työpaikkoja myös keskusten ulkopuolelle.

Näillä Suomen luontaisiin vahvuuksiin tukeutuvilla ja huippuosaamiseen perustuvilla aloilla on mahdollisuuksia luoda pysyviä työpaikkoja. Ne ratkaisevat maapallon ongelmia, eikä kansainvälinen kilpailu vie niitä maastamme pois.

Elinvoiman ja kasvun luomisessa on tunnistettava maakunnan eri alueiden vahvuudet ja erityispiirteet. Koko maakuntaa on kehitettävä, ei asettamalla vastakkain eri seutuja ja keskuskaupunkia. Maa- ja metsätalous on tärkeä osa elinvoimaista maaseutua. Siksi tarvitaan toimivaa maaseutuhallintoa. Suotuisa kehitys edellyttää saumatonta yhteistyötä niin maakunnan sisällä, valtakunnan tasolla kuin maakuntien ja kuntien välillä. Maakuntia kannustetaan jakamaan keskenään hyviä käytäntöjä.

Koulutuksesta, osaamisesta sekä toimivista joukkoliikenne-, tie- ja tietoliikenneyhteyksistä sekä liikenneväylistä, myös yksityisteistä on huolehdittava. Vain siten maakuntien monet mahdollisuudet voivat jalostua uusiksi työpaikoiksi ja kannattavaksi elinkeinotoiminnaksi. Koulutuksen, osaamisen ja kulttuurin merkitys elinvoiman rakentamisessa on tunnistettava. Korkea-asteen koulutusta on oltava saatavilla jokaisessa maakunnassa.

Työttömien työllistymiseen tarvitaan tiiviistä yhteistyötä maakuntien, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kuntien kesken. Erityisen tärkeää saumaton yhteistyö on pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden ratkaisemisessa. Suuremmilla kaupunkiseuduilla erityisongelmana on eräiden maahanmuuttajaryhmien korkea työttömyys. Sekä työnhakijat että yrittäjät tarvitsevat palvelua ja ratkaisuja omiin erityistarpeisiinsa. Maakunnalla on nyt mahdollisuus räätälöidä palveluja vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita.

Keskustan lupaus: Otamme koko maan voimavarat kestävällä tavalla käyttöön. Alueiden elinvoimatyössä olemme sillanrakentajia kaikkiin suuntiin ilman maakunnan eri osien vastakkainasettelua. Rakennamme verkostoja kaikkien maakunnan toimijoiden kesken alueen elinvoiman vahvistamiseksi. Vahvistamme myös maakuntien välistä yhteistyötä.

 

Henkilöstön rooli on keskeinen

Keskusta arvostaa arjen kokemusta. Henkilöstön on tiedettävä, mitä tavoitellaan ja sille on annettava mahdollisuus vaikuttaa muutokseen. Uudistus koskettaa yli 200 000 kuntien sote-työntekijää sekä tuhansia muita kunta-alan ja valtionhallinnon ammattilaisia. Tarvitsemme avoimuutta ja hyvää muutosjohtamista sekä koulutusta, jotta työhyvinvointi säilyy hyvänä myös uusissa maakunnissa.

Keskusta edellyttää, että maakunnissa noudatetaan hyvää työnantajapolitiikkaa. Tarvitaan koulutusta, osaamisen vahvistamista ja ohjausta. Tarvitaan avointa vuoropuhelua ja yhteistyötä sekä hyvää hallintoa. Vain siten maakuntakonserneilla ja -yhtiöillä on menestymisen mahdollisuudet myös valinnanvapauden toteutuessa.

Keskustan lupaus: Maakunnat ovat aidosti hyviä työnantajia. Työntekijöillä on oltava mahdollisuus vaikuttaa uudistuksen toteuttamiseen. Työntekijöiden osaamisesta ja eläketurvasta on huolehdittava kestävällä tavalla. Edistämme maakuntaa perheystävällisenä työpaikkana.

 

 

Tavoitteena vahva ja yhtenäinen maakunta

Maakunta ja sote-uudistuksia koskevat lait antavat maakunnille uudistamisen välineet. Ensimmäiset vaaleilla valittavat maakuntapäättäjät käyttävät merkittävintä valtaa siinä, kuinka uudistukset toimeenpannaan omassa maakunnassa.

Maakunta- ja sote-uudistuksessa onnistumisen perusedellytys on saumaton yhteistyö. Maakuntapäättäjien on ymmärrettävä tehtävänsä ja vastuunsa. He ovat koko maakunnan päättäjiä ja edunvalvojia.

Uudenlaisia toimintatapoja ja –kulttuureja on otettava käyttöön maakunnan tarpeista lähtien. Maakuntien on oltava alueellisen toimeliaisuuden mahdollistaja, ei luovuutta kahlitseva byrokratiakoneisto. Luottamusta on rakennettava yli kuntarajojen maakunnan keskuskaupungin, seutukaupunkien sekä maaseudun välillä.

Keskusta kannustaa maakuntapäättäjiä käyttämään rohkeasti valtaansa koko maakunnan hyväksi. Toimivien palvelujen rakentamisen lähtökohtana tulee olla alueen ihmiset, järjestöt ja yritykset sekä heidän tarpeensa. Kustannuserot maakuntien kesken ja maakuntien sisällä on otettava huomioon.

Uudistusten perustana ovat kunkin maakunnan omat vahvuudet, erityispiirteet, identiteetti ja kulttuuri. Sen pohjalle voidaan rakentaa pitkälle tulevaisuuteen kantava yhteinen maakuntahenki.

Sote- ja maakuntauudistus on ensimmäinen askel kohti todellista maakuntien itsehallintoa. Keskusta haluaa kehittää sitä edelleen.

Maakuntauudistus tuo uudenlaisen mahdollisuuden parantaa turvallisuussuunnittelua sekä erilaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista. Turvallisuussuunnittelusta tulee nykyistä laaja-alaisempaa ja yhtenäisempää. Maakuntien tehtävä on luoda puitteet sille, että alueella toimivat viranomaiset, kunnat, järjestöt ja elinkeinoelämä voivat suunnitella varautumista yhdessä ja myös harjoitella tositilanteiden varalle. Tämä vahvistaa jokaisen arjen turvallisuutta.

Keskusta kannattaa maakunnan oman päätösvallan ja rahoituspohjan vahvistamista. Maakuntien rahoitusjärjestelmä on uudistettava. Osana tätä uudistusta on myös harkittava maakuntaveron käyttöönottoa sekä maakuntien olosuhteita ja tuloeroja tasoittavaa valtionosuusjärjestelmää. Kokonaisverorasitus ei kuitenkaan saa nousta.

Rahoituspohjan vahvistaminen, päättäjien suoran vastuun lisääminen suhteessa alueen asukkaisiin sekä maakuntien erilaisia oloja tasaava rahoitusjärjestelmä tukevat vastuullista ja tuloksekasta toimintaa maakunnan parhaaksi. Näin saadaan myös paras vastine veroeuroille.

Maakunta ja kunnat ovat toistensa kumppaneita, rinnakkaisia ja yhdenvertaisia toimijoita. Maakunnan ja kuntien välinen yhteistyö on välttämätöntä esimerkiksi lasten ja nuorten palveluissa, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä alueen elinvoiman vahvistamisessa. Myös maakuntien välistä yhteistyötä on lisättävä.

Tarvitsemme joustavuutta ja uudenlaista ajattelu- ja suhtautumistapaa matkalla tasa-arvoisempaan maakuntien Suomeen. Tervetuloa mukaan!