Siirry sisältöön

Lahdessa kokoontunut Keskustan puoluevaltuuston kokous nimesi 12 ensimmäistä ehdokastaan kesällä 2024 käytäviin Euroopan parlamentin vaaleihin. Keskustan ehdokasasettelu on pitkällä ja loput ehdokkaat jäivät puoluehallituksen nimettäviksi talven aikana.

Keskusta valmistautuu vaaleihin täysimittaisesti ja tavoitteenaan lisätä kannatustaan. Lähestyvistä presidentinvaaleista huolimatta puolue on halunnut olla jo tässä vaiheessa hyvin valmistautunut kesällä käytäviin vaaleihin, koska tulevalla EU-kaudella vaikutetaan pitkälti siihen, mikä Euroopan unionin tulevaisuus on.

Tätä työtä vauhdittamaan puoluevaltuusto hyväksyi myös puolueen eurovaaliteesit, jotka toistavat Keskustan kestävää Eurooppa poliittista linjaa. Teeseistä käy hyvin selvästi ilmi, että Keskusta ei hyväksy kotien pakkoremontteja, eikä maan- ja metsänomistajan asemaa heikentäviä päätöksiä. Sen sijaan kannatamme mahdollistavaa sääntelyä ja kestävää energia- ja ilmastopolitiikkaa, luonnonvarapolitiikkaa ja alueiden politiikkaa.

Ensimmäiset ehdokkaat esittelyssä:

Perttu Helin, 45
FM, erityisopettaja
Turku (Varsinais-Suomi)

Kati Häkkinen, 43
Yrittäjä
Mikkeli (Etelä-Savo, Itä-Savo, KN)

Venla Kajan, 25
Opiskelija
Kuopio (KOL)

Elsi Katainen, 56
MEP
Kuopio (Pohjois-Savo, KN)

Timo Kaunisto, 60
FT, MMM
Hämeenlinna (Etelä-Häme)

Piia Koriseva, 51
Yrittäjä, toimittaja
Paimio (Varsinais-Suomi)

Katri Kulmuni, 36
Kansanedustaja
Tornio (Lappi)

Mika Lintilä, 57
Kansanedustaja
Toholampi (Keski-Pohjanmaa)

Valtteri Paakki, 25
FM, maakuntasuunnittelija
Jyväskylä (Keski-Suomi, Keskustanuoret)

Petri Roininen, 59
DI, toimitusjohtaja
Helsinki (Helsinki)

Sami Ronkola, 30
Lastensuojelun ohjaaja
Kerava (Uusimaa)

Joel Taskila, 31
Yrittäjä
Oulu (KOL)

Ira Toppinen, 51
Ekonomi, sivistysjohtaja
Siikalatva (Pohjois-Pohjanmaa)

Vaalien aikataulua

  • Vaalirahoituslain ja puoluelain mukainen kampanja-aika alkaa 9.12.2023​
  • Suomessa asuvien EU-kansalaisten viimeistään ilmoittauduttava Suomen europarlamenttivaalien äänioikeusrekisteriin 21.3.2024​
  • Äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä 19.4.2024​
  • Ehdokashakemukset jätettävä Helsingin vaalipiirilautakunnalle 30.4.2024 ennen kello 16.00​
  • Ehdokasasettelun vahvistaminen Helsingin vaalipiirilautakunnassa 10.5.2024 (ehdokkaat saavat ehdokasnumerot)​
  • Ennakkoäänestys kotimaassa 29.5.–4.6.2024​
  • Varsinainen vaalipäivä 9.6.2024

Lisätietoa vaaleista: https://vaalit.fi/europarlamenttivaalit

EU-teesit

Euroopan unionin on oltava turvallinen, vauras, omavarainen, kilpailukykyinen, kestävästi kehittyvä sekä alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukainen. Unionin tärkein tehtävä on rauhan ja vakauden vahvistaminen.

