Yhdessä välitämme

Hyvä keskustaväki, hyvät suomalaiset välittäjät

Eräänä lauantaina odotimme kotiseudullani päivystyksen aulassa lääkärin kutsuvan nimeltä perheemme kuopusta. Flunssakierre kun äityi hänellä hengityksen haitaksi.

Vieressä istui nainen, jonka käsi odotti kipsausta kaatumisen jäljiltä. Liukkaat villasukat tekivät tepposet keittiössä aamiaista laittaessa. Kipsattu käsi kiinnosti mukana ollutta ekaluokkalaistamme valtavasti – kipsi kun oli puusta tehty. Miten ihmeessä, puusta? Mutta sellaisia ne nykyään ovat. Liukastunut opettaja sai hyvän hoidon, samoin meidän Kaarlo. Tosin vain toinen taisi saada autotarran hoitajalta reippaudesta palkinnoksi.

Tämä muutaman viikon takainen kertomus on arkinen pala suomalaista julkista terveydenhuoltoa.

Ja juuri tätä kaikkea me haluamme uudistaa yhä paremmaksi.

Uudistus on suomalaista työtä, osaamista, auttamista ja huolehtimista. Hoivakoteja, päihdekuntoutusta, hammaslääkäreitä, sairaalan osastoja, kouluterveydenhoitajan vastaanottoja, apua vanhuksen kodissa ja ambulansseja ajoteillä. Myös palkanlaskentaa, ateriapalveluita ja leikkaussalien siivousta. Ja juuri nyt valitettavan paljon koronaa.

Uudistus ei ole pelkkiä rakenteita tai kuten ystävämme Petteri kokoomuksessa niitä mielellään kutsuu – himmeleitä.

Täytyypä hankkia Petterille jouluntoivotukseksi Kokoomuksen puoluetoimistoa koristamaan aivan ehta suomalaisista oljista tehty himmeli. Sellaisen äärellä on hyvä rauhoittua miettimään, mikä on olennaista.

Uusien aluevaltuustojen tehtävänä on katsoa eteenpäin. Rakastua ihmisiin, ei vanhoihin menettelytapoihin.

Ihmiselle näissä palveluissa on kyse henkilökohtaisesta, tärkeästä ja epävarmuutta elämään tuoneen tilanteen kohtaamisesta. Näitä kohtaamisia on paljon.

Pelkästään terveyskeskusten ja terveysasemien vastaanotoilla käyntejä on 8,8 miljoonaa vuodessa. Suurempia ja pienempiä murheita; selkäsärkyä, verenpainetta, huolestuttava patti rinnassa tai unettomuutta.

Näiden lukujen valossa on vaikea ymmärtää tahoja, joiden mielestä ihmisten vaikutusmahdollisuuksia ei tarvitsisi aluevaaleilla parantaa.

Mikä on tärkeämpää kuin terveys? Tärkeämpää kuin läheisten ihmisten hyvinvointi?

On elämän ja kuoleman kysymys, että soitto yks-yks-kakkoseen tarkoittaa nopeaa apua.

75 vuotta täyttäneitä suomalaisia on tänään reilut puoli miljoonaa, noin kymmenen prosenttia kansalaisista. Tulevan kahdenkymmenen vuoden aikana tuo osuus nousee jo lähelle viittätoista prosenttia. Kaikista on silloinkin pidettävä, kun avuntarve lähestyy. Ja mikä hienointa – itsenäisessä Suomessa eletään pidempään kuin koskaan ennen.

Muutos palveluiden tarpeessa ja määrässä on valtava ja yksittäisille kunnille eri puolilla maata on muuttumassa hallitsemattomaksi. Uudistus toteutetaan viime hetkellä. Turvattavana on hyvinvointimme huoltovarmuus.

Olemmekin pelastamassa paitsi ihmisten palvelut myös suomalaiset kunnat. Kunnat saavat keskittyä kaikkeen siihen, joka vahvistaa hyvinvointia ennen palvelujen tarvetta, kuten koulutusta ja vapaa-ajan palveluita. Myös kunnan ja hyvinvointialueen väliin pitää rakentua silta, ei muuri.

Näiden asioiden vuoksi käydään vaalit.

Ja näihin vaaleihin Keskusta on valmis. Välittäjien Keskusta.

Hyvät ystävät,

Se, että suomalaisten palveluista päätetään kansanvaltaisesti, on Keskustalle kunnia-asia.

