Keskusta – tekee toiveista totta
Keskustan kuntavaaliohjelma 2021.
Tiivistelmä
1. Turvaamme tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvään elämään kaikkialla Suomessa.
2. Vastaamme ihmisten toiveisiin useamman paikan elämästä
3. Meille on tärkeää, että ihmiset luottavat ja osallistuvat päätöksentekoon.
4. Kun perheet voivat hyvin, yhteiskuntakin voi hyvin.
5. Sosiaali- ja terveyspalvelujen on oltava laadukkaita ja ne pitää saada läheltä jokaiselle, vauvasta vaariin ja muksusta mummoon.
6. Oppiminen, kulttuuri ja liikunta ovat tärkeä osa jokaisen hyvää elämää.
7. Kunta on alueensa tärkein elinvoiman kehittäjä.
8. Huolehdimme siitä, että kunnan asiat jäävät tuleville sukupolville paremmassa kunnossa kuin ne nyt ovat.
9. Meille järkivihreys on kunnissakin käytännön tekoja.
10. Huolenpito ja vastuu lähimmäisistä ovat tärkeä osa ihmisyyttä.
Arvot ohjaavat toimintaamme
Suomen pitää olla onnellisten ja aktiivisten ihmisten, hyvän ympäristön, elinvoimaisten kuntien, kaupunkien ja maakuntien sekä menestyvien yritysten maa. Keskustan tavoite on Suomi, jossa yhdessä kannamme vastuuta, tartumme toimeen ja ratkaisemme asioita uusilla ja kestävillä tavoilla.
Keskusta tekee turvallista arkea. Huolehdimme ihmisistä kaikkialla Suomessa, etenkin heistä, joiden omat voimavarat eivät riitä. Turvaamme kaikille mahdollisuuden koulutukseen ja itsensä kehittämiseen.
Työskentelemme paikallisuuden ja yhteisöjen puolesta. Haluamme turvata asumisen ja elämisen mahdollisuudet koko Suomessa. Keskusta on kylien, lähiöiden ja kaupunginosien – sinun kotiseutujesi puolue. Jokaisen kotiseudussa on mahdollisuuksia.
Siltoja ja yhteisyyttä rakentaen
Toimimme sillanrakentajina, vahvistamme yhteisymmärrystä ja luomme tasapainoa eri alueiden ja toimijoiden välille. Ihmiset muodostavat itse yhteisönsä kaikissa elämän vaiheissa – asukkaina, yrittäjinä, työntekijöinä ja vapaaehtoisina. Tätä pitää tukea politiikan keinoin.
Asiat pitää päättää mahdollisimman lähellä niitä ihmisiä, joita ne koskettavat. Viisaus asuu ihmisissä: parhaat ideat nousevat alhaalta ylöspäin.
Teemme töitä kuntien elinvoiman, pitovoiman ja ilovoiman eteen – tekemisen, yrittämisen ja erilaisten elämäntapojen puolesta. Jokaisella on oikeus nauttia luonnosta ja hyödyntää sitä kestävästi.
Kaikilla pitää olla mahdollisuus osallistua oman kotikunnan kehittämiseen. Jokaisen on voitava tuntea kaupunki tai kunta kodikseen riippumatta siitä, onko hän elänyt koko elämänsä paikkakunnalla vai muuttanut sinne muualta Suomesta tai ulkomailta.
Kuuntelemme kuntalaisia ja kansalaisjärjestöjä tarjoamalla mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisten arkea koskeviin asioihin. Lisäämme kunnan- ja kaupunginosien omaa päätösvaltaa.
Keskusta ei hyväksy kuntien pakkoliitoksia. Ne eivät ole tuoneet luvattua hyvää.
Kohti kestävää tulevaisuutta
Uskomme ekologiseen sivistykseen. Luotamme ihmisiin ja heidän kykyynsä tehdä kestäviä valintoja. Vastuullinen vapaus on poliittisen toimintamme keskiössä. Teemme kestävistä ja ilmastomyönteisistä valinnoista helppoja ja kannattavia.