Teesit:

  1. Rauhan ja turvallisuuden unioni
  2. Vahva ja kriisinkestävä unioni
  3. Alueiden unioni
  4. Kannattavaa maataloutta ja itsenäistä metsäpäätösvaltaa
  5. Toimivien sisämarkkinoiden ja kilpailukyvyn unioni
  6. Vastuullista talouspolitiikkaa
  7. Hiilineutraali unioni
  8. Ikääntyvä Eurooppa tarvitsee uutta työvoimaa
  9. Toimivat liikenneyhteydet parantavat Suomen saavutettavuutta
  10. Järkevä ja tehokas EU

 

Teesi 1: Rauhan ja turvallisuuden unioni

Euroopan unioni on Suomelle tärkeä arvo- ja turvallisuusyhteisö. EU-jäsenyys vahvistaa Suomen turvallisuutta laaja-alaisesti poliittisesta yhteistyöstä sisäiseen turvallisuuteen ja puolustusyhteistyöhön.

Tukea Ukrainalle on jatkettava määrätietoisesti. Euroopan on otettava suurempaa vastuuta omasta turvallisuudestaan ja puolustuksestaan, turvattava ulkorajansa sekä vahvistettava omavaraisuuttaan. Euroopan on varauduttava hybridivaikuttamiseen ja panostettava kyberturvaan.
Voimapolitiikan paluu ja geopolitiikan jännitteet edellyttävät unionilta vahvistuvaa päätöksentekoja toimintakykyä, jota voidaan tehostaa lisäämällä määräenemmistöpäätöksentekoa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. EU:n laajentumisen tulee perustua sovittujen jäsenyyskriteerien täyttämiseen.

EU:n puolustusyhteistyötä on kehitettävä siten, että se täydentää puolustusliitto Naton kyvykkyyksiä. EU:n puolustusteollisuuteen on panostettava puolustustarvikkeiden tuotannon kasvattamiseksi ja pk-yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Suomen puolustusteollisuuden yritysten pääsyä osaksi EU:n yhteisiä rahoitus- ja kehittämishankkeita on edistettävä suunnitelmallisesti valtionhallinnon ja yrityssektorin yhteistyöllä.

Maaseudun elinvoima on turvallisuuden elinehto. Kotimainen ruuantuotanto on osa kokonaisturvallisuutta.

Ehdotus: EU:n puolustusteollisuuden tuotantoa on kasvatettava ja alan pk-yritysten toimintaedellytyksiä on parannettava.

Teesi 2: Vahva ja kriisinkestävä unioni

EU:n on vähennettävä riippuvuuksia muusta maailmasta ja vahvistettava omaa strategista autonomiaansa. Kiristynyt geopoliittinen toimintaympäristö ja taloudellinen kilpailu edellyttävät unionin omavaraisuuden ja huoltovarmuuden parantamista, sisämarkkinoiden toiminnan kehittämistä ja EU:n globaalin vaikutusvallan vahvistamista.

Euroopan unionin lainsäädännössä ja teollisuuspolitiikassa tulee panostaa tekoälyn, sirutuotannon ja kvanttiteknologian kehittämiseen. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan tulee suunnata rahoitusta, jolla tuetaan kriittisten teknologioiden kehitystä Euroopassa ja parannetaan Euroopan strategista kilpailukykyä. Suomen on noustava eurooppalaiseksi siruosaamisen kärkimaaksi ja tavoiteltava eurooppalaista siruosaamiskeskusta.

Digitalisaation ja datatalouden tarjoamat mahdollisuudet on hyödynnettävä yritysten tuottavuuden kehittämiseksi ja kansalaisten palveluiden parantamiseksi.

Ehdotus: Suomesta eurooppalaisen siruosaamisen kärkimaa. Suomen on tavoiteltava eurooppalaista siruosaamiskeskusta.

Teesi 3: Alueiden unioni

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikka vahvistaa unionin yhtenäisyyttä ja alueiden tasa-arvoa. Kasvua, innovaatioita ja työllisyyttä edistävällä alue- ja rakennepolitiikalla tasataan unionin alueiden välisiä ja alueiden sisäisiä kehityseroja sekä luodaan mahdollisuuksia muuallekin kuin vauraimpien jäsenvaltioiden kasvukeskuksiin.

EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa on kehitettävä erityisesti siten, että se tukee syrjäisten harvaan asuttujen alueiden ja rakennemuutoksen kohteena olevien taajama- ja kaupunkiseutujen taloudellista ja sosiaalista kehitystä.

