Santeri Ala-Röyskö
Olen Santeri Ala-Röyskö, 25-vuotias nuorkeskustalainen politiikan harrastaja ja opiskelija Hollolan Vesikansasta, Paimelasta. Opiskelen tällä hetkellä viidettä vuotta hallintotieteitä Vaasan yliopistossa. Pääaineena opiskelen julkisjohtamista ja sivuaineena taloustiedettä. Minulla on lihassairaus, jonka takia liikun pyörätuolilla, mutta se ei haittaa menoa. Harrastuksiini kuuluu pääasiassa politiikkaa ja järjestöelämää.
Olen toiminut nyt viitisen vuotta politiikassa erityisesti nuoriso- ja opiskelijapolitiikan parissa. Olen toiminut muun Keskustanuorten ja Keskustaopiskelijoiden liittohallituksissa. Olen tässä ajassa ehtinyt olemaan myös ehdolla kunta- ja aluevaaleissa. Ennen poliittisen uran alkua olin kerryttänyt kokemusta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta muun muassa Lahden nuorisovaltuustosta ja Suomen Lukiolaisten Liitosta. Tällä hetkellä toimin Keskustanuorten Lahden seudun osaston puheenjohtajana.
Tavoitteeni politiikassa on auttaa mahdollisimman monia mahdollisimman paljon. Haluan tehdä maailmasta paremman paikan elää ja olla. Minulle tärkeitä arvoja ovat kestävä kehitys, ihmisyys, oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sekä ylisukupolvisuus. Näiden arvojen pohjalta pyrin edistämään poliittisia tavoitteitani. Kuvailisinkin itseäni arvoliberaalina ja vihreänä keskustalaisena yleispoliitikkona.
Olen ehdolla eduskuntavaaleissa, koska haluan olla viemässä Suomea kestävälle tielle, niin sosiaalisesti, taloudellisesti kuin ekologisesti ottaen päätöksenteossa huomioon tasavertaisesti ihmiset, ympäristö ja talous.
Santerin suunta on tulevissa vaaleissa selvä: Suomi tulee viedä kestävälle tielle.
Vaaliteemani tulevat rakentumaan kestävän kehityksen ympärille. Tämä tarkoittaa sitä, että ihminen, ympäristö ja talous tulee ottaa tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa. Nämä kolme pilaria on hyvä pitää mielessä jatkuvasti. Ilman yhtä pilaria, ei ole kestävää kehitystä. Tulevissa vaaleissa tulen puhumaan ainakin nuorten ja opiskelijoiden hyvinvoinnista, päihdepolitiikasta, mielenterveydestä, sosiaaliturvasta, vammaisten asioista, ilmasto- ja ympäristöpolitiikasta sekä taloudesta. Näistä teemoista tulen haastamaan muita puolueita ja ehdokkaita, mukaan lukien omia.
Santeri Ala-Röyskö - Rohkeasti keskeltä eteenpäin!
Vaaliteemat
Nuoret ja opiskelijat pidettävä mukana kelkassa
Nuorten ja opiskelijoiden mielenterveys ja jaksaminen ovat olleet koetuksella. Etenkin koronapandemian takia nuorten ja opiskelijoiden mielenterveysongelmat ja uupumus lisääntyivät. Mielenterveysongelmien lisäksi nuorten huumeongelmat ovat hälyttävällä tasolla. Suomi on Euroopan kärkimaita nuorten huumekuolemissa. Liian moni nuori on tällä hetkellä syrjäytynyt ja yhteiskunnan ulkopuolella. Nämä ongelmat aiheuttavat paljon inhimillistä kärsimystä ja taloudellisia kustannuksia yhteiskunnalle. Emme voi menettää nuorta sukupolvea, koska silloin Suomen tulevaisuus on uhattuna. Ongelmia on paljon, mutta oikeilla toimenpiteillä ne ovat ratkaistavissa. Tarvitaan toivoa paremmasta.
