Tärkeimmät tekomme Suomen menestyksen turvaamiseksi
(Vaaliohjelma kokonaisuudessaan alla puheenjohtaja Annika Saarikon viestin jälkeen sekä tässä pdf-tiedostona)
Hyvä suomalainen,
Olemmeko turvassa? Riittääkö meillä leipää ja lämpöä? Onko varaa maksaa perheen laskut? Miten katsoa eteenpäin kaiken tämän keskellä toiveikkain mielin?
Sota on saanut meidät palaamaan perusasioiden äärelle. Omavaraisuus, kotimainen ruoka ja energia ovat saaneet arvonpalautuksen.
Jo korona-aika sai meidät miettimään elämän syvempiä arvoja. Kun maailma sulkeutui, avautuivat monen silmät oman maan mahdollisuuksille. Hakeuduttiin väljemmille vesille, luonnon läheisyyteen. Perheen ja oman lähipiirin merkitys korostui. Uusin silmin oma maa näyttäytyi erilaisena – kokonaisena Suomena.
Samoin on havahduttu siihen, että ei tosiaan riitä, jos vain osassa Suomea voidaan hyvin. Kaikissa Suomen kolkissa on elämän ehtojen täytyttävä ja jokaisen niemen ja notkon puolustamisella on aidosti väliä. Vain siten voidaan koko Suomi pitää turvassa.
Tässä ajassa ollaan Keskustan ydinarvojen äärellä.
Me Keskustassa olemme jo vuosikymmenten ajan puolustaneet suomalaista ruokaa, kehittäneet kotimaista energiaa ja turvanneet lähellä koteja olevia palveluita. Olemme rakentaneet Suomea, jossa lasten on turvallista leikkiä naapuruston pihoilla yhdessä ja jossa lähimmäistä autetaan. Olemme ajaneet Suomea, jossa tiet, junat ja muu liikenne toimii ja huolehtineet siitä, ettei maanpuolustus hyvinäkään aikoina ole jäänyt paitsioon.
Olemme olleet koko Suomen ja omavaraisuuden puolella silloinkin, kun se ei ole ollut muodissa. Olemme aito ja alkuperäinen koko Suomen puolue, nyt ja jatkossa. Jokaisen maakunnan puolella.
Sodan myötä maailma on murroksessa. Suomi on vankkumattomasti Ukrainan tukena ja tuomitsee raakalaismaisen Venäjän aloittaman hyökkäyssodan. Liitymme yksituumaisena Natoon ja kuljemme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa katse tiukasti tulevaan suunnattuna.
Mutta maantiede on ja pysyy. Pitkä raja arvaamattoman hyökkääjän kanssa tarkoittaa, että koko Suomen hyvinvoinnista, aluepolitiikasta, on tullut erottamaton osa turvallisuuspolitiikkaa. Tämä on viestimme eduskuntavaaleissa äänestäville suomalaisille.
Maamme todellinen menestys vaatii koko Suomen mahdollisuuksiin tarttumista. Ensi vaalikaudella on eri alueiden vahvuuksia kehitettävä toden teolla. Teemme työtä sen eteen, että talouden uusi suunta, fossiilisista polttoaineista vapaa vihreä ja vähähiilinen talous siivittää maakunnat ja Suomen uuteen nousuun. Vihreät innovaatiot luovat työpaikkoja ja kestävää kasvua. Samalla ihmiset, ilmasto ja ympäristö kiittävät.
Mahdollisuuksiin tarttuminen varmistaa, että Suomi on jatkossakin vauras ja tasa-arvoinen Pohjoismaa. Paras puolustaja hyvinvointiyhteiskunnalle on sen uudistaja. Sitä Keskusta on.
Kun kodeissa voidaan hyvin, Suomi voi hyvin. Korostamme oikeutta omaan kotiin, lähiluontoon kaupungeissakin, asumisen väljyyteen, oman näköiseen elämään kaikkialla Suomessa. Paikallisuus on valttikorttimme. Kotien hyvinvointi edellyttää, että lähipalvelut toimivat. Suomalaisia ei saa jättää mielenterveydenkään ongelmien kanssa yksin.
Suomi tarvitsee lapsia, siksikin tarvitsemme parempaa perhepolitiikkaa. Joustavat työpaikat, toimivat neuvolat ja varhaiskasvatus sekä peruskoulu, jossa on rauha työskennellä ja oppia ovat osa tarvittavaa muutosta.
Samalla tunnistamme, että perhemuotoja on monenlaisia ja yhä useampi elää yksin. Myös tukien ja verotuksen on sopeuduttava muutokseen.
Keskustan ydin on aina perustunut kolmen kestävyyden yhteensovittamiseen – ihmisen, luonnon ja talouden sovintoon.
Talouden pitää olla sovitettu luonnon kantokykyyn. Se on elinehtomme. Suhtaudumme luonnon köyhtymiseen ja ilmastonmuutokseen äärimmäisellä vakavuudella. Samalla tiedämme, että kekseliäs kansa osaa jatkossakin hyödyntää luonnonvaroja, kuten metsiään, kestävällä tavalla.
Samalla tavalla kuin luontoa, on talouttakin katsottava lastenlastemme silmien kautta. Heitä ajatellen on nyt tehtävä vaikeita päätöksiä. Keskusta sitoutuu vakauttamaan julkisen taloutemme kahden seuraavan vaalikauden aikana.
Kasvu ja yrittäjyys ovat parhaita lääkkeitä talouden kuntoon saamiseksi. Maamme tarvitsee näitä kipeästi ja siksi seisomme yrittäjän rinnalla.
Mutta sekään ei Suomelle yksin riitä. Velkaa ei voida loputtomasti ottaa. Lisäksi maanpuolustuksen, kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden tarpeet vievät jatkossakin paljon rahaa. Se tarkoittaa, että johonkin muuhun on käytettävissä vähemmän euroja.
Tulevalla vaalikaudella on vihdoin havahduttava pitkään kyteneeseen ikääntymisen tosiasiaan. Sopeutuminen vanhenevaksi maaksi on maamme suurin tulevaisuuskysymys. Siihen on reagoitava niin kuin äkilliseen kriisiin; päättäväisesti, nopeasti ja rohkeudella. Rohkeista päätöksistä riippuvat niin hyvinvointiyhteiskunnan palvelut kuin julkisen talouden kestävyys.