Keskusta kannattaa EU:n itäisille raja-alueille luotavaa uutta EU:n ulkorajaohjelmaa, joka tukee itäisten rajaseutujen kehitystä, sillä ne ovat joutuneet eniten kärsimään Venäjän aiheuttaman tilanteen vaikutuksista. EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen on luotava itäisiä raja-alueita vahvistava ohjelma, josta itäisen Suomen maakunnat ja yritykset voivat hakea rahoitusta. Infraa vahvistamalla ja saavutettavuutta parantamalla luodaan elinvoimaa itäisellä raja-alueella.

Arktista aluetta on kehitettävä ja sen ääntä on pidettävä kuuluvilla kotimaassa ja EU:ssa. Alueen merkitystä korostaa nykyinen geopoliittinen tilanne.

Ehdotus: EU:lle on luotava unionin itäisiä raja-alueita vahvistava rahoitusohjelma.

Teesi 4: Kannattavaa maataloutta ja itsenäistä metsäpäätösvaltaa

Maatalouden tärkein tehtävä on tuottaa ihmisille ruokaa.

Euroopan unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa on kehitettävä pitkäjänteisesti siten, että se turvaa ruuantuottamisen kannattavuuden koko unionin alueella, maaseudun elinvoimaisuuden, luonnon moninaisuuden, ilmastokestävyyden ja eläinten hyvinvoinnin. Euroopan unionin pitää kannustaa jäsenvaltioitaan huolehtimaan eläinten ja ihmisten yhteisen terveyden hoidosta kiinnittämällä entistä enemmän huomiota eläimille ostettujen ja käytettyjen antibioottien määrään. Unionin tulee vaatia jäsenmaita noudattamaan samoja eläinten hyvinvointiin liittyviä sääntöjä.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulee jatkossakin huomioida jäsenmaiden erilaiset olosuhteet ja erityispiirteet. Suomen on vahvistettava Pohjoismaiden yhteistyötä EU:ssa unionin pohjoisen ulottuvuuden ja erityispiirteiden huomioimiseksi kaikessa unionin päätöksenteossa.

Suomen on osallistuttava aktiivisesti, aloitteellisesti ja ennakoivasti metsiä koskeviin EU:n politiikkatoimiin. Unionin toimivaltaa ei tule laajentaa eikä byrokratiaa ulottaa metsien käytön sääntelyyn.

EU:n tutkimus-, kehitys- ja innovaatiovaroja tulee kohdentaa bio- ja kiertotalouden hankkeisiin, joilla edistetään hiilineutraaliutta, torjutaan ilmastonmuutosta ja vahvistetaan alueellista kehitystä.

Ehdotus: Metsäpolitiikka on pidettävä kansallisessa päätösvallassa.

Teesi 5: Toimivien sisämarkkinoiden ja kilpailukyvyn unioni

Toimivat EU:n sisämarkkinat sekä sääntöpohjainen avoin ja vapaa kauppa luovat edellytyksiä Suomen talouden kasvulle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. EU:n sisämarkkinoiden toimivuutta on edistettävä purkamalla sääntelyesteitä ja panostamalla erityisesti palveluiden ja digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämiseen.

Sisämarkkinasääntely ei saa johtaa liian yksityiskohtaiseen ja rajoittavaan sääntelyyn, vaan sen on vauhditettava reilua kilpailua markkinoilla. Sääntelyn vaikutukset kilpailukykyyn on arvioitava ja kansallista lisäsääntelyä on vältettävä. Euroopan unionin innovaatiopolitiikassa on tiivistettävä yhteistyötä jäsenmaiden ja Euroopan unionin varoin tuetun tutkimuksen, yritysten tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoimintojen sekä kansallisten koulutus- ja hankejärjestelmien välillä siten, että järjestelmä toimii tehokkaasti korkean tason osaamisen ja uusien eurooppalaisten innovaatioiden luomiseksi, jotta maanosamme menestyy globaalissa kilpailussa.

Ehdotus: Sisämarkkinasääntelyssä on aina arvioitava sääntelyn vaikutukset kilpailukykyyn.