Nostamme kestävän kehityksen jokaisen kunnan toiminnan ohjenuoraksi. Keskustan johdolla kunnissa tehdään tekoja, jotka vievät kohti hiilineutraaliutta sekä energia- ja ruokaomavaraisuutta.
Kannustamme biopolttoaineiden ja niiden jakeluverkoston kehittämiseen, tuuli- ja aurinkovoiman sekä maalämmön käyttöön. Fossiilisen energian ja erityisesti kivihiilen käytöstä luovutaan. Edistämme suomalaisten raaka-aineiden ja lähiruuan käyttöä julkisessa ruokahuollossa.
Kaikilla alueilla on menestymisen mahdollisuuksia esimerkiksi luonnonvarojen, matkailun ja vapaa-ajan asumisen paikkakuntina. Sen enempää maapallon kuin kaikkien kuntienkaan tulevaisuus ei voi perustua väestönkasvuun.
Kunnan elinympäristöjen viihtyisyyttä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista toteutetaan parhaiten vapaaehtoisten ja maanomistajia osallistavien toimintatapojen avulla. Haluamme olla aktiivisesti edistämässä biotalouden, asumisen ja matkailun tavoitteiden yhteensovittamista.
Liikkumisen pitää olla sujuvaa ja kaikille kustannuksiltaan kohtuullista. Liikenne tulee nähdä palveluna. Teknologian hyödyntämisellä ja useiden eri liikennemuotojen yhdistelemisellä liikkumisesta voidaan tehdä tehokasta ja ympäristöystävällistä. Tämä lisää liikkumisen vapautta kaikkialla Suomessa.
Edistämme ympäristöystävällisiä liikkumisen tapoja ja parannamme julkisen liikenteen toimintaedellytyksiä koko maassa. Autottomaan elämään on tarjottava mahdollisuus ainakin kaikissa kaupungeissa. Suomi on iso maa. Missä autoilulle ei ole todellisia vaihtoehtoja, auton käytöstä ei pidä rankaista veronkorotuksilla ja uusilla maksuilla.
Monipaikkaisuudessa on mahdollisuus
Yhä useamman työ tai opiskelu on ajasta ja paikasta riippumatonta. Keskustan tavoite on mahdollistaa ihmisille arki, jossa koti voi olla useammassa paikassa. Siksi edistämme joustavia etätyö- ja opiskelumahdollisuuksia, jotka edellyttävät toimivia tietoliikenneyhteyksiä.
Etätyöskentelyä ja -opiskelua tulee tukea mahdollistamalla yhteisöllisten tilojen syntymistä ja rakentamista. Etätöiden lisääminen koituu sekä ihmisten että ympäristön hyväksi: ruuhkat ja kasvihuonekaasupäästöt vähenevät samalla, kun aika henkilökohtaiseen elämään ja perheelle lisääntyy. Hajautettu yhteiskunta takaa paremmin myös huoltovarmuuden.
Kaavoituksella vaikutetaan keskeisesti kunnan kehitykseen sekä ihmisten hyvinvointiin ja viihtyvyyteen. Tämä koskee kouluja, terveyspalveluja, yrittämistä, vanhustenhoivaa, vapaa-ajan viettoa, liikkumista – kaikkea.
Keskustan tavoite on tehdä rakentamisesta nykyistä ja monipuolisempaa. Se antaa uskoa tulevaisuuteen. Vapaa-ajan asunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi pitää tehdä helpoksi.
Saavutettavuus on tärkeä osa kuntien elinvoimaa. Seuduille tulee antaa toimivalta ja mahdollisuudet hankkia ja kilpailuttaa bussien lisäksi myös juna- ja lentoliikennettä. Tie-, rata- ja muita infrainvestointeja pitää tehdä tasapuolisesti koko Suomeen.
Pidämme luonnolliset monopolit, kuten vesihuollon ja sähkönjakeluverkoston, julkisessa omistuksessa.