Hyvinvointiyhteiskuntamme rajat uhkaavat tulla vastaan samalla kun kipeästi tarvitsemme sen palveluita. Ikäihmiset ansaitsevat parhaimman mahdollisen hoivan, lapset parhaimman mahdollisimman opetuksen. Vähemmällä on pystyttävä parempaan ja valinnat on tehtävä oikeudenmukaisesti.
Talous ei koskaan ole Keskustalle päämäärä, vain ja ainoastaan väline. Keskustan arvomaailma on aina nojannut sivistykseen ja kohtuuteen, ei kestämättömään kulutukseen. Meille hyvinvointimme tärkeimmät avaimet ovat ihmisyydessä, inhimillisessä pääomassa ja lähimmäisenrakkaudessa.
Keskusta ei koe asiakseen määritellä, mitä on hyvä elämä tai oikeanlainen ihmisyys. Keskustalaisessa maailmankuvassa hyvin monenlaiset ihmiset voivat kokea, että minunkin tekemiselläni on väliä. Eri-ikäisten, erinäköisten, eri taustoista tulevien ihmisten on kaikkien voitava ajatella, että minunkin panostani tarvitaan. Että minunkin elämäni, elämäntapani, elinkeinoni ja kotiseutuni on arvokas.
Keskustalainen Suomi on maa, jossa kotitausta tai varallisuus eivät estä omien unelmien tai toiveiden tavoittelua. Keskustalainen Suomi on maa, jossa työkykyiset kantavat kortensa kekoon, yritteliäisyys palkitaan ja jossa jokaista tarvitsevaa autetaan.
Keskusta rakentaa Suomea, jossa on vapautta, mutta myös velvoittavaa vastuuta. Perustamme on yhteisen etsimisessä, ei muurien rakentamisessa. Aiomme jatkossakin olla poliittisesti keskellä, omintakeisesti, mutta siltaa rakentaen. Haluamme, että suomalaisten kokemus yhteenkuuluvuudesta on jatkossakin yhteiskuntamme suurin voimavara.
Rakennamme Suomea, joka pitää arvokkaasta ja perinteisestä ylpeästi kiinni, mutta ei tarraudu vanhaan. Rakennamme Suomea, jossa jokaisella on luottamus ja usko huomiseen. On mentävä eteenpäin.
Juuri tästä on tulevissa vaaleissa kysymys. Ihmisen arvosta, kotien pärjäämisestä, porukkaan kuulumisesta. Leivästä, lämmöstä, lähipalveluista ja luottamuksesta. Suomen turvallisuudesta ja tulevaisuudesta. Ihan perusasioista. Siitä, että Suomi on jatkossakin maailman paras maa juuri meille.
Siispä eteenpäin. Siellä on valoa.
Annika Saarikko
Keskustan puheenjohtaja
1. Isänmaan turvallisuus on kaikkein tärkeintä
2. Talous kuntoon – lisää työtä ja tekijöitä
3. Koti – vahva pohja elämälle
4. Kotiseutu – turvaa ja elinvoimaa
5. Kotimaa – vahva ja pärjäävä Suomi
6. Kotimaanosamme Eurooppa ja yhteinen maapallomme
Suomen itsenäisyyden ja vapauden puolustaminen on tärkein tehtävämme. Isänmaallisuutta on varmistaa Suomen ja suomalaisten turvallisuus, koko maassa.
Maamme turvallisuus rakentuu taidosta ymmärtää maailman muutoksia. Ja viisaudesta määrittää siinä oma johdonmukainen politiikkamme.
Ajassa elävä ulko- ja turvallisuuspolitiikka on kansallinen henkivakuutuksemme. Venäjän hyökkäyssodan jälkeen Suomi haki Naton jäseneksi ja liittyy puolustusliittoon täysin oikeuksin ja velvollisuuksin. Jäsenyys on Suomelle puolustuksellinen ratkaisu, joka vahvistaa maamme turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa.
Naton jäsenenä Suomen on oltava aktiivinen ja aloitteellinen kaikissa kysymyksissä, jotka liittyvät Itämeren alueen, Pohjois-Euroopan ja arktisen alueen turvallisuuteen.
Suomi seisoo Ukrainan rinnalla ja tukee Ukrainaa niin kauan kuin maa apuamme tarvitsee. Ukraina taistelee vapautensa puolesta, mutta samalla myös kansojen vapaudesta aatteena.
Venäjä tulee olemaan heikentyneenäkin pitkään maa, joka muodostaa vakavan uhan Euroopan turvallisuusjärjestykselle ja turvallisuudentunteellemme. Venäjän on kannettava vastuu toimistaan ja niiden seurauksista.
Venäjän suhteen meidän on oltava valmiita, tapahtuipa rajamme takana mitä tahansa. Venäjän tuntemuksen tarve on Suomelle pysyvä. Mitä läpinäkymättömämmäksi ja epärationaalisemmaksi Venäjä silmissämme muuttuu, sitä sitkeämmin meidän on yritettävä seurata maan tapahtumia ja kehitystä.
Oma kansallinen puolustus on Suomen turvallisuuden vahva perusta. Suorituskyvyistä, niiden ajantasaisuudesta ja resursseista pitää aina huolehtia. Tästä ei Keskusta tingi. Pidämme Suomen puolustuksen kunnossa.
Maanpuolustustahto pysyy vahvana, kun kaikki kokevat olevansa suomalaisen yhteiskunnan arvokkaita jäseniä – yhtä maata ja kansaa ilman keinotekoisten rajojen vetämistä ihmisten välille.
Sotilaallisen maanpuolustuksen lisäksi suojauksemme vahvistaminen tarkoittaa aukkojen tunnistamista ja tukkimista tavoissa, joilla yhteiskuntaamme voitaisiin horjuttaa. Valmiuslain kokonaisuudistus on osa tätä työtä. Meidän on panostettava huoltovarmuuteen, kokonaisturvallisuuteen sekä yhteiskunnan kestävyyteen ja yhtenäisyyteen.
Meidän on tunnistettava kriittiset haavoittuvuudet ja vähennettävä riippuvuutta niistä, vahvistettava omavaraisuutta ja teknologista osaamista Euroopan tasolla ja monipuolistettava luotettuja hankintakanavia.
Koko Suomen elinvoimasta huolehtiminen on suojauksemme vahvistamista. Se on myös viesti ulospäin yhtenäisestä kansakunnasta: meillä ei ole jakolinjoja tai katvealueita, joita voisi hyväksikäyttää.