Teesi 6: Vastuullista talouspolitiikkaa

EU:n talous- ja rahapolitiikan päätöksillä on luotava uskottava sääntöjärjestelmä, joka rajoittaa jäsenmaiden velkaantumista ja julkisen talouden alijäämää. Jäsenmaissa harjoitettu valtiontukipolitiikka vääristää markkinoiden toimintaa. EU:n valtiontukisäännöissä pitää palata kriisejä edeltäneeseen aikaan.

EU:n taloudellista yhteisvastuuta ja yhteisvelkaa ei tule kasvattaa. Keskusta ei kannata EU:n elpymisvälineen kaltaista uutta rahoitusvälinettä, kuten suvereniteettirahastoa. Suomen ei pidä joutua maksamaan muiden EU-valtioiden velkoja.

Pankki- ja pääomamarkkinaunionia on kehitettävä siten, että säännöt vahvistavat rahoitusvakautta, mutta eivät ylisääntele finanssimarkkinoita, varmistavat rahoitusmarkkinoiden toimivuuden ja yritysten rahoituksen saatavuuden.

Ehdotus: Sisämarkkinoilla ei pidä sallia valtiontukipolitiikkaa, joka vääristää markkinoiden toimintaa.

Teesi 7: Hiilineutraali unioni

Keskusta tukee EU:n tavoitetta hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä ja 55 prosentin päästövähennystavoitetta vuoteen 2030 mennessä. Suomen on vaikutettava aktiivisesti ja aloitteellisesti EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaan siten, että vihreä siirtymä vahvistaa Euroopan talouden elinvoimaisuutta ja yritysten kilpailukykyä. Samaan aikaan unionin on edistettävä globaaleja tavoitteita ja varmistettava, ettei päällekkäisiä järjestelmiä päästöjen vähentämiseen synny.

EU:n jäsenmailla on oltava riittävästi liikkumatilaa päästövähennyksien toteuttamisessa, jotta jäsenmaiden erityispiirteet ja olosuhteet voidaan huomioida. Suomen kannalta on tärkeää huomioida erityisesti pitkät etäisyydet, talvimerenkulun toimintaedellytykset ja bioenergian hyödyntämisen mahdollisuudet.

Ilmastopolitiikassa metsien hiilinieluilla on merkittävä rooli. EU:n kuitenkin tunnustettava, että metsien hiilinielujen jatkuva kasvattaminen on mahdotonta. Terve ja kasvava metsä turvaa parhaiten metsien hiilinieluja. Hakkuiden ja metsänhoidon vähentäminen voisi johtaa metsien kasvun ja pitkän aikavälin hiilivarastojen heikkenemiseen. Hiilenvarastoiminen metsään pitkäksi aikaa on ilmaston kannalta riskialtista, sillä erilaiset tuhot yleistyvät ilmastonmuutoksen seurauksena. Hiilimarkkinamallien syntymistä on edistettävä hiilensidonnan kannustamiseksi.

Euroopan unionin on vahvistettava energiaturvallisuuttaan lisäämällä voimakkaasti oman puhtaan energian tuotantoa. Euroopan unionin on oltava vetytalouden edelläkävijä. Päästövähennysten työkalupakki on pidettävä mahdollisimman laajana ja sen on oltava yhdenvertainen.

Ehdotus: EU-sääntelyllä ja -rahoituksella on vauhditettava biokaasun tuotantoa, mikä edistää hiilineutraalia energiajärjestelmää, kiertotaloutta ja maaseudun elinvoimaa.

Teesi 8: Ikääntyvä Eurooppa tarvitsee uutta työvoimaa

EU:n jäsenmaiden osuus koko maailman väestöstä pienenee, Eurooppa ikääntyy ja syntyvyys laskee. Väestörakenteen muutos aiheuttaa jäsenmaissa haasteita työmarkkinoille, aluekehitykselle, huoltosuhteelle ja palveluiden rahoittamiselle. Suomessa väestörakenteen muutos koskee erityisesti Itä-Suomea ja Lappia.

