Miksi äänestää aluevaaleissa?

Vajaan parin viikon päästä Suomessa järjestetään aluevaalit. Sellaisia ei ole ennen meillä järjestetty. Huomaan monen tuttavani usein kysyvän, mitkä ihmeen aluevaalit. Ovatko ne muka tärkeät? Kerrottakoon heti kärkeen: kyllä ne ovat.

Monet hallitukset sitä yrittivät, Marinin hallitukselta se onnistui. Ministeri Krista Kiurun räätälöimät sote-lait hyväksyttiin eduskunnassa viime keväänä ja nyt valmistaudutaan ensimmäisiin aluevaltuustovaaleihin.

Sote-uudistuksella kootaan yhden toimijan alle kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut, joita nyt tuotetaan kunnissa, kuntayhtymissä, keskussairaaloissa, terveyskeskuksissa ja erilaisissa hoivapalveluyksiköissä sekä pelastuspalvelut. Omaa verotusoikeutta hyvinvointialue ei saa, vaan rahoituksesta päättää valtio.

Jatkossa hyvinvointialue vastaa alueen julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimen järjestämisestä. Niihin sisältyy laaja kirjo jokaisen kansalaisen arkeen vaikuttavia palveluita. Neuvola, lastensuojelu, mielenterveyspalvelut, vanhustenhoiva ja väestönsuojelu ovat esimerkkejä siitä, millaisten asioiden rahoituksesta aluevaltuustot tulevat päättämään.

Eduskunnan hyväksymään sote-lakiin kirjoitetut tavoitteet ovat hienot: palveluiden pitää parantua, hyvinvointi- ja terveyseroja tulee tasoittaa, ammattitaitoista työvoimaa pitää olla saatavilla ja kustannusten nousua pitää hillitä.

Tavoitteisiin nähden vaalikeskustelu on ollut laimeaa. Se on käynyt selväksi, että osa ehdokkaista haluaa säilyttää jokaisessa kunnassa oman terveysaseman, osan mielestä palveluita voidaan keskittää, jos rahat eivät riitä. Hoitajien palkkoja haluttaisiin korottaa. Ehdokkaat eivät sen sijaan ole juuri puhuneet siitä, että palvelut paranisivat, kun sote-asiat on keskitetty hyvinvointialueelle. Tästä olen tehnyt sen johtopäätöksen, että uudet valtuutetut joutuvat työssään keskittymään enemmänkin siihen, etteivät palvelut enää heikkenisi.

Hyvinvointialueita on perustettu 21 kappaletta. Helsinki ei tähän joukkoon kuulu, eivätkä helsinkiläiset siten äänestä aluevaaleissa. 21 aluetta kuulostaa paljolta, mutta alueet ovat hyvin erilaisia. Joissakin osissa maata aluemallia on vapaaehtoiselta pohjalta toimeenpantu jo ennen sote-uudistusta, toisissa uudistuksen valmistelu on teettänyt enemmän työtä.

Hyvinvointialueen perustamisen yksi konkreettinen seuraus on, että yli 170 000 ihmisen työnantaja vaihtuu, kun sosiaali- ja terveysalan sekä pelastustoimen henkilöstö siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen.

Toinen konkreettinen seuraus on, että kuntien tehtävissä tapahtuu iso muutos. Uudistuksen seurauksena kuntien budjetit pienenevät puolella, kun niiden ei enää tarvitse huolehtia sosiaali- ja terveystoimen kustannuksista.

Kun uudet aluevaltuustot maaliskuussa aloittavat työnsä, monet asiat uuden hallinnon rakentamisessa ovat vielä kesken. Uusilla valtuutetuilla on 10 kuukautta aikaa tehdä hyvinvointialueesta toimintavalmis. Soteuudistus tulee voimaan 1.1.2023.

Aluevaltuustojen valtuutettujen rooli on erilainen verrattuna esimerkiksi nykyisiin kuntayhtymien päättäjiin. Valtuutetut valitaan suoraan vaalilla. Valtuutetut edustavat hyvinvointialuetta ja silloin heidän täytyy pystyä päättämään asioita koko alueen näkökulmasta, ei vain puolustaa oman paikkakunnan etua.

Toivon valtuutetuille hyvää herraonnea, sillä uuden aluevaltuuston yksi tärkeä tehtävä on valita hyvinvointialueelle johtaja. Toivon valtuutettujen myös tekevän viisaita rahapäätöksiä. Kun valtuutetut päättävät budjetista, heidän käsissään siten on, montako terveyskeskusta tai vanhusten hoivayksikköä hyvinvointialueella on ja miten ne ovat resurssoitu. Ei siten ole samantekevää, äänestämmekö vai jätämmekö äänestämättä aluevaaleissa.

Julkista terveydenhuoltoa me suomalaiset tarvitsemme vauvasta mummoon.

Hannele Pokka

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston työelämäprofessori sekä pitkäaikainen Keskustan kansanedustaja ja ministeri. Kirjoittaja toimi Suomen Keskustanaisten puheenjohtajana 1985-1994.

Lue seuraavaksi

3.1.2022 / Avain-blogi
EtusivuAjankohtaistaAvain-blogiMiksi äänestää aluevaaleissa?