Ihmisen kokoiset palvelut
Kaiken politiikan tavoitteena on edistää ihmisten hyvinvointia.
Haluamme jokaiselle lapselle turvalliset ja toimivat perusopetus- ja varhaiskasvatuspalvelut kohtuullisella etäisyydellä kodista. Kehitämme uusia toimintatapoja, jotta lasten ja nuorten oikeudet koulutukseen ja sivistykseen toteutuvat tasa-arvoisesti kaikkialla Suomessa. Oppimistulosten eroja kaupunginosien tai kuntien välillä pitää päättäväisesti kaventaa.
Harrastukset ja ystävät ehkäisevät syrjäytymistä. Tavoitteenamme on saada lasten ja nuorten palveluja ja harrastustoimintaa koulun yhteyteen lasten ja perheiden arjen sujuvoittamiseksi. Harrastamisen Suomen mallilla mahdollistamme jokaiselle lapselle ja nuorelle osallistumisen harrastamiseen. Tavoitteena on tuoda maksuttomia harrastuksia osaksi koulupäivää. Kannustamme perheitä harrastamaan myös yhdessä.
Suomi tarvitsee käyttöön kaikki voimavaransa. Senioreilla on paljon kokemusta ja osaamista. Kannustamme senioreita aktiiviseen elämään tarjoamalla mahdollisuuksia harrastamiseen sekä osallistumalla yhteisen hyvän rakentamiseen ja kuntien kehittämiseen. Liikkumiseen kannustavat esteettömät ja turvalliset ympäristöt tukevat kaikenikäisten hyvää toimintakykyä ja mielen hyvinvointia.
Keskusta tuo vaihtoehtoja ikäihmisten hoitoon ja hoivaan. Painopistettä pitää siirtää laitoshoidosta turvalliseen kotona asumiseen. Haluamme lisätä ikääntyneiden hoivassa perhehoidon osuutta sekä parantaa omaishoidon ja omaishoitajien tilannetta. Kuntoutuksessa on pyrittävä arkikuntoutukseen. Osana toimintakyvyn ja itsemääräämisoikeuden vahvistamista tulee kunnioittaa ikäihmisen oikeutta liikkumiseen, kulttuuriin ja virkistäytymiseen omien mieltymysten ja toimintakyvyn mukaisesti. Jokaiselle ikäihmiselle on taattava vähintään yksi lämmin ateria päivässä.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus parantaa kuntatalouden vakautta ja ennustettavuutta. Uudistus tulee tehdä niin, että jokainen saa tarvitsemansa palvelun ja hoidon mahdollisimman lähellä. Palvelusetelit turvaavat ja monipuolistavat palveluita ja ylläpitävät yrittäjyyttä. Turvallinen ja inhimillinen vanhuus kuuluu jokaiselle riippumatta siitä, asuuko hän kotona, palvelukodissa tai tehostetussa palveluasumisyksikössä tai onko hän laitoshoidossa.
Keskustan tärkeimmät tavoitteet
1. Kohti sivistyksen ja välittämisen kotikuntia
Itsensä kehittäminen kuuluu kaikille
- Sivistys, vapaa-ajan palvelut ja viihtyminen ovat avain hyvään elämään. Ne ovat myös tärkeä osa kunnan elinvoimaisuutta.
- Koulutus on jokaisen ihmisen ja koko Suomen tärkein pääoma. Sillä voidaan myös kaventaa terveyden ja hyvinvoinnin eroja.
- Kaikille pitää tarjota turvallinen ja terve koulu. Koulukiusaamiselle ja -väkivallalle tulee laittaa piste.
- Perusopetuksessa pitää ottaa käyttöön etäopetuksesta saadut hyvät kokemukset unohtamatta lähiopetuksen sosiaalista merkitystä.
- Ammatillisen opetuksen ja lukion yhteistyötä vahvistamalla ja digitalisaatiota hyödyntämällä voidaan turvata koulutuksen saavutettavuutta myös harvaan asutulla alueella.