Ja mitä tulee Keskustaan, sanon nyt: me olemme Suomen suurin puolue. En tuijota gallupeja, en katso nyt Arkadianmäen pylväiden taakse. Keskusta on kansanvallan tekijäporukka. Olemme puolue, joka toimii koko Suomessa, liki jokaisessa kunnassa. Olemme puolue, jolla on selvästi eniten kotikuntien valtuutettuja ja luottamushenkilöitä. Meitä on eniten – meitä keskustalaisia ihmisiä.

Nyt näytämme voimamme ja annamme osaamisemme suomalaisten käyttöön uuden ajan alussa. Kiitos Sinulle, joka olet lähtenyt Keskustan ehdokkaaksi hyvinvoinnin vaaleihin.

Hyvät kuulijat,

Uudessa sotessa kyse ei ole himmeleistä, kyse on meistä suomalaista, sinusta, läheisistäsi ja niistä noin 130 uudesta suomalaisesta, jotka päästävät ensiparkaisunsa juuri tänään synnytyssaleissa, valmiina maailmaan huippuosaajien auttamina.

Uudistuksella on väliä, sen myötä myös tammikuun aluevaaleilla on väliä.

Aluevaalit eivät ole hallitusoppositio vaalit, ne ovat terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin vaalit.

Emme väitä, että urakasta on tulossa uusille päättäjille helppo. Ei tule. Asioita pitää laittaa arvojärjestykseen ja saada eurot riittämään. Oleellista on pitää yllä terveyttä ja hyvinvointia, ei vain hoitaa sairauksia.

Meille keskustalaisille aluevaalit ovat myös arvovaalit. Meidän perusarvomme on läheisyys, maantieteellinen ja henkinen läheisyys.

Ystävät,

Maailman onnellisin kansa ansaitsee olla myös nykyistä terveempi.

Haluamme vahvistaa lähipalveluja niin, että jokaisessa kunnassa on vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema. Lähiasema on lähin ja helpoin ovi hyvinvointialueen palveluihin. Lähiasema on samalla myös laajan hyvinvointialueen tuntosarvet kotikunnassa, ihmisten erilaisilla kotiseuduilla eri puolilla maakuntaa. Meidän ehdokkaillemme kaikki kotiseudut; kaupunki, taajama, kylät ovat yhtä arvokkaita.

Sote-asemien palvelut voivat vaihdella tarpeiden mukaan. Kovin vähäväkisellä alueella ei välttämättä riitä työtä lääkärille täyteen työviikkoon. Silloin sote-asema voi toimia osan viikosta terveydenhoitajan, näytteenottajan ja kotisairaanhoitajan voimin lääkärin käydessä, kun tarvetta on. Palveluita voi täydentää etäyhteyksin ja palveluauton käytöllä. Tärkeintä on, että heikoimmista pidetään huolta ja että kaikilla on helppo pääsy ammattilaisen luokse. Ketään ei saa jättää yksin.

Avulle täytyy olla paikka, josta se alkaa. Yksi numero ja yksi osoite.

Hyvät kuulijat,

Odottaminen ei ihmistä paranna. Epätietoisuus omasta tai läheisen tilasta on kuluttavaa. Juuri siksi haluamme vahvistaa lähipalveluja ja nopeuttaa pääsyä avun piiriin. Jatkossa perusterveydenhuoltoon pääsee viikon sisällä yhteydenotosta. Kaikkialla Suomessa. Jo se tuo turvaa, että voi luottaa avun olevan lähellä – ei vain kilometreissä vaan myös ajassa mitattuna. Jotta tästä kaikesta tulee totta, tarvitaan myös julkisen rinnalle muita palveluntuottajia ja palveluseteleitä.

Hyvät kuulijat,

Sosiaalityön, terveydenhoidon ja pelastustoimen tehtävissä työskentelee yli 210 000 suomalaista. Uudistuksen myötä heistä valtaosa kootaan uuden työnantajan, hyvinvointialueen, palvelukseen.

Teemme uudistusta myös tulevaa varten. Ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä palveluiden toteuttamiseen täytyy myös pestata huima määrä tekijöitä. Moni jää eläkkeelle ja toisaalta myös hoidettavien määrä kasvaa.

Tavoitteemme on, että sote-henkilöstö, välittäjien ammattikunta on joukko, johon mahdollisimman moni koulutustaan pohtiva nuori haluaa kuulua tulevaisuudessa. Tarvitsemme myös osaajia maailmalta, se on selvä.

