42

Petra Schulze Steinen

Pirkanmaan vaalipiiri, Valkeakoski
Puoluejohdon EU-neuvonantaja, OTL, LL.M, 55

Olen kolmen lapsen äiti, valkeakoskilainen aluevaltuutettu, lakimies, ja virkavapaalla työstäni Euroopan keskuspankkijärjestelmässä, jossa olen ollut jo lähes 20 vuotta. Olen toiminut valtiovarainministerin EU-, kv- ja rahoitusmarkkina-asioiden erityisavustajana ja tällä hetkellä olen puolueen puheenjohtajan ja puoluejohdon EU-neuvonantajana. Olen sivutoiminen yrittäjä ja minulla on vankka kokemus asiantuntija- ja johtotehtävistä, yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Urani alkuaikoina hankin myös akateemista kansainvälistä tutkimustyökokemusta Helsingissä ja Hampurissa.
Olen toista kautta Pirkanmaan Keskustan piirihallituksen jäsen, ja Valkeakoskella Sääksmäkiseuran varapuheenjohtaja. Tulin myös juuri valituksi Valkeakoskella kirkkovaltuustoon, ja Keskustan edustajaksi Eurooppalainen Suomi-yhdistyksen hallitukseen.
Rakastan vauhtia ja toimintaa mutta myös rauhallista puusaunan lämmitystä ja valoisia kesäöitä. Käytän vapaa-aikani Sääksmäen Rapolassa puutarha- ja remonttitöissä. Luen mielelläni ja ompelen.
Arvoissani etusijalla ovat oikeudenmukaisuus, kohtuus, rehellisyys ja yhteistyö
Puutun epäkohtiin, tartun tilaisuuteen, saan aikaan muutoksia, en lannistu enkä helpolla anna periksi; jaksan perehtyä asioihin ja kannan vastuuta.
Minulla on yli 25 vuoden kokemus työelämässä – erityisesti juridiikkaa, taloutta, talousjuridiikkaa, EU-asioita – juuri sitä tietämystä ja osaamista, mitä eduskunnassa tulevalla kaudella tarvitaan, kun tullaan tekemään Suomen ja Euroopan tulevaisuuden kannalta merkittäviä päätöksiä.
Jokainen haaste tarjoaa tilaisuuden petrata!

Vaaliteemat

Ihmisten puolella

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa 1.1.2023, mutta historian suurin uudistus ei valmistu ”yön yli”. Tulevalla vaalikaudella esiin tulee vielä paljon asioita, joissa tarvitaan myös kansallista lainsäädäntöä, jotta yhdenvertainen palveluiden saatavuus ja tuet taataan oikeudenmukaisella tavalla koko maassa. Kuinka ratkaistaan tilanne, kun hyvinvointialueiden rahat eivät riitä?

Myös vastuunjakoon liittyy epäselvyyksiä ja väliinputoamisen riski on suuri, kun kuntien, hyvinvointialueiden ja kolmannen sektorin rooleja ei ole loppuun saakka sanoitettu.

Näissä asioissa, jos missään, on pidettävä Pirkanmaan ja pirkanmaalaisten puolia Keskustan arvojen mukaisesti. On oltava ajan hermolla niin hyvinvointialueella kuin eduskunnassakin.

Hyvinvointialueilla henkilöstön riittävyys ja työssä jaksaminen nousevat keskiöön. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työelämän pito- ja vetovoimaa on lisättävä, jotta alan henkilöstön riittävä saatavuus voidaan turvata. Hoitajamitoituksen periaatteita pitää järkeistää.

Kannan erityistä huolta ikääntyvän väestön hoivan saannista ja resurssien riittämisestä, kun hoivan tarve kasvaa samaan aikaan kun työtä tekevän ja veroja maksavan väestön osuus suhteessa pienenee. Jokaiselle kuuluu arvokas vanhuus.

Samoin kaikille tulee taata huoleton nuoruus. Korona-kauden aikana erityisesti nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet; samoin yleisemmin päihdeongelmat. Tästä syystä ennalta-ehkäisevien sosiaalipalveluiden merkitys korostuu.

Korona-aika korosti myös monipaikkaisuuden merkitystä: Monipaikkaisuus on ihmisten elämän todellisuutta, johon on löydettävä sopivat hallinnolliset ja lainsäädännölliset ratkaisut.

Vaikka tulevaisuus näyttää haastavalta ja meidän kaikkien sietokykyä tullaan koettelemaan eri tavoin, me selviämme vaikeiden aikojen yli!

Talous kuntoon ja kasvuun – Pirkanmaalla pärjätään!


Suomen talous on saatava kuntoon, sillä se ei kestä jatkuvaa velkataakan kasvua veroa-maksavien ikäluokkien pienentyessä.

Kriisit – pandemia, ja energian hintojen räjähdysmäinen nousu – sekä Venäjän hyökkäyssodan aikaansaama varautumisen tarve mukaan lukien puolustusvoimien varaintarve ovat oikeuttaneet ennakoimattoman mittavaan velanottoon, mutta tulevaisuudessa on pysyttävä menokehyksissä.

On löydettävä tasapaino siinä, kuinka turvata hyvinvointi tänään vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia.

Poikkeuksellisen kova hintojen, erityisesti energian hintojen, nousu johtavat ihmisten eriarvoistumiseen ja koettelevat hyvinvointivaltion kestävyyttä. Lyhyellä aikavälillä – kriisitilanteen jatkuessa – on tuettava kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia kansalaisia ja huolehdittava siitä, ettei taakka käy liian raskaaksi kansantaloutemme rattaita pyörittävälle tavalliselle keskiluokalle, PK-yrityksille ja maatiloille. Näiltä osin, on huolehdittava erityisesti siitä, että elinkeinotoiminnan edellytykset ja suomalaisten yritysten kilpailukyky säilyvät vaikeinakin aikoina.