Meidän on pidettävä arvoistamme ja yhteiskuntamallistamme kiinni. Yksi tärkeimpiä tapoja kantaa demokratian lippua on ponnistella sen puolesta, että demokratiat pysyvät edelleen menestyvinä yhteiskuntina.
Turvallisuutta yhteistyöllä
Uusiin uhkiin on varauduttava
Talouden näkymät ovat sumeita. Etenkin koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan jäljiltä maailman ja Suomen taloudessa on paljon epävarmuutta. Taantuman uhka on todellinen.
Suomella on oltava nyt rohkeutta uudistaa talouspolitiikkaansa. Keskusta on tähän valmis.
Suomi tarvitsee sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävää kasvua, joka ottaa kaikki mukaan ja jonka tuloksista jokainen saa myös osansa.
Talouden rakenteita, elinkeinoelämää ja kulutustottumuksia on uudistettava niin, että vahvistuva kasvu mahtuu luonnon ja ympäristön asettamiin reunaehtoihin. Jatkossa kasvu perustuu uusiutuviin luonnonvaroihin, kiertotalouteen ja uusiutumattomien luonnonvarojen säästeliääseen käyttöön.
Vahva talous luonnon kestokyvyn rajoissa antaa perustan ihmisten hyvälle elämälle. Entistä paremmassa Suomessa jokainen voi taustastaan riippumatta valita elämänsä suunnan, opiskella, perheellistyä, tehdä työtä ja yrittää.
Keskusta haluaa luoda koko Suomeen kestävää kasvua, joka perustuu osaamiselle, innovaatioille, investoinneille, korkealle työllisyydelle sekä vastuulliselle omistajuudelle.
Keskustan talousajattelun ytimessä ovat toisistaan välittävät ja yritteliäät ihmiset sekä kasvuhakuiset vastuulliset yritykset. Vahva kestävä kasvu varmistaa hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuden.
Emme voi tyytyä Suomelle tälle vuosikymmenelle ennakoituun noin yhden prosentin kasvuun vaan tavoitteeksi on asetettava vähintään sen kaksinkertaistaminen.
Entistä parempaa ja vaurastuvaa Suomea rakennetaan työllisyysastetta nostavilla ja työn määrää lisäävillä uudistuksilla, joita seuraavan hallituksen tulee määrätietoisesti jatkaa. Työvoimapulaa ja samanaikaista työttömyyttä poteva Suomi tarvitsee ennen kaikkea tekijäreformin. Työtä ja sen tekijöitä tarvitaan lisää.
Työllisyystoimien rinnalle tarvitaan vahvaa kasvupolitiikkaa. Se tarkoittaa tutkimus- ja kehityspanostusten lisäämistä, koulutusmahdollisuuksia ja osaamisen vahvistamista, nykyistä houkuttelevampaa investointiympäristöä yrityksille sekä aktiivista ja strategista elinkeinopolitiikkaa. Kasvupolitiikan pitää ulottua koko Suomeen. Kasvu ei synny keskittämällä, vaan varmistamalla, että yritysten toimintaympäristö on kunnossa kaikkialla maassamme.
Omistamiseen ja vaurastumiseen pitää kannustaa. Maassamme on kaikkien voitava tavoitella parempaa, menestyä ja välillä epäonnistuakin. Uuteen alkuun pitää olla aina mahdollisuus.
Aktiivinen väestöpolitiikka on osa Suomen vaurastumisen tietä. Ilman määrätietoisia toimenpiteitä Suomen väestö lähtee vähenemään 2030-luvulle tultaessa. Sekä talouden että muun tasapainoisen yhteiskuntakehityksen vuoksi on asetettava tavoitteeksi maltillinen väestönkasvu. Syntyvyyteen ja työperäiseen maahanmuuttoon voidaan myös politiikalla vaikuttaa. Tähän Keskusta on valmis.
Keskusta uskoo, että tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia – niin globaalisti, koko Suomessa kuin kaikille suomalaisillekin. Rohkeilla päätöksillä pystymme ratkaisemaan ongelmat ja tarttumaan digitalisaation ja globaalien markkinoiden mahdollisuuksiin sekä tukemaan ympäristön kannalta entistä fiksumman talouden rakentumista.
Julkisen talouden kestävyyttä on vahvistettava. Se pitää tehdä, jotta selviämme tulevista kriiseistä ja väestön ikääntymisestä seuraavasta menopaineesta.
Valtiovarainministeriön esittämän virka-arvion mukaan kahden seuraavan vaalikauden aikana julkista taloutta tulee vahvistaa vähintään yhdeksällä miljardilla eurolla. Tästä kuusi miljardia euroa kohdistuisi seuraavalle vaalikaudelle ja kolme jälkimmäiselle.
Keskusta katsoo, että valtiovarainministeriön tavoite on erittäin kunnianhimoinen mutta perusteltu. Tasapainotuksen ajoitus riippuu talouden yleisestä kehityksestä. Hyvinvointiyhteiskunnan kantokyky ja huoltosuhteen kehitys puoltavat kuitenkin tasapainotuksen etupainotteisuutta.
Tavoitteen toimeenpano tulee vaatimaan taloutta ja kasvua tukevia uudistuksia, julkisen talouden tiukkaa menokuria ja rahankäytön tehostamista, menosäästöjä sekä maltillisia veronkorotuksia siten, ettei kokonaisveroastetta nosteta nykyiseltä tasoltaan. Se myös edellyttää, ettei vaalikaudella 2019-2023 koettujen kriisien kaltainen tilanne jatku.
Julkisen talouden määrätietoisella vahvistamisella kahden seuraavan vaalikauden aikana on mahdollista tasapainottaa julkinen talous, pysäyttää velkasuhteen nousu ja kuroa kestävyysvaje umpeen lähes täysimääräisesti.
Mikäli tasapainotusta ei tehdä kahden vaalikauden aikana, tilanne vaikeutuu entisestään ja silloin tarvittavat toimet voivat olla vielä rankempia. Samaan aikaan on kuitenkin huomioitava kansantalouden yleinen kehitys. Taloutta tasapainottavia säästöjä ja veronkorotuksia on jaettava ajallisesti useammalle vuodelle, jotta niillä ei liiallisesti syvennetä taantumaa entisestään.
Keskusta esittelee erillisessä talouslinjauksessaan yksityiskohtaisemmin keinot julkisen talouden tervehdyttämiseksi ja kasvun vauhdittamiseksi koko maassa.