- Ihmisiä pitää kannustaa elinikäiseen oppimiseen. Koulutuksella voidaan tukea elinkeinorakenteen uudistumista, uusien työpaikkojen syntymistä ja osaavien ammattilaisten saamista.
- Virtuaalisia oppimisympäristöjä tarvitaan lisää. Näin koulutukseen sen kaikilla tasoilla perusopetuksesta korkeakouluopintoihin voi osallistua paikasta riippumatta.
- Liikunta, kulttuuri ja monipuoliset harrastukset kuuluvat iästä ja asuinpaikasta riippumatta kaikille. Kirjastot, kansalaisopistot, liikuntapaikat, kulttuuritapahtumat ovat esimerkkejä kunnan tarjoamista mahdollisuuksista.
- Jokaisella lapsella ja nuorella pitää olla mahdollisuus mielellään koulupäivän yhteydessä olevaan harrastukseen.
Perheiden hyvinvointi on yhteiskunnan perusta
- Kaikilla ihmisillä pitää olla mahdollisuus valita itse asuinpaikkansa.
- Perheet ovat erilaisia ja tarvitsevat omaan elämäntilanteeseensa sopivia palveluja ja tukea, ajoissa saatavaa kotiapua sekä turvallista kasvuympäristöä.
- Lasten hyvinvointi niin kotona kuin varhaiskasvatuksessa on ensisijaista. Jokaisessa kunnassa tulee olla laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut, joita on tarjolla perheiden erilaisiin tarpeisiin. Saman perheen lapset tulee voida hoitaa samassa paikassa.
- Yksin elävien määrä kasvaa. Myös heidän tarpeistaan pitää huolehtia.
- Asuminen on tärkeä osa jokaisen arkea. Erilaisia, kohtuuhintaisia asuntoja pitää olla tarjolla jokaisessa kunnassa niin perheille kuin yksin eläville.
- Keskusta rakentaa lapsi- perhemyönteisiä kuntia. Niissä tehdään laajasti toimia lasten ja perheiden hyväksi ja tarjotaan riittävät ja laadukkaat palvelut.
- Puolustamme lähikouluja ja -päiväkoteja. Turvallinen koulutie on tärkeä osa opin polkua.
- Kevyen liikenteen väyliin tarvitaan kunnan ja valtion yhteistyötä. Näin vahvistetaan kaikenikäisten turvallista liikkumista ja terveyden edistämistä.
Välittäminen luo turvaa vaikeinakin aikoina
- Hyvinvoivat ihmiset, yritykset ja järjestöt tekevät omasta kotikunnasta hyvän paikan elää, asua, tehdä työtä ja yrittää.
- Jokaisen kunnan asukkaan pitää voida omalla panoksellaan, sanoillaan ja teoillaan olla rakentamassa entistä parempaa kotikuntaa.
- Huolenpito ja välittäminen sekä vastuu lähimmäisistä ovat ihmisyyttä ja sivistystä.
- Jokainen tarvitsee toista ihmistä ja kuulluksi tulemista. Välittämällä läheisistä torjumme yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja mielenterveyden ongelmia.
- Vapaaehtoistyötä tekevät ihmiset, järjestöt, yhdistykset ja seurakunnat ovat tärkeitä kuntalaisten hyvinvoinnin ja hyvän elämän rakentajia. Kunnan pitää arvostaa ja tukea näiden toimintaa.
2. Kunnossa oleva talous palvelujen kivijalkana
Kuntatalous kestävälle uralle kuntien ja valtion yhteisvoimin
- Kuntien ja valtion pitää hakea yhdessä keinoja kuntatalouden vakauttamiseksi. Valtion pitää kattaa täysimääräisesti mahdolliset uudet tehtävät ja velvoitteet.
- Sote-palvelujen järjestäminen maakuntapohjalta tuo kuntien talouteen vakautta ja ennustettavuutta.
- Valtion tulee palvella kaikkia alueita. Turvallisen elämän pitää olla mahdollista kaikissa Suomen kunnissa. Tämä edellyttää tie- ja tietoliikenneyhteyksien parantamista sekä poliisien määrän lisäämistä eri puolilla maata.