Nuorten ja opiskelijoiden mielenterveysongelmat on hälyttävällä tasolla. Voidaan puhua jopa uudesta kansansairaudesta. Mielenterveysongelmat aiheuttavat paljon inhimillistä kärsimystä ja kustannuksia yhteiskunnalle. OECD on arvioinut, että mielenterveysongelmat aiheuttavat vuodessa noin 11 miljardin euron kustannukset. Lisäksi mielenterveysongelmat ovat tällä hetkellä yleisin syy työkyvyttömyydelle. Tämä on täysin kestämätöntä. Tarvitaan suunnanmuutos. Paremmasta mielenterveydestä on tehtävä kansallinen suurhanke. Mielenterveyspalvelut on laitettava kuntoon, mutta samalla tulee panostaa mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn. Kaikki tämä edellyttää luonnollisesti lisäresursseja. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että mielenterveyteen panostaminen maksaa itsensä takaisin.
Suomi on yksi Euroopan nuorten huumekuolemien kärkimaista. Vuonna 2020 Suomessa kuoli 258 ihmistä, joista 76 oli alle 25-vuotiaita. Tämä on surullinen osoitus siitä, että Suomen nykyinen huumausainepolitiikka ei toimi. Tämän takia Suomen huumausainepolitiikkaa tulee uudistaa siten, että se perustuu inhimillisempään lähestymistapaan ja tutkittuun tietoon. Huumeiden käyttöön tulee ensisijaisesti puuttua sosiaalipolitiikan keinoilla eikä kriminaalipolitiikan keinoilla. Huumeongelmista kärsivät ihmiset tulee nähdä apua tarvitsevina ihmisinä eikä rikollisina. Päihdepalvelut tulee laittaa kuntoon, mutta samalla tulee panostaa ennaltaehkäisyyn, jotta ihmisten ei tarvitse koskaan varautua kyseisiin palveluihin. Kaikki tämä edellyttää kuitenkin resursseja. Hyvinvointivaltiona meidän on pidettävä huoli, että yksikään nuori ei kuole huumeisiin.
Suomi menestyy parhaiten panostamalla koulutukseen. Koulutus on ollut aina Suomen menestyksen kivijalka ja sitä se tulee olemaan myös jatkossakin. Panostamalla koulutukseen voidaan taata yhä useammalle nuorelle tutkinto ja pääsy paremmin työnsyrjään kiinni. Mitä useammalla Suomalaisella on tutkinto, niin sitä osaavampia tekijöitä Suomessa on. Näin voidaan kehittää esimerkiksi innovaatioita ja viedä Suomalaista osaamista maailmalle. Samalla voidaan ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja muita ongelmia. Koulutusjärjestelmän tulee kuitenkin olla sellainen, joka ei johda uupumukseen.
Yhteisestä ympäristöstämme huolehdittava
Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ovat aikamme suurimpia kriisejä, jotka vaarantavat koko maapallon ja ihmiselämän tulevaisuuden. Tarvitaan vaikuttavia ja nopeita toimenpiteitä, jotka ovat sosiaalisesti, taloudellisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisia. Yksi keskeisimmistä keinoista hillitä ilmastonmuutosta on vähentää hiilidioksidipäästöjä. Ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä voidaan vähentää pitämällä metsämme hyvässä kunnossa. Kaikki tarvitaan mukaan näihin talkoisiin.
Liikenne aiheuttaa viidesosan Suomen päästöistä, joista tieliikenteen osuus on noin 94 prosenttia. Jos Suomi haluaa saavuttaa tavoitteensa olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, niin on löydettävä riittävän tehokkaita keinoja vähentää liikenteen, erityisesti tieliikenteen päästöjä. Toimien on kuitenkin oltava sellaisia, että ne eivät aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia autoilijoille, etenkään kaikkein heikompiosaisille.
Yksi keskeinen osa ilmastonmuutoksen vastaista taistelua on luopua kokonaan fossiilisesta energiasta ja siirtyä kotimaiseen uusiutuvaan ja päästöttömään energiaan. Suomessa ollaan hyvä mallilla tässä asiassa, mutta toimia tulee yhä jatkaa ja jopa nopeuttaa. Lisäämällä kotimaista energiaa voidaan vähentää riippuvuutta Venäjästä sekä muista valtioista ja parantaa energiaomavaraisuutta. Puhtaalla kotimaisella energialla Suomeen voidaan saada myös uusia investointeja ja työpaikkoja. Lisättäessä uusiutuvan energian muotoja on huolehdittava siitä, että ne ovat sosiaalisesti, ekologisesti, taloudellisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisia.