Keskustan vaaliohjelmaa toteutetaan julkisen talouden vahvistamisen reunaehtojen puitteissa. Julkisen talouden vahvistaminen tulee laskea nettomääräisesti. Mahdolliset veronalennukset ja lisämenot on erikseen korvattava julkista taloutta vahvistavilla lisätoimilla.
Vakaan ja kestävän talouden pohja on yrittäjyydessä ja työssä.
Yrityksiä on kannustettava kasvuun ja uuden luomiseen. Verotuksen ja lainsäädännön on oltava ennustettavaa ja yrittäjyyttä tukevaa.
Suomen on oltava maa, joka houkuttaa investoimaan. Valtion on tunnistettava uudet kasvun alat ja panostettava tietoisesti niihin. Julkisten TKI-investointien pitää olla strategisia ja pitkäjänteisiä.
Viimeiset pari vuosikymmentä olemme pyrkineet luomaan talouteen dynamiikkaa perinteisellä politiikalla, edellytyksiä luomalla. Sitä tarvitaan jatkossakin, mutta se ei yksin riitä eikä toimi riittävän nopeasti tässä ajassa. Suomella on oltava rohkeutta uudistaa talouspoliittista ajatteluaan ja keinovalikoimaansa tavalla, jota voisi kuvata yhdellä sanalla: strategisuus.
Seuraavien 20 vuoden aikana perustetaan tuhansia merkittäviä yrityksiä, jotka ratkovat myös globaaleja ongelmia. Suomella on oltava valmius olla näiden yritysten perustus- ja kotimaa ja vakaa toimintaympäristö.
Vähähiilisestä taloudesta ja vihreästä siirtymästä on tehtävä Suomelle uusi tie menestykseen. Investoimalla ympäristöteknologiaan voidaan kehittää taloudellisen tuotannon menetelmiä siten, että meidän ei tarvitse valita talouden kasvun ja ympäristön kestävyyden väliltä. Suomeen on jo nykyisellään kehittymässä merkittävä ympäristöalan huippuosaajien kokonaisuus. Tätä kehitystä on tuettava entistä systemaattisemmin myös julkisilla investoinneilla ja kansainvälisellä yhteistyöllä. Näin luomme työtä ja hyvinvointia suomalaisille koko maassa.
Jotta voi rakentaa uutta, pitää myös purkaa. Turhan sääntelyn vähentämistä ja hallinnon pullonkaulojen aukaisua on jatkettava. Hitaat luvitusprosessit ja toimimattomat tietojärjestelmät eivät saa olla yrittämisen, työllistymisen ja ihmisten arjen sujumisen esteinä. Suomi tarvitsee ketterän ja palvelevan hallinnon. Lupien ja päätösten pitää tulla nopeammin. Turha valitustehtailu on saatava kuriin.
Yleisen elinkeinopolitiikan rinnalle strategisia panostuksia
Valtionyhtiöt mukaan uuden kasvun luomiseen
Yritysten puolta pidettävä, kotimaista omistajuutta edistettävä
Nykytasoinen hyvinvointi on mahdollista vain, mikäli yhä useampi suomalainen tekee työtä ja työn määrä yhteiskunnassamme kasvaa. Siksi jokaisen työikäisen ja työkykyisen on tehtävä osansa maamme hyväksi. Ja jokaisen on saatava tehdä työtä. Ikääntyvä Suomi tarvitsee osaajia myös ulkomailta.
Suomeen on tehtävä kansallinen ohjelma työvoimapulaan vastaamiseksi. Siinä etsitään ratkaisuja tuottavuuden parantamiseen, työllisyysasteen nostoon, työkyvyttömyyden ehkäisyyn ja vähentämiseen, koulutuksen uudelleen suuntaamiseen, aikuiskoulutukseen, työperäisen maahanmuuton lisäämiseen, kotouttamiseen, eläkeikäisten kannustamiseen työelämään ja työhyvinvoinnin lisäämiseen.
Keskusta on valmis uudistamaan radikaalisti työttömyysturvaa tavalla, joka kannustaa työn vastaanottamiseen, mutta samalla ansiosidonnainen työttömyysturva ulotetaan kaikille.
Työllisyyspolitiikan ja -palvelujen on huomioitava yksilöllinen työkyky, tuettava sen ylläpitoa ja palauttamista. Ja edistettävä aidosti työn saantia. Sosiaali- ja työttömyysturvaa tulee kehittää osallistavaan ja kannustavaan suuntaan.
Oppisopimuskoulutus tuplattava, vaikuttavampaa aikuiskoulutusta
Paikallisessa sopimisessa otettava harppaus eteenpäin
Työttömyysturvaan peruskorjaus
Vauhtia työperäiseen maahanmuuttoon!
Hyvinvointiyhteiskunta pelastuu, jos kansantalouden lisäksi julkinen talous on vakaa ja vahva.
Hyvinvointia ei voi rakentaa jatkuvan velkaantumisen varaan. Velkaantuminen on kyettävä katkaisemaan heti, kun ajat palaavat kohti normaalia. Se on tärkeää etenkin tulevien veronmaksajien – lasten ja nuorten – vuoksi.
Julkinen talous on tasapainotettava kestävällä kasvulla, vastuullisella taloudenpidolla ja uudistuksilla muun muassa työttömyys- ja asumistukijärjestelmiin. Asioita voidaan myös tehdä julkisella sektorilla uudella tavalla, vaikuttavuutta lisäten ja digitalisaatiota hyödyntäen.
Pidemmän aikavälin toimenpiteenä on vahvistettava myös työeläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä muun muassa sallimalla aiempaa suurempien sijoitustuottojen tavoittelu.
Työn määrää ja tuottavuutta on kasvatettava. Lisäksi on oltava valmius julkisten menojen uudelleen tarkasteluun ja kohdentamiseen, menokuriin ja -leikkauksiin sekä verotuksen muutoksiin.
Julkinen talous tervehdytettävä kahdessa vaalikaudessa etupainotteisesti
o Verojen korottaminen
o Työllisyyden ja talouskasvun vahvistaminen
o Kuntien ja hyvinvointialueiden tuottavuustoimet
Menokehyksiin sitouduttava, kehysten oltava kattavat
Valtion menoja priorisoitava, maltillinen verojen korotus on osa sopeutusta
Kun kodeissa voidaan hyvin, Suomi voi hyvin.