- Kuntien toimintaedellytykset pitää taata ja edistää niiden mahdollisuuksia kehittää omia vahvuuksiaan.
- Puolustamme kuntien valtionosuuksien tasausjärjestelmää. Kyse on ihmisten ja maan eri osien välisestä tasa-arvosta. Tällä tasataan kuntien tulopohjan ja palvelujen järjestämiskustannusten eroja.
- Kunnat tarvitsevat uusia tuloja. Luonnonvarojen käytöstä pitää jäädä nykyistä suurempi taloudellinen hyöty kuntaan (esimerkiksi metsäerä, kaivosvero).
- Kuntien perustehtävät pidetään samanlaisina kaikissa kunnissa. Niiden pitää pystyä jatkossakin päättää omista palveluistaan joustavasti ja oman kunnan tarpeisiin soveltuen.
- Kosteusvaurioisten rakennusten purkamiseen sekä julkisen puurakentamisen edistämiseen tarvitaan selkeä valtion tukiohjelma.
Kunnat elinvoiman ja työllisyyden edistäjinä
- Elinkeinopolitiikka on kunnan vetovoimaisuuden ja elinkelpoisuuden moottori. Kannustamme kuntia rohkeaan toimintaan seudullisten, maakunnallisten ja valtakunnallisten toimijoiden kumppanina sekä yhteistyöhön alueen oppilaitosten kanssa.
- Kuntien pitää mahdollistaa yritysten kasvu- ja investointisuunnitelmat sekä rohkaista yrityksiä myös laajentamiseen. Joustava lupa- ja tonttipolitiikka, markkinointi sekä toimitilojen ja etätyötilojen tarjoaminen ovat kunnan mahdollisuuksia edistää alueen yritystoimintaa.
- Kunnallista hankintaosaamista pitää lisätä. Hinnan lisäksi tarjouspyyntöihin tulee ottaa mukaan esimerkiksi laatu, paikallisuus sekä ympäristö- ja työllisyysvaikutukset.
- Kunnan hankintojen pilkkominen pienemmiksi kokonaisuuksiksi tarjoaa myös alueen pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollisuuden tarjota palvelujaan.
- Maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten turvaaminen on tärkeä osa usean kunnan elinvoimapolitiikkaa.
- Kunnan pitää olla aktiivinen osatyökykyisten, pitkäaikaistyöttömien sekä nuorten työllistämisessä yhteistyössä alueen työnantajien kanssa.
- Maailmanlaajuiset uhat ja riskit vaikuttavat tulevaisuudessakin kuntien talouteen ja työllisyyteen. Näihin pitää varautua kuntien ja valtion yhteistoimin.
Palvelut uudelta pohjalta monipaikkaisessa Suomessa
- Valtionhallinnon palvelujen alueellistamista tulee jatkaa hyödyntämällä etätyön ja tietoliikenteen tarjoamia mahdollisuuksia. Alueellistaminen lähtee työtehtävien sijoittumisesta tasaisemmin eri puolille Suomea.
- Maan tasapainoinen kehittäminen on kaikkien yhteinen etu. Aluepolitiikalla pitää tukea elinkeinoja ja toimeentuloa kaikkialla Suomessa. Tasapainoisen aluekehityksen avulla voimme parhaiten hyödyntää olemassa olevia palveluinvestointeja.
- Asukkaiden lähipalvelut pitää saada inhimillisten ja kustannustehokkaiden etäisyyksien päästä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tuettua joukkoliikennettä, palveluautoja ja –busseja eri väestöryhmien tarpeisiin, tiestön kunnostamista ja avustuksia digitalisaation kehittämiseen myös harvaan asutuilla seuduilla.
- Kuntien pitää huolehtia kaavoituksella riittävästä asuntojen ja palveluiden tarjonnasta, jotta asumiskustannukset pysyvät kaikkien maksukyvyn puitteissa. Tämä pitää tehdä maanomistajien oikeuksia kunnioittaen.