Pidemmällä aikavälillä – viimeistään seuraavien kahden vaalikauden aikana – Suomen velkaantuminen on saatava loppumaan ja talous tasapainoon.

Sopeutustoimia (säästöjä ja leikkauksia) tarvitaan, mutta ainoastaan niillä ei ratkaista Suomen talouden ongelmia, erityisesti alhaista tuottavuutta. Tarvitaan kasvun todellisia lähteitä – panostusta koulutukseen (perusopetuksesta alkaen), tutkimukseen ja kehitystyöhön sekä innovoinnin lisäämiseen. On luotava ”uuden Nokian” edellytykset – mieluiten aloille, joilla on tulevaisuudessa kysyntää. Tehdään Suomesta puhtaan teknologian vientimaa, maa, jonne halutaan investoida. Tuottavuus ja talouskasvu eivät ole itseisarvo, vaan väline, jonka avulla hyvinvointia voidaan jakaa.

Pirkanmaa osuu Suomen kasvukäytävälle, joten tilanne on moneen muuhun alueeseen verrattuna hyvä. Silti on tehtävä työtä elinvoimaisuuden säilyttämisen ja lisäämisen eteen. Parannetaan työn ja työntekijöiden kohtaamista, kannustetaan yritteliäisyyteen, arvostetaan osaamista, intoa ja kekseliäisyyttä, luodaan perinteisten rinnalle ja korvaamaan uusia tapoja toimia.

Pirkanmaalta on oltava nopeat junayhteydet Helsinki-Vantaan lentokentälle ja pääkaupunkiin. Siksi pääradan tekniikkaan on investoitava nyt – ei suhteettoman kalliin ja luontoarvoja loukkaavan uuden radan valmisteluun. Myös paikallisliikenteellä – tiet kuntoon – ja lähijunahankkeilla on merkittävä rooli, jotta välimatkat kutistuvat ja saavutettavuus paranee.

Haluan, tehdä työtä sen eteen, että Pirkanmaalla pärjätään!

Kriiseistä ulos voimakkaampana

Venäjän hyökkäyssota ja sitä seurannut energian hintojen nousu ovat korostaneet omavaraisuuden, huoltovarmuuden ja näitä tukevan energiapolitiikan merkitystä.

Hintoja nostavaan energianiukkuuteen auttaa vain energian tuotannon lisääminen. Riippumattomuus (Venäjän) fossiilisesta energiasta edellyttää satsaamista uusiutuviin energialähteisiin. Luvituksen on toimittava byrokratiavapaasti ja energiaverkkojen toimivuus turvattava myös pilvisinä, tyyninä päivinä. Suomessa on varmistettava mahdollisuudet vetyteollisuuden investointeihin. Myös ydinvoimaa tarvitaan. Ydinvoimalainsäädännön uudistamisessa tulevalla vaalikaudella on huomioitava pienydinvoimaloiden vaateet jo nyt, vaikka käyttöönotto olisi mahdollista vasta useamman vuoden kuluttua.
Biokaasu on hyvä esimerkki energiaomavarmuuden parantamista ilmastoneutraalilla tavalla, sillä se valmistetaan materiaaleista, jotka mädätessä vapauttavat hiilidioksidia ilmakehään – parempi siis on käyttää niitä liikenteen polttoaineeksi.
Tehdään Suomesta puhtaan energiateknologian vientimaa.

Omavaraisuus on valttia. On tärkeä osallistua eurooppalaisen strategisen riippumattomuuden rakentamiseen ja pyrkiä samaan aikaan olemaan maana niin pitkälle kuin mahdollista omavarainen ja huolehtia siitä, että infrastruktuurimme toimii. Esimerkiksi vesihuolto on säilytettävä suomalaisessa julkisessa omistuksessa, sillä ilmastonmuutoksen myötä vesivarojen tärkeys tulee korostumaan.
Lähellä tuotetun, puhtaan kotimaisen ruoan arvostus on kasvanut. Silti suomalainen alkutuotanto on kriisissä, ja riski useiden tilojen lopettamisesta on todellinen. Alkutuotannon loppuminen Suomessa vaarantaisi huoltovarmuutemme. Näin ei saa tapahtua. Ulkomaisen tuontiruoan varaan ei Suomea voi jättää. Se ei ole kestävää, eikä ainoana vaihtoehtona enää edes edullista. On selvitettävä Suomen elintarvikemarkkinalainsäädännön ja kilpailulainsäädännön toimivuus maataloussektorilla ja (tarvittaessa) käynnistettävä uudistus.
Tämän lisäksi kouluissamme, päiväkodeissamme ja hoivalaitoksissamme pitää lisätä kotimaisten elintarvikkeiden ja lähellä tuotettujen raaka-aineiden osuutta. Näin tuemme yrittäjyyttä, huoltovarmuutta, työtä ja hyvinvointia.

Otetaan käynnissä olevat kriisit opiksi ja varaudutaan tulevaan rakentamalla uudistuviin luonnonvaroihin perustuva, mahdollisimman omavarainen, hajautettu ja teknisesti edistyksellinen yhteiskunta.

Tulevina vuosina Itämeren strateginen merkitys kasvaa ja hybridisodankäynnin uhat lisääntyvät. NATOon liittyminen vahvistaa puolustustamme. Tärkein turvallisuutemme tae on silti edelleenkin vahva oma puolustus. Tähän on panostettava – esimerkiksi uudelle kattavalle ilmapuolustusjärjestelmälle (kuten European Sky Shield Initiative) on löydyttävä rahoitus.
On yleisestikin tärkeätä tukea EU-maiden välisiä puolustushankkeita ja samalla vahvistaa omaa armeijaa.