360

Erja Sarenius-Salmenkivi

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, Tuusula
perhehoitaja, perushoitaja, 64

Erja Sarenius-Salmenkivi, 63-vuotias perhehoitaja, perushoitaja Vanhankylän Jäniksenlinnasta. Uusioperheeseeni kuuluu mieheni, 8 perheellistä lastamme ja 14 lastenlasta sekä 3 sijoitettua henkilöä erityistarpeineen.
Olen toiminut sosiaali- ja terveystoimen eri tehtävissä yli 45 vuotta, viimeiset 24 vuotta toimeksiantosuhteisena perhehoitajana ja sijaisäitinä lastensuojelun ja vammaispuolen vaativille sijoituksille. Työssäni näen poikkileikkauksen yhteiskunnan sosiaali- ja terveyspalveluista, mitkä jopa lainsäädännöllisesti tällä hetkellä mahdollistavat kolmannen sukupolven syrjäytymisen. Äitienpäivämitalin sain 2017.
Olen vaikuttanut yli 20 vuotta (aikaisemmin KD) kunnanvaltuutettuna ja nykyisin keskustan varavaltuutettuna. Luottamustehtäviäni ovat olleet terveyslautakunnan-, sosiaali- ja terveyslautakunnan, nyt hyvinvointilautakunnan jäsenyys.
Olen ollut tuomassa ”koko kylä kasvattaa” -mallia ja ikäihmisten perhehoitomallia Tuusulaan sekä vaikuttanut kehitysvammaisten asumispalveluyksikön Neitoperhon syntyyn.
Kansalaisaloite.fi sivustolla on tekemäni kansalaisaloite: Ihmisten subjektiivinen oikeus hoitoon, hoivaan ja huolenpitoon.
Olen yhteistyökykyinen, neuvotteleva, helposti lähestyttävä ja asioiden vaikuttavuutta pitkälle katsova päättäjä. Rentoudun kädentaidoin.

Vaaliteemat

Yhteistyö on voimaa

- Terveys- ja sosiaalipalveluiden toimipisteillä on väliä missä ne sijaitsevat ja kuinka ne tavoittavat ja ne tavoitetaan. Digitaalisuus on mahdollisuus, mutta ei saa olla ainoa vaihtoehto päästäkseen palveluiden piiriin tai saadakseen avun.
- Ensihoito ja pelastustaitoksen yhteistyö on jatkuttava saumattomasti ja sopimuspalokuntien toimintaedellytykset on mahduttava uudistukseen mukaan.
- Toimivat lapsiperheiden- ja varhaisen puuttumisen palvelut mahdollistavat tulevaisuuden hyvinvoivat lapset ja nuoret.
- Nuorten mielen pahoinvointiin on vastattava matalan kynnyksen palveluin ja hoitopaikka on löydyttävä silloin kun sen tarve on syntynyt.
- Ikääntyneiden ja ikääntyvän väestön palveluiden realistinen koordinointi niin hoidossa, hoivassa ja huolenpidossa on resursointi, kuin myös on tahtotilan yhteistä toimimista. Palvelut eivät voi olla ainoastaan lakisääteisiä jos tarve todettu palvelulle ja se voitaisiin järjestää ryhmämuotoisena pienillä resusseilla, kuten esimerkiksi Tuusulassa vaativa päivätoiminta on tehty. Vaikuttavuus ja raskaimpiin palveluihin asiakaan siirtymistä on näin voitu myöhentää. Päivätoiminta on ollut näin järjestettynä vaikuttavaa ja kustannustehokasta.
- Toimeksiantosuhteinen perhehoidon lisääminen ja sen tuottaminen koordinoidusti hyvinvointialueilla myöhentäisi tai poistaisi raskaampien palveluiden tarvetta oikein kohdennettuna ja mahdollistettuna. Perhehoidon mahdollisuudet lastensuojelussa, kehitysvammahuollossa, mielenterveyskuntoutujien ja ikäihmisten palveluvalikossa ovat laajat ja täysin hyödynnettävissä.