- Koulutus- ja sivistys- ja varhaiskasvatuspalvelujen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen pitää olla mahdollisimman lähellä ihmisiä.
- Kunnissa tarvitaan erilaisia ratkaisuja palvelujen järjestämiseen: etäkoulut, liikkuvat terveyspalvelut ja vanhusten yhteisöasuminen ovat esimerkkejä palvelujen järjestämisestä uudella tavalla.
- Tavoitteemme on ihmisten toiveiden mukaisesti mahdollistaa yhä useammalle monipaikkainen elämäntapa. Myös osa-aikaisilla asukkailla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa kunnan asioihin. Verot tulisi voida jakaa oikeudenmukaisesti.
3. Tavoitteena osallistavat ja turvalliset kestävän kehityksen kunnat
Kunnat aktiivisiksi ilmastotoimijoiksi
- Keskusta toimii kunnissa ilmastonmuutoksen torjumisen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi oikeudenmukaisesti ihmisten ja maan eri osien kesken.
- Kestävän kehityksen näkökulmat otetaan huomioon kunnan päätöksenteossa.
- Suomessa tarvitaan työtä ja turvaa tarjoava järkivihreän jälleenrakentamisen ohjelma. Sen tavoitteena on mahdollisimman suuri energia- ja ruokaomavaraisuus sekä uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäminen. Omavaraisuus ja huoltovarmuus korostuvat etenkin kriisitilanteissa.
- Edistämme kotimaisen ruoantuotannon toimintaedellytyksiä ja puhtaan kotimaisen ruoan käyttöä julkisissa ruokapalveluissa. Tavoitteemme on sataprosenttinen kotimaisuusaste aina, kun se on mahdollista.
- Suomalaisessa puussa on ratkaisu. Puunkäyttöä tulee edistää. Tarvitaan julkisen puurakentamisen tuki, kun kunta käyttää pääasiallisena rakennusmateriaalina puuta.
- Kuntien omistamien metsien taloudellinen arvo on 1,5 miljardia euroa. On tärkeää, että kuntien omien metsien hoidossa yhteensovitetaan taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset tarpeet. Panostus metsien monipuoliseen hoitoon ja terveyteen on kustannustehokas tapa lisätä hiilen sidontaa ja samalla tuoda työtä, elinvoimaa ja virkistystä kuntalaisille.
- Energia tuotetaan jatkossa hajautetusti ja mahdollisimman lähellä kuluttajia. Energiatuotannossa suositaan uusiutuvia energiamuotoja ja erityisesti kotimaista energiaa, kuten biopolttoaineita, tuulivoimaa ja maalämpöä.
- Tuetaan biokaasun jakeluverkoston sekä sähköautojen vaatimien latausverkkojen rakentumista.
- Kunnat tukevat kiertotalouden mahdollisuuksia ja kannustavat jätteiden määrän vähentämiseen. Jätteenlajittelusta ja kierrätyksestä pitää tehdä helppoa, halpaa ja kannustavaa.
Kuntalaiset mukaan kuntien kehittämiseen
- Kannustamme kuntalaisia osallistumaan oman kuntansa kehittämiseen ja päätöksentekoon ja näin vaikuttamaan omaa arkeaan koskeviin asioihin. Tavoitteena on entistä laadukkaampi, kuntalaisten ääntä kuunteleva päätöksenteko.
- Asukkaiden omaehtoisen toiminnan tukeminen, uudet kokeilut ja avaukset pitää ottaa käyttöön jokaisessa kunnassa. Hyödynnetään rohkeasti myös tekniikkaa, jotta kunnan palveluihin ja päätöksentekoon voi osallistua paikasta riippumatta
- Keskusta kannattaa kaupungin/kunnanosavaltuustoja. Niitä tarvitaan erityisesti suuriin kaupunkeihin sekä pinta-alaltaan laaja-alaisiin kuntiin, jotta kaikki pääsevät vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin.
