Politiikassa tarvitaan meitä kaikkia

Hanna Kosonen

Suljin pitkään poliitikon uran pois mielestäni ihan siitä syystä, etten uskonut kestäväni julkisuuden henkilönä olemista, ainaista näkymistä, yksityisyyden menettämistä, enkä arvostelua. Demokratiaan kuitenkin kuuluu avoimuus ja siten myös poliitikkojen julkinen arvostelu. Että ota tai jätä.

Lopulta maailman muuttamisen tarve kasvoi niin pakottavaksi, etten mahtanut enää itselleni mitään, vaan astuin mukaan ja ehdolle vaaleihin. Päätös oli pitkän harkinnan tulos ja vaa’alla keikkui eri roolien merkityksellisyys: katsella sivusta ja mahdollisuus osoitella tehtyjä virheitä vai olla päätöksenteon keskiössä vaikuttamassa oman kotiseudun, Suomen ja maailman suuntaan. Valitsin viimeisen, koska olin eri elämänvaiheiden saattelemana kasvanut tilanteeseen, jossa omalla tekemisen ja sydämen palolla oli suurempi merkitys kuin sillä mitä muut päätöksestä ajattelivat, millä sijalla (351.) kansanedustajan ammatti on arvostustaulukossa tai minkä hinnan esimerkiksi pakollinen julkisuus tulisi verottamaan.

Monesti 7,5 vuoden kansanedustajan taipaleellani on tuntunut, etten ihan osu edustajan perinteiseen muottiin. Mutta tutustuessani kollegoihin olen huomannut, ettei varsinaisesti kovin moni osu siihen muottiin, jota media kansanedustajista on valanut.

Kuten Eduskunnan pitkäaikainen pääsihteeri Seppo Tiitinen jäähyväisissään sanoi: ”kansanedustajista löytyy Suomessa kaikki se, mitä Jumala runsaalla kädellään on antanut”. Arvomaailmaltaan kansanedustajiin mahtuu koko yhteiskunta, erilaisista ammateista, ikäryhmistä ja maantieteellisesti.

Ja kaikkia tarvitaan, nuoria, vanhoja, naisia, miehiä, peruskoulu-, ammatillisen ja korkeakoulupohjalla, kätilöitä, tutkijoita, yrittäjiä, kuorma-autonkuljettajia ja myös heitä, jotka ovat urallaan tehneet vain politiikkaa. Tarvitaan päättäjiä erilaisista elämäntilanteista kuten juuri opiskelunsa päättäneitä, sinkkuja, nuoria ja vähän vanhempia perheellisiä, eronneita ja heitä, jotka hoitavat sairastuneita vanhempiaan.

Vielä jokin aika sitten nuori äiti sai imetyksellä ihmetystä osakseen eduskunnassa. Aivan kuin äitiys ei voisi kansanedustajan ammattiin liittyä. Isiähän eduskunnassa on ollut kautta aikojen. Mutta onneksi ajat ovat muuttuneet. Tällä kaudella hallituksen ministereille on syntynyt pienokaisia ennätystahtia. Kaikenlaisissa elämäntilanteissa päättäjän työtä voi tehdä ja pitää voida tehdä. Työ vaatii tukiverkoilta paljon, mutta niin toki vaatii moni muukin aikaa vievä työ.

Ehdokkaaksi lähtö vaaleihin vaatii rohkeutta, itsensä likoon laittamista, paloa maailman muuttamiseen ja lopulta valinnan siitä, että haluaa olla vaikuttamassa asioiden kulkuun. Ehdokkuus vaatii paljon niin tukiryhmältä, kotijoukoilta kuin ehdokkaaltakin. Ehdokkuus on lopulta ison joukon päätös ja sitoutuminen tavoitteeseen.

Jos jokin vaatii paljon, siitä voi myöskin saada paljon. Ja siksi suosittelen.

Perinteisesti keskustan listoilla vaaleissa ja valituiksi tulleissa on ollut enemmän miehiä. Mikäli haluamme tätä muuttaa tasapainoisemmaksi, hyvät siskot, se muutos lähtee vain meistä itsestämme. Keskustalaisia naisia todella tarvitaan päätöksentekijöiksi – ikinä miehiä unohtamatta.

Hanna Kosonen
kansanedustaja

Lue seuraavaksi

25.9.2022 / Avain-blogi
Toteutuuko tasa-arvo urheilussa?
25.8.2022 / Avain-blogi
EtusivuAjankohtaistaAvain-blogiPolitiikassa tarvitaan meitä kaikkia