Keskustalle on tärkeää, että jokainen voi perustaa omanlaisensa kodin – yhdessä tai yksin. Kaikki kodit ovat yhtä arvokkaita. Kunnioitamme perheiden moninaisuutta.
Koti on muutakin kuin perhe, asunto ja piha. Monelle oma asuinalue, sen ihmiset ja yhteisöt, koulut, kaupat ja lähiluonto ovat osa kotia. Koti voi olla paikka tai mielentila kuulumisesta johonkin.
Kodeissa luodaan perusta ihmisen loppuelämälle. Siksi kotien toimeentulo ja pärjääminen on tärkeää. Se on myös kansantalouden vahva pohja.
Keskustalle on tärkeää huolehtia niin perheiden kuin yksinelävienkin hyvän elämän edellytyksistä.
Suomessa syntyy liian vähän lapsia. Keskusta haluaa tehdä politiikkaa, jolla tuetaan jokaisen mahdollisuutta toivomaansa lapsilukuun. Perheiden palveluiden on toimittava ja työelämän on joustettava.
Monessa kodissa talous on tiukoilla. Rahat eivät riitä. Liian moni kotitalous on ylivelkaantunut ja maksuhäiriömerkinnät vaikeuttavat elämää. Uuteen alkuun pitää aina olla mahdollisuus.
Maksetuille veroille pitää saada paras mahdollinen vastine. Hyvin käytetyn rahan -periaatteella saadaan samoilla euroilla enemmän. Keskustalle on tärkeää, että veronmaksajat kokevat verotuksen oikeudenmukaiseksi ja että veroeurot käytetään viisaasti.
Palvelut toimiviksi, työelämä joustavaksi
Perheiden toimeentulo vakaammaksi
Verotuksella tasa-arvoa yksineläville
Suomi ikääntyy. Se on tosiasia ja sillä on seurauksensa koko yhteiskuntaan. Kyse on tulevien vaalikausien keskeisimmästä kysymyksestä. Tarvitaan siis tosiasioiden tunnustamista, mutta ennen kaikkea ratkaisuja ikääntymisen haasteisiin. Jokaisella on oikeus arvokkaaseen vanhuuteen.
Ikäihmiset ovat aktiivinen osa yhteiskuntaamme. He auttavat lapsiaan ja lastenlapsiaan. He tekevät paljon vapaaehtoistyötä. Heillä on paljon yhteiskuntaa hyödyttävää elämänkokemusta, hiljaista tietoa ja osaamista.
Monelle tulee kuitenkin eteen aika, jolloin ei pärjää ilman toisten apua. Hoidon, hoivan ja muun avun tarve kasvaa. On tärkeää varmistaa ikäihmisten ja heidän läheistensä luottamus palveluiden toimivuuteen. Vanhuksia on aina kuultava ja heidän itsemääräämisoikeuttaan pitää kunnioittaa. Kenestäkään ei saa tulla vain toimenpiteiden ja etuuksien kohde.
Ikäihmisten ihmisoikeudet eivät Suomessa toteudu kaikilta osin. Moni vanhus asuu kotonaan liian huonokuntoisena. Keskusta haluaa varmistaa, että jokaisella ikäihmisellä on oikeus terveytensä ja toimintakykynsä edellyttämään asumiseen, hoivaan ja hoitoon.
Turvallista ja yhteisöllistä asumista
Ikäihmisten ja omaishoitajien toimeentulosta huolehdittava
Jokaisella on oltava mahdollisuus asua kohtuuhintaisesti toiveidensa ja elämäntilanteensa mukaisesti. Monelle se tarkoittaa itse omistettua kotia. Etenkin nuorten aikuisten pääsy kiinni omaan asuntoon on kuitenkin vaikeutunut. Rahat eivät riitä.
Tarvitaan uusia ratkaisuja, jotta unelmat itse omistetusta kodista toteutuisivat. Asuntopolitiikan suuntaa on käännettävä. Ihmisten tarpeet sekä asumisen laatu ja väljyys on nostettava etusijalle suurten rakennusliikkeiden ja sijoittajien tavoitteiden sijaan.
Uusilla keinoilla kiinni omaan asuntoon
Vauhtia haja-asutusalueiden asuntomarkkinoihin
Arjen turvallisuudella kodeissa ja asuinalueilla on mittaamaton arvo. Tämä edellyttää monien toimijoiden yhteistyötä. Siihen tarvitaan hyvinvointialueita, kuntia, järjestöjä, yrityksiä ja seurakuntia. Mutta myös kodeilla, kouluilla muilla lähiyhteisöillä ja ihmisillä itsellään on oma vastuunsa.
Syrjäytyminen on keskeisin uhka Suomen sisäiselle turvallisuudelle. Myös ihmisten arjen ja kokemusmaailmojen eriytyminen uhkaavat yhteiskuntamme eheyttä. Tämä voi johtaa jengiytymisen ja katuväkivallan kaltaisiin ilmiöihin, joita on vaikea pysäyttää.
Jokainen syrjäytymistapaus on inhimillinen tragedia. Syrjäytyminen on myös yhteiskunnalle miljardiluokan kysymys. Siksi siihen on puututtava entistä aikaisemmin jo lapsuudesta ja nuoruudesta lähtien.
Ihmisten on myös voitava luottaa siihen, että heillä on mahdollisuus saattaa tuloistaan ja varallisuudestaan riippumatta rikos- ja riita-asiansa tuomioistuimien ratkaistavaksi.
Ei yhtäkään syrjäytynyttä nuorta
Apua heti – matalalla kynnyksellä
Suojatiet turvallisiksi ja liikennerikokset kuriin
Oikeutta myös keskituloisille
Suomalaisten luontoyhteys on nostettava kunniaan. Jokamiehen oikeuksien lisäksi on turvattava kaikille oikeus lähiluontoon, myös kaupungeissa.
Myös rakennetun ympäristön on tuettava ihmisten hyvinvointia ja terveyttä.
Keskustan tavoitteet:
Suomalainen peruskoulu on ollut menestystarina. Se on tasa-arvoistanut lasten ja nuorten lähtökohtia elämälle ja tukenut kotien kasvatustyötä. Peruskoulu on myös luonut vahvaa pohjaa Suomen menestykselle kansakuntana.
