35

Raili Naskali

Pirkanmaan vaalipiiri, Pirkkala
Yrittäjä, merkonomi, 76

Olen pirkkalalainen osaava ja pitkäaikainen kokenut KUNTAPOLIITIKKO. Valtuutettu yhtäjaksoisesti vuodesta 1980. Tällä hetkellä myös Yhdyskuntalautakunnan varapuheenjohtaja. Alkiolainen arvopoliitikko ja tahto- ja TEKIJÄNAINEN. Haluan, edistää oikeudenmukaisuutta, rehellisyyttä, huolenpitoa ja arjen turvallisuutta paikallisuutta ja maaseudun elinvoimaisuutta sekä vastuullista ja järkevää kehittämis- ja ympäristöpolitiikkaa. Puolustan yksityisautoilua ja vapaata liikkumista. Minulle kotien ja perheiden asiat ovat ydinasia. Suomessa on monenlaisia ongelmia. Köyhyys raastaa edelleen monia perheitä. Maan sisäinen muuttoliike tyhjentää maaseutua. Kaikkien kansalaisten ja perheiden on kannettava vastuunsa ja aivan erityisesti annettava lapsille ja nuorille aikaa ja arvoa. Tietokone ja televisio eivät pärjää tuo,tahona. Yhtä lailla tärkeää on pysähtyä ja opetella miettimään asioita markkinahumun keskellä.

Koulutus: ylioppilas, merkonomi. Kouluttanut itseni työn ohella.
Työkokemus: yrittäjänä 43 vuotta, konttorissa 10 vuotta siitä 7 vuotta konttoripäällikkönä.

Maatilan emäntänä Etelärinteen tilalla vuodesta 1985 alkaen.

Valittu vuoden yrittäjäksi Pirkkalassa vuonna 1981.

Varakansanedustajana vuonna 1991 ja monta kertaa kärjessä.

Luottamustehtäviä on kertynyt monenlaista keskustan toimissa niin kunta, piiri kuin valtakunnan tasolla.
Paras luottamustehtäviä oli saada olla Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokousedustajana ja kirkon lakivaliokunnan jäsen 8 vuotta.
Sankilan kyläyhdistyksen puheenjohtajana 23-vuotta.
Kirjoittanut kolme kirjaa.
Kunnanvaltuutetun työtä voi pitää kutsumuksena, joka vaatii henkistä laaja-alaisuutta ja sydämmen sivistystä.

Vaaliteemat

KESTÄVÄ TALOUS

Kestävä talous perustuu kohtuuden ajatukseen, tasapainoon luonnon kanssa sekä velkaantumiskehityksen pysäyttämiseen.
Elämme talouden kriisissä. Edellisen laman alkamisesta on 14 vuotta, nyt olemme samassa tilassa. Sosialismi kaatui kolmekymmentä vuotta sitten ihmisten, lähinnä eliitin, pohjattomaan ahneuteen. Olemme rakentaneet hyvinvointimme velaksi. Jälleen pohjalla on ahneutemme. Edunvalvonnan tiukassa puristuksessa poliitikot ovat luvanneet liikaa kaikille, enemmän kuin pystymme kantamaan.
Kylmä tosiasia on, että jatkuva velkaantuminen on pysäytettävä. Säästäminen on kuitenkin oltava kokonaisvaltaista. Kyse on valinnoista. Ihmisillä on hyvin tarkka käsitys oikeasta ja väärästä toiminnasta. Keskustan tekoja arvioidaan päätösten, ei periaateohjelmien ja lennokkaiden puheiden perusteella. Hyvillä päätöksillä saa ikuiset kannattajat, jotka myös säilyvät ylisukupolvisesti.

YRITTÄJYYTTÄ JA TYÖLLISYYTTÄ KANNUSTETTAVA

Keskustan aatemaailmaan kuuluu myös vahvasti yrittäminen ja ahkeruus. En usko, että vienti yksin vetää Suomen suosta. Paras ja nopein keino on laskea tuntuvasti yritysten välillisiä työvoimakustannuksia. Vaikka valtion tulot vähenisivät, tilanne korjaantuisii verotulojen kasvun myötä työllisyyden parantuessa. Ihmisten työllistäminen on mielekkäämpää kuin maksaa makaamisesta satoja miljardeja. Keskustan on käytävä toimiin työllisyyden parantamiseksi. Vain näin se voi lunastaa sen luottamuksen, joka tällä hetkellä on pahasti kateissa. Työvoimasta on tullut kaikkein kallein tuotantotekijä. Kansantulosta 72 % on palkkoja ja muita työvoimakustannuksia. Työllistäjiä rangaistaan palkkasumman perusteella määräytyvillä sosiaaliturvamaksuilla. Maksetun palkan lisäksi pitää maksaa keskimäärin yli 70 %:n välillisiä kustannuksia. Palkkatyön verotus on Suomessa maailman huippua. Sen sijaan mm. pääomatulojen verotus on sanoisko Euroopan pienimpiä. Keskustan on löydettävä oma mallinsa uustyöllistämiselle ja hyvinvoinnin uudelle jaolle. Lisää työtä ja yrittäjyyttä.

MAA- JA METSÄTALOUS

Maa- ja metsätalouden pitkän tähtäyksen kysymyksessä on ruuan ja puun tuotannosta myös monista muista maaseudun elämänmenoon ja koko yhteiskuntaan ja kansantalouteen vaikuttavista asioista. Kotimainen ruoka ja puu ovat tärkeitä, mutta niiden lisäksi halutaan paljon muuta. Maa- ja metsätalouden on toivottu voivan ylläpitää niin paljon työpaikkoja, että maaseutu säilyisi asuttuna ja elinvoimaisena. Maaseutua on luonnollisesti kehitettävä monella lailla. Mutta ensin on huolehdittava itse alkutuotannossa. Talonpoikaiseen omistusoikeuteen perustuva maa- ja metsätalouden harjoittaminen on turvattava tietoyhteiskunnassakin. Maatalousmaat on säilytettävä elinkelpoista ja lunastuslakiin on tehtävä muutos, että maatalous käytössä olevia maita kunta ei voi pakkolunastaa. Elävä maaseutu - elämän perusta.