Suomi jälleen ratkaisujen edessä

Helmikuun 24. päivä kuluvaa vuotta jää historiaan synkkänä päivänä, joka, tasavallan presidentin sanoja lainaten, riisui naamiot ja jätti jäljelle vain sodan kasvot. Venäjän silmitön hyökkäys Ukrainaa ja sen kansaa kohtaan on muuttanut turvallisuusympäristöämme. Se on ollut hyökkäys koko Euroopan turvallisuusjärjestystä ja kansainvälistä oikeutta vastaan.

Tiedot mahdollisista sotarikoksista ja siviileihin kohdistuneista raakalaismaisista teoista ovat järkyttäneet syvästi myös meitä suomalaisia.

Emme vielä tiedä, milloin ja miten sota loppuu ja rauha palaa Ukrainaan. Jokainen päivä sotaa on kuitenkin liikaa. Tapahtuneen vaikutukset ovat pitkäkestoiset ja vaikeasti ennakoitavat. Samaan vanhaan ei ole enää paluuta.

Suomen on nyt, paitsi autettava Ukrainaa ja ukrainalaisia, myös päätettävä, millä tavoin vahvistamme Suomen ja suomalaisten turvallisuutta – vuosikymmeniksi eteenpäin.

Tähän kysymykseen keskittyvän selonteon käsittely on nyt eduskunnassa loppusuoralla.

Keinovalikoimasta löytyvät niin kansallisen puolustuskyvyn kehittäminen, EU:n turvallisuuspoliittisen roolin vahvistaminen, yhteistyön tiivistäminen puolustusyhteistyökumppaniemme kanssa kuin mahdollisen Nato-jäsenyyden hakeminen.

Mielestäni selvää on, että Suomen tulee jatkaa kansallisen puolustuksen vahvistamista, myös puolustuksellisesti liittoutuneena. Yleinen asevelvollisuus, koulutettu ja harjoitettu reservi, hyvä materiaalinen valmius sekä korkea maanpuolustustahto muodostavat kaikissa oloissa Suomen puolustuksen perustan.

Tuoreen kyselyn mukaan suomalaisista 85 prosenttia on valmiina avustamaan Suomen puolustusta parhaan kykynsä mukaan. Maanpuolustustahto on Suomessa korkealla myös naisten osalta. Naisista yli kolmannes olisi valmis myös aseelliseen maanpuolustukseen.

On tärkeää, että pystymme ketterästi vastaamaan kansalaisten entisestään vahvistuneeseen maanpuolustustahtoon. Järjestökenttä on tässä tärkeässä roolissa. Koulutusta tarjoavien tahojen riittävä resursointi ja tarvittaessa myös lainsäädännön päivitystyö on tärkeää, jotta voimme tarjota myös kaikille avoimia koulutuksia turvallisuustietojen, -taitojen ja varautumisosaamisen vahvistamiseen.

Yhteiskunnan kokonaisvaltaisen kriisinsietokyvyn, huoltovarmuuden ja kansakunnan yhtenäisyyden merkitystä on tulevina vuosina määrätietoisesti vahvistettava ja vaalittava. Kansallinen yhtenäisyys ei tarkoita sitä, että kaikkien olisi pakko olla samaa mieltä. Vapaus mielipiteeseen kuuluu kaikille.

Puolustusvaliokunnan jäsenenä olen itse päässyt kuulemaan asiantuntijoita ja arvioimaan vaihtoehtoja jo ennen selontekoprosessia. Olen osaltani päätynyt siihen, että Nato-jäsenyys tarjoaa vahvimman sotaa ennaltaehkäisevän pidäkkeen. Mikäli Suomeen kohdistuisi hyökkäys, Nato-jäsenenä puolustuksemme takana olisivat koko liittokunnan suorituskyvyt. Suomella olisi näin pitävät turvatakuut. Tämä tukee rauhaa ja vakautta Suomessa myös tulevaisuudessa. Siksi kannatan Nato-jäsenyyden hakemista.

Suomen ratkaisut ovat aina perustuneet siihen, että ne ovat vahvistaneet turvallisuuttamme ja maamme kansainvälistä asemaa. Näin tulee olla myös nyt. Me teemme ratkaisumme Suomen turvallisuuden puolesta. Turvallisen tulevaisuuden takaaminen tulevillekin sukupolville on yhteinen vastuumme.

Lue seuraavaksi

13.8.2022 / Avain-blogi
Historiallinen perhevapaauudistus astuu voimaan tänään. Vanhempainvapaapäivien määrä kasvaa ja vapaiden käytön joustavuus lisääntyy. - Uudistus pyrkii lisäämään työelämän ja vanhempien tasa-arvoa ja huomioi erilaiset perhemuodot. Tästä päivästä lähtien molemmilla vanhemmilla on käytössä yhtä suuri vanhempainvapaakiintiö, iloitsee Suomen Keskustanaisten puheenjohtaja Sari Palmu. Vapaita voi käyttää monessa jaksossa lapsen kaksivuotispäivään asti ja niistä voi luovuttaa osan toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle tai toisen vanhemman puolisolle. Palmu korostaa, että perhevapaauudistus on ennen kaikkea Keskustan tavoitteiden mukainen. - Keskusta on toteuttanut perhevapaauudistuksen, joka vaikuttaa positiivisesti kaikkiin suomalaisiin lapsiperheisiin. Päätökset perhevapaista tehdään jatkossakin keittiön pöydän ääressä vanhempien kesken. Keskustalle perhevapaat ovat ennen kaikkea perhepolitiikkaa, ei työllisyyspolitiikkaa. Isien rooli vahvistuu ilman, että äitien mahdollisuuksia vapaisiin rajoitetaan ja ansiosidonnaiset vapaat pitänevät pikkulapsiperheillä. Myös kotihoidon tuki säilyy hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti ennallaan. - Olen tyytyväinen, että Kokoomuksen tavoite taaperoiden kotihoidontuen lakkauttamisesta ei toteutunut. Palmu muistuttaa, että perhevapaauudistus on tärkeä muutos sukupuolten tasa-arvon ja perheiden yhdenvertaisuuden kannalta, ja se antaa uusia keinoja tasa-arvon edistämiseen työelämässä ja palkkauksessa. - Sukupuolten palkkaero on Suomessa huomattava, ja erojen pienentämisessä myös perhevapaajärjestelmällä on iso merkitys. Jotta tämä onnistuu, perheiden on tartuttava vapaiden tasajakoon. Myös työnantajilta odotetaan mutkattomuutta ja ennakkoluulotonta asennetta. Lapsen hoidon jakaminen on sekä perheiden että työnantajien että työkavereiden etu, sanoo Suomen Keskustanaisten puheenjohtaja Sari Palmu.
1.8.2022 / Kannanotot
EtusivuAjankohtaistaAvain-blogiSuomi jälleen ratkaisujen edessä