- Kuntalaisten ääni pitää saada kuulumaan yleisötilaisuuksissa, asukasilloissa, lausuntopyynnöillä ja kyselyillä sekä osallistuvalla budjetoinnilla.
- Kumppanuus, yhdessä tekeminen sekä yhteiset tavoitteet pitää saada kuntien toimintatavaksi kuntalaisten, yritysten ja muiden yhteisöjen kanssa. Avoin tiedonkulku jo asioiden valmistelun alkuvaiheissa on ratkaisevaa.
- Jokaisessa kunnassa tulee olla nuorisovaltuusto, jonka toimintaedellytykset turvataan. Nuorisovaltuutetuille taataan läsnäolo- ja puheoikeus kotikunnan
päättävissä elimissä, kuten lautakunnissa ja valtuustoissa. Nuorille tarjotaan myös muita osallistumistapoja. - Kunnissa pitää olla kuntalain edellyttämät vanhus- ja vammaisneuvostot tai niiden yhteinen toimielin. Neuvostojen asemaa vahvistetaan ja niitä kuullaan vanhuksia ja vammaisia koskevissa asioissa.
Tavoitteet erilaisille kunnille ja kaupungeille
Erikokoisissa kunnissa ja erilaisilla alueilla on samoja, mutta myös erilaisia ratkaistavia asioita. Tässä osiossa tehty jako kuntakoon mukaan on vain suuntaa-antava. Tavoitteet on laitettu sen kuntakoon alle, missä kuhunkin ratkaistavaan asiaan vastaavat tavoitteet ovat olennaisia. Tavoitteet voivat koskettaa useampaa kuntakokoa, vaikka se on mainittu vain yhden alla. Esimerkiksi laajoissa kuntaliitoskunnissa voi olla yhdistelmä maakunnan keskuskaupungin ja harvaan asutun maaseudun näkökulmia.
Pienet kunnat ja harvaan asutut alueet
Monipaikkaista asumista pitää edistää
- Monille pienille kunnille vapaa-ajan asukkaat ja matkailu ovat tärkeitä.
- Vuokratuet ovat yksi tapa saada lisää asukkaita ja edistää työllisyyttä. Sillä on mahdollista tukea myös kahdella paikkakunnalla asumista.
- Vapaa-ajan asunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi on yksinkertaista ja helppoa.
- Valtionosuuksien pitää huomioida kunnan todellinen, läsnä oleva väestö myös vapaa-ajanasutuksen osalta.
- Osa-aikaisilla asukkailla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa kunnan asioihin.
Palvelut pitää turvata kaikkialla Suomessa
- Asukkaiden lähipalvelut pitää saada kohtuullisten etäisyyksien päästä.
- Tarvitsemme tiestön kunnostamista ja tuettua joukkoliikennettä, palveluautoja ja –busseja eri väestöryhmien tarpeisiin.
- Avustuksia digitalisaation kehittämiseen (myös haja-asutusalueella). Kuntalaisilla pitää olla mahdollisuus saada valokuituyhteys kohtuulliseen hintaan.
- Liikkuvien palvelujen valtionavusta tehdään hallituskauden mittainen.
Maaseutu energian, ruuan ja puun tuottajana
- Maaseutu mahdollistaa monenlaisen yritystoiminnan. Kunnan tehtävä on luoda edellytyksiä yritysten syntymiseen ja kasvamiseen.
- Energia tulee jatkossa tuottaa hajautetusti, mahdollisimman lähellä kuluttajia ja uusiutuvilla tavoilla.
- Parantamalla kuntien hankintaosaamista pystytään hyödyntämään paikallista ruuantuotantoa, kuljetuspalveluja ja muuta paikallista yritystoimintaa kunnan palveluista ja ostoista päätettäessä
- Kunnat käyttävät kotimaisia raaka-aineita aina, kun se on mahdollista sekä mahdollisimman paljon sesongin mukaista lähiruokaa.