Maamme kouluissa kaikki ei ole kuitenkaan kunnossa. Oppimistulokset ovat laskeneet. Koulutus periytyy yhä vahvasti 2020-luvun Suomessa. Erot koulujen välillä kasvavat. Nuorten aikuisten koulutustaso on laskenut. Jotkut voivat kouluissa huonosti.
Peruskoulu on pelastettava. Työrauha on palautettava. On arvioitava rohkeasti, missä peruskoulu on onnistunut ja missä on menty pieleen. Tämän pohjalta on otettava korjausaskeleet eteen- ja tarvittaessa myös taaksepäin.
Hyvä koulu ja koulutus voivat ratkaista oikean suunnan loppuelämälle. Jokaisen koulun pitää olla paras koulu. Peruskouluja ja niiden opetusta ei saa päästää eriytymään. Pudokkuutta pitää ehkäistä ajoissa.
Kodin ja koulun yhteistyötä on yhä kehitettävä. Lasten ja nuorten hyvinvointia pitää tukea laaja-alaisesti ja moniammatillisesti. Kasvatuksen ja opetuksen ammattilaisten osaamista tunnistaa varhaisessa vaiheessa lasten ja nuorten ongelmia pitää vahvistaa.
Keskusta tunnistaa ikäluokkien pienenemisen haasteet ja paineet koulutuksen palveluverkolle. Tästäkin huolimatta on löydettävä ratkaisuja, joilla inhimillisestä pääomasta ja tasa-arvoisista koulutusmahdollisuuksista huolehditaan koko maassa
Keskusta kiinnittää huomiota erityisesti koulutuksen nivelvaiheisiin sekä koulutuksen perustehtävään – sivistykseen.
Kaikille kiva koulu
Oppimista lähellä ja etänä
Keskittämisen aika on ohi. Tarvitaan väljempi, hajautettu Suomi. Se tarkoittaa ihmisten mahdollisuutta elää, opiskella ja tehdä työtä siellä, missä he tuntevat itsensä onnelliseksi.
Keskusta uskoo kotiseutujen ja paikallisuuden voimaan. Suomen vahvuus ja menestys kumpuaa kaikista sen alueista, pienistä kylistä suuriin kaupunkeihin.
Viisaalla 2020-luvun aluepolitiikalla on varmistettava edellytykset jokaisen alueen elinvoimalle ja menestykselle niiden omien vahvuuksien pohjalta. Vastakkainasettelun sijaan tarvitaan koko Suomen voimien yhdistämistä.
Turvallisen ja vakaan yhteiskunnan tunnusmerkki on se, että ihmiset luottavat toisiinsa ja viranomaisiin.
Luottamusyhteiskunnan perusta on pidettävä vahvana. Suomen on oltava maailman turvallisin maa, jossa kaikki kokevat itsensä yhteiskunnan yhdenvertaisiksi jäseniksi. Oikeudenmukainen ja eheä Suomi on turvallinen Suomi.
Syrjinnälle, vihapuheelle, rasismille ja kiusaamiselle ei ole keskustalaisessa yhteiskunnassa sijaa. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa toteutuvat myös vähemmistöjen oikeudet.
Turvallisuuteen liittyvien palveluiden on toimittava koko maassa. Alueellista tasa-arvoa on parannettava. Poliisin, ambulanssin ja paloauton on tultava paikalle nopeasti hädän hetkellä asuinpaikasta riippumatta.
Lähellä oleva poliisi
Rajavartiolaitoksen ja palokuntien resurssit on turvattava
Osallisuudesta turvaa
Seuraavalla hallituskaudella otettava uusi harppaus eteenpäin alueellisesti tasapainoisemman Suomen kehittämisessä. Maamme menestyy vain, jos sen kaikkien alueiden vahvuudet ja osaaminen hyödynnetään.
Aluepolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa. Kauttaaltaan asuttu Suomi on iskunkestävä Suomi. Oma maa voi olla vain, jos pidämme huolta koko Suomesta.
Keskustan erottaa muista puolueista aito, kaikkien Suomen alueiden puolustaminen – myös vaalien välillä. Valjastamalla koko Suomen voimavarat käyttöön, voi maamme menestyä tulevaisuudessakin.
Keskusta haluaa luoda Suomeen erityistalousalueita. Niiden avulla voidaan entisestään vahvistaa alueiden vetovoimaa, investointeja ja työllisyyttä. Erityistalousalueita tarvitaan ennen kaikkea niillä alueilla, missä menee keskimääristä heikommin ja olosuhteet ovat vaikeimpia. Räätälöityjä toimia saatetaan tarvita muuallakin esimerkiksi kasvun pullonkaulojen avaamiseksi.
Ihmisten ja tavaroiden sujuva ja kohtuuhintainen liikkuminen on varmistettava koko maassa. Tiet, raiteet, vesiväylät ja lentokentät on pidettävä kunnossa.
Suomalaisia ei saa asettaa liikennepolitiikassakaan toisiaan vastaan. Maassamme tarvitaan erilaisia liikkumisen muotoja ja tapoja. Joillekin julkinen liikenne on ykkösvalinta. Toisille se ei ole edes mahdollista. Suurelle osalle suomalaisia oma auto on välttämätön jokapäiväisen elämän sujumiseksi.
Myös toimivat ja nopeat nettiyhteydet kuuluvat kaikille. Ne ovat 2020-luvulla elinehto yritystoiminnalle, työn tekemisille ja ihmisten arjen sujumiselle.
Painopiste nykyisten väylien kuntoon
Kohtuutta liikkumisen hintaan
Oikeus toimiviin nettiyhteyksiin
Koulutus on ihmisen tärkein pääoma, varhaiskasvatuksesta aina korkeakouluihin ja elinikäiseen oppimiseen saakka. Keskusta korostaa tutkitun tiedon merkitystä päätöksenteossa ja yleensäkin yhteiskunnan kehittämisessä.
Mahdollisuus laadukkaaseen ja tasa-arvoisesti saavutettavaan koulutukseen kuuluu kaikille kodin varallisuudesta tai postinumerosta riippumatta.
Opetuksen ja tutkimuksen lisäksi koulutuksella ja sen saavutettavuudella on tärkeä merkitys alueiden yritystoiminnalle, työllisyydelle ja elinvoimalle koko Suomessa. Toisen asteen oppilaitokset ja korkeakoulut ovat avainasemassa osaavan työvoiman saatavuudessa alueille.