Metsät ovat hyvin keskeisessä osassa ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden hupenemisen vastaisessa taistelussa. Metsät osa osa ratkaisua eivätkä ongelmaa. Pitämällä metsistämme hyvää huolta voidaan parantaa metsien tilaa, ehkäistä eliöiden häviämistä ja kasvattaa hiilinieluja. Toimien on perustuttava ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, mutta jos riittäviä toimia ei saada tehtyä tarpeeksi ajoissa, niin tarvittaessa tulee varautua pakkoon. Toimien on kuitenkin oltava sosiaalisesti, ekologisesti, taloudellisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisia. Viljelyn lisäksi tulee muistaa varjelu.
Talous tasapainotettava kestävälle pohjalle
Velkavuori kasvaa, korot nousevat ja taantuma on nurkan takana. Inflaatio jyllää ja energiakriisi on päällä. Suomi on joutunut ottamaan paljon velkaa koronapandemian ja Venäjän aloittaman sodan takia. Tällä tiellä ei voida jatkaa. Ainoa kestävä tie on keskitie eli työllisyyden ja yrittäjyyden parantaminen. Suomeen tarvitaan lisää ihmisiä, jotta saataisiin lisää työntekijöitä, yrittäjiä ja yrityksiä, ja sitä kautta lisää veronmaksajia ja veroeuroja Suomeen. Samalla tulee uudistaa sosiaaliturvaa, joka kannustaa ottamaan työtä vastaan. Menojen priorisointia ei voida myöskään välttää.
Tällä hetkellä sosiaaliturvajärjestelmä on liian monimutkainen ja byrokraattinen, mikä ei kannusta ottamaan työtä vastaan. Lisäksi Suomi on saanut YK:lta varoituksia, että sosiaaliturva on liian matala. Tulevalla kaudella sosiaaliturvajärjestelmä tulee laittaa remonttiin. Mahdollisimman moni tulonsiirto tulee nivoa yhteen pakettiin siten, että yhdellä hakemuksella tai ilman hakemuksen lähettämistä saa sosiaaliturvaa yhden könttäsumman verran. Tulorekisteri auttaa tulojen seurannassa, jolloin hakemusrumba jää pienemmäksi. Lisäksi sosiaaliturvan tulee kannustaa ottamaan työtä vastaan. Sosiaaliturvan lisäksi tulee kehittää työttömyysturvaa.
Suomen väki ikääntyy ja syntyvyys laskee. Samalla liian moni suomalainen on työelämän ulkopuolella. Suomessa tulee olemaan yksinkertaisesti liian vähän ihmisiä työelämässä. Tämä tulee tarkoittamaan sitä, että nykyistä hyvinvointivaltiota ei pystytä ylläpitämään. Jotta hyvinvointivaltion tulevaisuus voidaan turvata, niin Suomeen työllisyyttä on vahvistettava lisäämällä työllisten ja yrittäjien määrää. Mitä enemmän Suomessa on työllisiä ja yrittäjiä, niin sitä enemmän valtio saa veroeuroja, joiden avulla hyvinvointivaltiota voidaan rahoittaa.
Tulot eivät riitä tällä hetkellä kattamaan kaikkia valtion menoja. Tämän takia valtion menoja on priorisoitava ja leikattava kaikesta ei-välttämättömästä. On leikattava kaikesta sellaisesta, joka ei kuulu ensisijaisesti valtion tehtäviin. On kuitenkin todettava, että mitään kohteita ei voi jättää täysin leikkausten ulkopuolelle. Kukaan ei tykkää leikkauksista, mutta ne ovat välttämättömiä talouden tasapainottamiseksi. Leikkauksia tehtäessä on huomioitava etenkin kaikkein heikommassa asemassa olevat.