Kehittyvä ja hyvinvoiva Eurooppa tarvitsee uutta työvoimaa – aktiivisia kansalaisia, jotka perustavat elämänsä uuteen ja tulevat rakentamaan yhdessä hyvinvoivaa yhteiskuntaa. Euroopan unionin ulkopuolelta tulevien osaajien saapumista työmarkkinoille on nopeutettava työperäisen maahanmuuton järjestelmää kehittämällä. Eri alojen osaajien sujuvampi saapuminen Suomen työmarkkinoille tarjoaa uusia mahdollisuuksia työvoimapulan ratkaisemiseen sekä varmistamaan että rakentamaan hyvinvointiyhteiskuntamme jatkoa ja tulevaisuutta. EU maat ovat jo asettaneet tavoitteeksi, että samoja tietoja kysytään maahan työhön tulijalta vain kerran. Esitämme, että tavoitteeksi tulee ottaa kahden viikon palvelulupaus tästä prosessista.

EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan perustana tulee olla EU:n ulkorajojen tehokas valvonta, turvapaikkahakemusten nopea ja oikeudenmukainen käsittely, palautusjärjestelmän toimivuus ja suuren muuttoliikepaineen kohteeksi joutuvien jäsenmaiden tukeminen.

Ehdotus: Työperäisen maahanmuuton järjestelmää on kehitettävä uusien osaajien saamiseksi työmarkkinoille ja rakentamaan hyvinvointiyhteiskuntamme jatkoa.

Teesi 9: Toimivat liikenneyhteydet parantavat Suomen saavutettavuutta

Suomelle on vientivetoisena kansantaloutena tärkeää edistää Euroopan unionin liikennepolitiikalla tavaroiden ja ihmisten sujuvaa liikkumista kehittämällä rajat ylittäviä tieyhteyksiä ja raideliikenneverkostoa, merenkulun edellytyksiä ja satamainfrastruktuuria, logistiikkaa ja hyödyntämällä digitalisaation mahdollisuuksia.

Keskusta korostaa EU:n liikennepolitiikassa koko Suomen saavutettavuuden parantamista ja pohjoisten harvaan asuttujen alueiden huomioimista ja kytkeytymistä Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin sekä toimivia lentoliikenneyhteyksiä, mikä edistää tavaroiden ja ihmisten liikkumista ja vahvistaa alueellista elinvoimaa.

Suomen on aktiivisesti haettava rahoitusta Verkkojen Eurooppa -välineen kautta liikenteen ja laajakaistayhteyksien parantamiseen koko Suomessa. Uutta ohjelmaa rakennettaessa keskusta kiinnittää erityistä huomiota Pohjois-Euroopan ja arktisen alueen yhteyksien kehittämiseen ja sotilaallisen liikkuvuuden hankkeisiin huoltovarmuuden parantamiseksi.

Ehdotus: Pohjoisen ratayhteyttä on edistettävä eurooppalaisella rahoituksella.

Teesi 10: Järkevä ja tehokas EU

EU:n lainsäädännössä ja sen toimeenpanossa on turvattava jäsenmaiden kansallinen liikkumatila, sääntöjen selkeys ja yksinkertaisuus sekä päällekkäisen sääntelyn välttäminen. EU:n lainsäädäntöä laadittaessa on otettava huomioon kansalliset erityispiirteet. Myös lainsäädännön vaikutusarviointia on parannettava.

EU:n on oltava iso isoissa asioissa ja pieni pienissä. Euroopan unioni ei saa olla asetustehdas, joka tuottaa kansalaisten ja yritysten toimintaa vaikeuttavia yksityiskohtaisia säännöksiä. EU:n sääntelyn byrokratiaa on purettava ja tuotava päätöksenteko lähemmäs jäsenmaita. Päätöksenteossa on kunnioitettava läheisyysperiaatetta. Erityisesti asioissa, joissa EU:n sisällä toimintaympäristö vaihtelee, on EU-lainsäädännössä vältettävä suoraan toimeenpantavien asetusten käyttöä. Suomen on opittava soveltamaan EU-säännöksiä varmistaen kansallinen kokonaisetu.

Euroopan unionin on keskityttävä isoihin talouden ja turvallisuuden kysymyksiin, jotka edistävät kestävää kasvua, vahvistavat Euroopan asemaa maailmassa ja parantavat eurooppalaisten hyvinvointia.

Suomalaisten rekrytoitumista EU:n toimielimiin on edistettävä suunnitelmallisesti.

Ehdotus: Yksityiskohtainen sääntely ei kuulu EU:lle

EtusivuKeskusta europarlamenttivaaleissa