Koulutuksen ennakointia lisättävä
Opetuksen laatua vahvistettava toisella asteella
Kaikki maakunnat tarvitsevat korkeakoulunsa
Ihmisillä voi olla useita koteja ja kotiseutuja. Moni suomalainen jakaa aikaansa ja elämäänsä useamman paikkakunnan kesken.
Etätyö tuo joustoa ja hallintaa elämään. Se myös lisää alueiden elinvoimaa. Mahdollisuus tehdä työtä paikkariippumattomasti auttaa myös yrityksiä ja muita työnantajia löytämään helpommin osaajia, kun työn tekeminen ei edellytä toiselle paikkakunnalle muuttoa.
Monipaikkaisuus ja etätyö ovat tulleet eri muodoissa jäädäkseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Myös lainsäädännöllä on vastattava tässäkin asiassa ihmisten toiveisiin ja arjen todellisuuteen.
Monipaikkaisuuden edellytykset kuntoon
Valtion ja kuntien oltava etätyön edelläkävijöitä
Suurin osa suomalaisista on tyytyväisiä elämäänsä. Kuitenkaan maailman onnellisimmassa maassa kaikki eivät voi hyvin. Suomalaisissa kodeissa on yhä periytyvää huono-osaisuutta. Terveys- ja hyvinvointierot ovat suuria.
Mielenterveyden ongelmat koskettavat suomalaisten jokaista ikäryhmää. Ne vievät liian monia ennenaikaisesti sivuun työelämästä ja uhkaavat muutenkin ihmisten elämänhallintaa.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uusien järjestäjien, hyvinvointialueiden, onnistuminen on Keskustalle tärkeää. Pelkkä hyvinvointialueiden perustaminen ei kuitenkaan riitä. Nyt on aika toteuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen sisällöllinen uudistus. Siinä keskeistä ovat toimivat, uudella tavalla toteutetut lähipalvelut. Painopistettä on siirrettävä peruspalveluihin, varhaiseen tukeen ja apuun sekä sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisyyn.
Paremmasta mielenterveydestä uusi kansallinen suurhanke
Lähipalveluja on vahvistettava
Sote-alan veto- ja pitovoimaa parannettava
Rohkeita uudistuksia sosiaaliturvaan
Keskustalle isänmaallisuus on tervettä ylpeyttä maastamme, juuristamme, kielistämme ja kulttuureistamme. Se on itsenäisyytemme ja vapautemme puolustamista.
Isänmaallisuuteen kuuluu myös se, että kaikki kokevat olevansa suomalaisen yhteiskunnan arvokkaita ja hyvinvoivia jäseniä – yhtä maata ja kansaa ilman keinotekoisten rajojen vetämistä ihmisten välille.
Suomen on vahvistettava varautumistaan. Huoltovarmuuden ja omavaraisuuden tasoa on nostettava. Suomalaisen ja eurooppalaisen tuotannon on oltava entistä riippumattomampaa muusta maailmasta. Kotimaisuus on nostettava kunniaan.
Elinvoimainen maaseutu on Keskustalle itseisarvo, mutta myös elintärkeä lenkki kansallisessa varautumisessa. Suomalaisen alkutuotannon kannattavuudesta on huolehdittava. Siitä vastuu kuuluu koko elintarvikeketjulle, myös kuluttajille. Pelloilla ja metsillä keinottelu lyhytaikaisten voittojen tavoittelemiseksi on torjuttava. Puolustamme omaisuudensuojaa.
Kotimaista energiantuotantoa on lisättävä. Se tarkoittaa luopumista ulkomaisesta fossiilienergiasta. Ennen kaikkea se on kuitenkin kotimaisten uusiutuvien luonnonvarojen ensisijaisuutta ja kestävää käyttöä sekä kiertotaloutta.
Suomalainen ruoka on maailman parasta. Oma ruuantuotanto on korvaamaton osa Suomen kansallista henkivakuutusta. Kotimaiset puhtaat elintarvikkeet ja vesi ovat huoltovarmuutemme tukijalka.
Suomalainen ruokaketju tuo työtä sadoille tuhansille ihmisille ja elinvoimaa alueille. Se ylläpitää arvokkaita suomalaisia perinteitä, ruokakulttuuria ja maatalousmaisemaa.
Maatalouden tulevaisuus edellyttää, että alkutuottaja saa tuotannon ja toimeentulonsa mahdollistavaa hintaa tuotteistaan. Viljelijä tarvitsee enemmän tuloja ja tukea; vähemmän hallintoa, sääntelyä ja valvontaa.
Kuluttajilla on oikeus tietää
Julkisen sektorin hankinnat kuntoon
Halpuutuksen sijaan reilua meininkiä markkinoille
Viljelijän jaksamisesta pidettävä huolta
Keskustan linja on kirkas: Metsäpolitiikka kuuluu Suomen kansalliseen toimivaltaan, ei EU:lle.
Metsistä on moneksi. Ne ovat suomalaisille leivän ja vaurauden lähde. Ne ovat hiilinieluja ja luonnon monimuotoisuuden takaajia. Metsät ovat täynnä luonnonantimia ja mahdollistavat monipuoliset eräharrastukset. Ne antavat ihmisille virkistysmahdollisuuksia ja henkistä voimaa. Suomalainen kestävä metsänhoito pystyy yhdistämään metsän erilaiset merkitykset ja käyttötarpeet.
Keskusta luottaa yli 600 000 suomalaiseen metsänomistajaan. He ovat avainasemassa biotalouden vahvistamisessa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. He osaavat tehdä järkeviä metsänhoito- ja käyttöpäätöksiä ilman pakkoja, kieltoja ja EU:n ylenmääräistä sääntelyä. Keskusta ei hyväksy päätöksiä ja toimia, joilla metsien kestävää käyttöä rajoitetaan.
Suomen metsien kasvua, kestävää käyttöä ja samalla hiilensidontaa voidaan edelleen kasvattaa. Se edellyttää satsauksia tutkimukseen, tuotekehitykseen ja metsänhoitoon.
Omaisuudensuojaa on kunnioitettava ja vahvistettava perustuslaillisena oikeutena niin metsien osalta kuin laajemminkin maankäytössä.
Omaisuudensuoja kuntoon
Vaihtoehtoja pakkosuojelulle
Metsien kestävää käyttöä lisättävä
Ilmasto- ja energiapolitiikalla on monikärkinen haaste. Samaan aikaan pitää torjua ilmastonmuutosta, parantaa energiaturvallisuutta sekä edistää yhteiskunnan kilpailukykyä ja kohtuuhintaisen energian saatavuutta. Tavoitteet ovat oikeat, mutta etenkään EU:ssa energiaturvallisuus ja huoltovarmuus eivät ole saaneet niille kuuluvaa painoarvoa.