Henkilökunnan äänen on siis syytä kuulua entistä vahvemmin. He tietävät, miten työ olisi paras järjestää. He näkevät, missä tehdään asioita turhan kaavamaisesti, missä byrokratia tukkii työn ja missä olisi tarve lisäpanoksiin. Siksi haluamme kuulla henkilökuntaa ja antaa heille mahdollisuuden järjestää arkityönsä järkeväksi ja motivoivaksi. Hyvinvointialue on uusi työnantaja, joka voi tehdä asioita uudella tavalla.

Liian moni hoitaja kokee, että kiitokseksi sitoutumisesta ja hyvin tehdystä työstä saa pyynnön: ”tekisitkö vielä kumminkin iltavuoronkin, kun sijaista ei ole saatu?”

Liian moni lääkäri on käyttänyt turhan monta tuntia työpäivästään arkistoihin ja tietojärjestelmiin. Liian usein sosiaalityöntekijä pohtii vielä illalla työpäivän jälkeen, miksi apua tarvitsevalle perheelle jäi liian vähän aikaa. Ja liian monta kertaa lähihoitaja on uupunut siihen, ettei saa huolehtia hoidettavastaan niin kuin oma sydän sanoo. Liian moni on nyt liian väsynyt työhönsä. Se ei ole vain tulevan hallinnon huoli – se on suomalaisten yhteinen huoli.

Emme myöskään unohda vapaaehtoisia. Mitä olisin Suomi ilman vapaapalokuntia? Ilman sairastuneiden vertaistukea tai ikäihmisten virkistystoimintaa? Mitä olisi Suomi ilman perhekerhoja tai päihderiippuvuudesta irtautuneen tukea?

Hyvät keskustalaiset,

Maakuntien hyvinvointialueet ovat pohja tulevaisuuden laajalle maakunnalle. Keskustan tavoitteena on aito ja kansanvaltainen, itsenäinen maakuntahallinto, jolla on paljon päätäntävaltaa oman maakuntansa asioissa. Päätösvaltaa on rohkeasti siirrettävä lähemmäs ihmisiä esimerkiksi elinkeino- ja yritystehtävien sekä liikenteen ja aluekehittämiseen liittyvien tehtävien osalta. Maakuntien itsehallinnon on oltava riittävän vahvaa omaleimaisen, paikallisista tarpeista lähtevän maakunnan luomiseksi.

Mutta.

Maailma muuttuu paremmaksi asia kerrallaan.

Maakuntaveroa selvitettiin viime talvena perinpohjaisesti kaikkien puolueiden yhteistyönä ensimmäistä kertaa Suomessa. Tuon selvityksen johtopäätös on selvä: maakuntaveron käyttöönotolle ei tässä vaiheessa ole edellytyksiä. Nyt syntyvät hyvinvointialueet eivät tarvitse verotusoikeutta. Veron käyttöönotto johtaisi hyvinvointialueiden välisiin suuriin eroihin. Siksi se vaatisi monimutkaisen tasauksen.

Maakuntavero olisi perusteltu vasta monialaisen, itsenäisesti elinkeinoja edistävän ja valtion alueellisia tehtäviä mukaan ottavan maakunnan verona. Vasta silloin voi verottaa, jos maakunnilla on tehtäviä, jotka tuottavat alueelle verotuloja.

Nyt on tärkeintä saada käyntiin sosiaali- terveys- ja pelastuspalveluja koskeva uudistus. Vasta myöhemmin on aika palata pitkäaikaiseen tavoitteeseemme, monialaisiin maakuntiin. Tällöin harkittavaksi voisi tulla myös verotusoikeus. Silloin siinä olisi jotain järkeä.

Siksi veron valmistelusta vastaavana ministerinä sanon: sellaista mallia ei tällä vaalikaudella saada aikaiseksi, joka johtaisi maakuntaveron käyttöönottoon. Emme myöskään ole kuulleet muiden puolueiden tukevan valtion ja maakuntaliittojen tehtävien siirtoa maakuntiin. Yhtälö on siis mahdoton. Mahdoton.

Hyvät kuulijat,

Vielä eräs erittäin tärkeä – ja vaikea asia.

Keskusta näkee ihmisen kokonaisena, ainutlaatuisena. Näemme jokaisessa mahdollisuuden. Olemme toivon puolella.

Suren sitä, miten moni suomalainen on väsymässä, kadottamassa valon ja toivon.

Joka toisen työkyvyttömyyseläkkeen syynä ovat mielenterveyden häiriöt.

Erityistä huolta kannan lapsista ja nuorista. Korona on jättänyt jälkensä ahdistuksena ja yksinäisyytenä liian moneen.

Oma lukunsa tämän inhimillisesti tärkeimmän rinnalla on se, että mielenterveyden ongelmien aiheuttamat kustannukset ovat yhteiskunnalle vuodessa miljardeja. Se on suhteessa enemmän kuin monessa muussa maassa.

Ystävät,

puoli vuosisataa sitten sydän- ja verisuonitaudit olivat vakavin kansanterveytemme ongelma. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta Pohjois-Karjala-projektin käynnistämisestä. Tuo Puskan Pekan vetämä ja kansainvälisesti arvostettu hanke muutti laajasti ihmisten ja yhteisöjen elintapoja. Projekti onnistui.

Emme enää menetä lähimpiämme niin paljon ja liian varhain sydänsairauksille, kuten puoli vuosisataa sitten.

Nyt on aika vastaavanlaiselle suurhankkeelle, jolla mielenterveyden ongelmiin liittyvä kokonaisuus saadaan paremmalle tolalle.

Haluamme tulevan Suomen olevan terveempi, hyväksyvämpi, kaikki mukana pitävä maa, jossa me kaikki välitämme ja osaamme kysyä lähimmäiseltä: ”Mitä sinulle kuuluu?”. Haluamme olla rakentamassa Suomea, jossa jokainen voi muihin vertaamatta olla oma itsensä ja kokea, että elämä on mahdollisuuksia täynnä.

Jokaiselle hyvinvointialueelle on järjestettävä perhekeskustoimintaa niin, että perhe ja lähiyhteisö otetaan kokonaisuutena hoitoon ja mukaan paranemiseen. Heikon pärjäämisen ja mielen sekä päihteidenkäytön ongelmien kierre on katkaistava.

Palvelut mielen terveyteen on saatava ensimmäisen oven takaa – mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Vahvistamme tässäkin peruspalveluita.

Tärkein mielenterveystyö tehdään kuitenkin ihmissuhteissa, tavassamme suhtautua toinen toisiimme. Tässä me jokainen voimme katsoa peiliin. Meistä jokainen on osa ihmisten ketjua lähimmillemme, ystävillemme, työtuttavillemme sekä jokaiselle satunnaisesti kohtaamallemme avun tarpeessa olevalle.

Olkoon tämä Keskustan seuraava suuri ponnistus. Nuoriso- ja opiskelijajärjestömme Keskustassa ovat viitoittaneet tässä tietä. Tehdään paremmasta mielenterveydestä yhteistyöllä Suomen seuraava suuri saavutus, Suomen seuraava ihme.

Hyvät ystävät,

Kuulen historian siipien havinaa. Maakuntien ihmisten suora kansanvaali on ollut keskustan tavoitteena yli sadan vuoden ajan. Nyt siitä tulee totta. Ilman Keskustaa näin ei olisi koskaan tapahtunut.

Mutta hyvät ystävät, meillä on myös näytön paikka. Nyt pitää näyttää, että meidän vaatimuksemme eivät ole olleet turhia. Epäilijöitä nimittäin riittää. On aina riittänyt. Nyt on meidän hetkemme. Tainnutetaan taantumus. Kumotaan keskittäjät.

Keskustalle koko maa on puolustamisen arvoinen.

Pidän kiinni Suomesta, jossa avun saa lompakon paksuudesta riippumatta.

Puolustan Suomea, jossa palvelut kuuluvat kaikille kotiosoitteeseen riippumatta.

Uudistan Suomea, koska rakastan sitä.

Minulle vastuunkantaminen tarkoittaa kahta asiaa: sitä, että ymmärtää katsoa eteenpäin ja itsestä poispäin, toista kohti.

Käyttää järkeä ja sydäntä. Me olemme ammattivälittäjiä, emme ammattivalittajia.

Edessä ovat vaikuttamisen viikot ja kuukaudet. Tartutaan toimeen.

Keskusta, se kotimainen. Keskusta, se läheinen. Keskusta, joka sanoo:
Palvelut siellä missä sattuu, ei ihan missä sattuu.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikon puhe Keskustan aluevaalistartissa 4.12.2021

Lue seuraavaksi

12.1.2022 / Avain-blogi
3.1.2022 / Avain-blogi