Jos haluaa energiapolitiikassa sanoa jollekin EI, on sanottava jollekin toiselle KYLLÄ. Keskustan linja on ollut pitkäjänteinen ja selkeä: On päästävä irti fossiiliriippuvuudesta ja panostettava yhä enemmän kotimaiseen uusiutuvaan energiaan. Tällä linjalla pitää jatkaa. Suomen puhdas energiapaletti sisältää tulevaisuudessa myös lisää ydinvoimaa. Tavoitteena pitää olla nettotarkastelussa lämmössä ja sähkössä energiaomavarainen Suomi.
Energiapolitiikan vihreä siirtymä tarvitsee vauhtia, ei jarrua. Ulkomaisen fossiilienergian alasajo, puhdas kotimainen tuotanto sekä energian säästäminen ja kulutuksen joustot ovat parhaita takeita myös sille, että energian hinta pysyy kohtuullisena ja mahdollisimman vakaana.
Bioenergian tuotannon edellytykset turvattava
Monipuolista kotimaista energiaa
Energiamarkkinoita uudistettava
Suomalainen luonto on kansakuntamme rahalla mittaamaton pääoma. Se on myös ihmisten hyvinvoinnin lähde. On isänmaallista jättää luonto hyvässä kunnossa tuleville sukupolville. Luontokatoon on suhtauduttava vakavasti ja etsittävä siihen kestäviä ratkaisuja. Keskustanvihreä ajattelu tunnistaa luonnon itseisarvon ja rajat, mutta myös sen kestävän käytön mahdollisuudet. Luonnon monimuotoisuus ja uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäminen voidaan yhdistää.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tehtävä enemmän. Hiilinieluista on pidettävä huolta, kulutustottumuksia muutettava ja uutta teknologiaa kehitettävä.
Ilmastonmuutos on uhka maapallollemme, mutta se mahdollistaa samalla uutta yrittäjyyttä, työtä ja vaurautta. Suomalaisten yritysten tuottamilla ratkaisuilla voidaan saavuttaa huomattavasti suuremmat päästövähennykset maailmanlaajuisesti kuin kansallisilla toimilla.
Tekoja ilmaston hyväksi!
Tuotantoa ja kulutusta luonnon ehdoin
Suojelua kansallisin keinoin
Oman kielen kautta Suomi nousi kansakuntien joukkoon. Keskusta haluaa vaalia suomen kieltä ja vahvistaa sen asemaa. Se ei ole taistelua muita kieliä vastaan, vaan tervettä omanarvontuntoa rikkaasta ja ilmaisuvoimaisesta kielestämme. Keskusta haluaa tunnustaa ja turvata yhtä lailla ruotsin aseman maamme toisena kansalliskielenä.
Tarvitsemme vahvan henkisen ilmapiirin ja riittävää tukea antavan toimintaympäristön, jotta suomenkielinen kulttuuri eri muodoissaan säilyy elinvoimaisena ja sitä toteutetaan tulevaisuudessakin monipuolisesti.
Kulttuuri ja liikuntapalvelut vahvistavat ihmisten hyvinvointia ja yhteiskunnan eheyttä. Ne on saatava kaikkien ulottuville. Julkisilla varoilla on tuettava erityisesti omaehtoisia, mahdollisimman monet väestöryhmät saavuttavia harrastusmahdollisuuksia.
Suomen kielen asemaa vahvistettava
Kulttuuri ja liikunta kuuluvat kaikille
Keskusta haluaa ajaa Suomen ja suomalaisten etua yhteistyössä muiden kansojen kanssa, rauhaa ja sopua rakentaen.
Ratkaisujen löytäminen maapallon suuriin ongelmiin edellyttää yhteisiä pelisääntöjä ja kaikkien maiden sitoutumista niihin. Keskusta haluaa vahvistaa EU:n ja YK:n kaltaisia yhteisöjä, jotka puolustavat ihmisoikeuksia, demokratiaa, oikeusvaltiota ja kestävän kehityksen periaatteita.
Euroopan unioni on Suomelle luonteva läntinen arvoyhteisö. Keskustan tavoitteena on unioni, joka on turvallinen, vauras, kilpailukykyinen, kestävästi kehittyvä sekä sosiaalisesti vastuuntuntoinen. Unionin tärkein tehtävä, rauhan ja vakauden vahvistaminen, on korostunut Venäjän hyökkäyssodan alettua.
Suomen on varmistettava, että erityisolosuhteemme ja kansalliset etumme näkyvät EU:n päätöksissä. Samalla Suomi voi olla monessa asiassa EU:n edelläkävijä ja suunnannäyttäjä.
Suomi ja Eurooppa tarvitsevat parempaan pystyvän EU:n. Sen on parannettava päätöksentekokykyään, toimintakykyään ja yhtenäisyyttään.
Unionin ja jäsenmaiden on keskityttävä löytämään ratkaisut ennen kaikkea Euroopan yhteisiin ja maailmanlaajuisiin suuriin kysymyksiin. Niitä ovat esimerkiksi turvallisuuden vahvistaminen, ratkaisut energiakriisiin, ilmastonmuutoksen hillintä, hallitsemattoman maahanmuuton ehkäiseminen, vastuullisen vapaakaupan ja kestävän talouskasvun edistäminen, maa- ja metsätalouden kannattavuus ja aluekehityksen tasa-arvoistaminen.
EU:n palattava perusasioiden äärelle
Ennakkovaikuttamista ja aloitteellisuutta vahvistettava
Toisten piikkiin ei eletä
Itsenäinen Suomi ei saa koskaan käpertyä. Maamme pitää edistää vakautta ja hyvinvointia myös muualla maailmassa. Suomen tulee toimia entistä lujemmin rauhan, turvallisuuden, ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja kestävän kehityksen puolesta yli omien rajojensa.
Ilmastonmuutokseen, pakolaisuuteen, pandemioihin ja muihin globaaleihin ongelmiin voidaan löytää ratkaisuja vain aktiivisella kansainvälisellä yhteistyöllä
Rauhaa ja yhteistyötä
Perheet kehityspolitiikan ytimeen
Inhimillistä ja realistista maahanmuuttopolitikkaa