Turvallinen elämä pitää taata maaseudullakin
- Yhteiskunnan pitää mahdollistaa turvallinen elämä kaikissa Suomen kunnissa. Tämä tarkoittaa panostamista sekä tie- ja tietoliikenneyhteyksiin (perusväylänpito, yksityistiejärjestelmä ja Laajakaista kaikille -ohjelma) että poliisien määrän lisäämistä eri puolilla maata.
- Vahvistetaan kylien yhteisöllistä turvallisuustoimintaa kannustamalla kolmannen sektorin toimijoita mukaan kylien pelastus- ja varautumisryhmien perustamiseen esimerkiksi myrskytuhojen varalta. Ryhmät muodostuvat vapaaehtoisista kolmannen sektorin toimijoista ja naapuriapua tarjoavista, joilla on sydämessään halu auttaa lähimmäisiä ja lähiyhteisöä.
- Pelastusryhmien koordinointi sopii hyvin kunnalle tai pelastuslaitokselle. Ryhmien valmiuksia voidaan kehittää viranomaisten ja järjestötoimijoiden yhteistyönä olemassa olevien mallien pohjalta.
Koulutusta pitää saada läheltä
- Puolustamme lähikouluja ja -päiväkoteja. Turvallinen koulutie on tärkeä.
- Yhteiskunnassa digitaitojen merkitys kasvaa koko ajan. Siksi digivalmiudet tulee laittaa kuntoon kaikissa Suomen kunnissa. Kaikenikäisten digitaitoja tulee parantaa.
- Otetaan käyttöön sähköisiä oppimisympäristöjä myös lähiopetuksessa, lisätään opettajien digikoulutusta sekä panostetaan laitteisiin ja lisensseihin.
- Digivalmiuksien parantaminen palvelee myös pieniä lähikouluja ja oppilasryhmiä monipuolistamalla harvinaisempien kielten ja valinnaisaineiden tarjontaa.
- Järjestöjen digikoulutuksiin tulee panostaa yhteistyössä kansalaisopistojen kanssa.
- Lukiokoulutuksen tasa-arvoinen saavutettavuus ja rahoitus pitää turvata. Kuntien tulee saada valtionosuutta pienistä lukioista.
- Ammatillisen opetuksen palauttaminen harvaan asutulle maaseudulle kuntien ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyöllä.
- Etäkoulun pitää olla ainakin osittaisena mahdollista harvaan asutuilla alueilla, saaristossa ja muilla vaikeasti saavutettavilla alueilla.
Seutukaupungit ja keskisuuret kunnat
Seutukaupungit alueensa elinvoiman edistäjinä
- Maan tasapainoinen kehittäminen on kaikkien yhteinen etu, missä seutukaupungeilla on merkittävä rooli. Kuntien toimintaedellytykset aluekehityksessä pitää säilyttää.
- Alueiden tasapuolinen kehitys hyödyttää myös suuria kaupunkeja: niiden kasvutahti pysyy maltillisena eikä uusia infrainvestointeja, sairaaloita, palvelukoteja, kouluja, päiväkoteja jne. tarvita samaan aikaan, kun kasvukeskusten ulkopuolella toimivia yksiköitä joudutaan sulkemaan.
- Seutukaupunkien tulee tehdä alueensa korkeakorkeakoulujen kanssa tiivistä yhteistyötä ja verkostoitua suurten kaupunkien ja siellä sijaitsevien yritysten sekä muiden toimijoiden kanssa omien vahvuuksien löytämisessä ja edistämisessä.
Liikenneyhteydet sujuviksi
- Suuria keskuskaupunkeja ympäröiville kunnille on tärkeää, että julkinen liikenne keskuskaupunkiin sekä alueen poikittaisliikenne ovat sujuvia.
- Lähijunaliikennettä pitää kehittää ympäri maan niin, että se palvelee paremmin esimerkiksi työmatkaliikennettä. Päätökset lähijunaliikenteestä pitää antaa paikalliselle viranomaiselle, kuten maakunnille.
- Seutukaupungeista tulee olla toimivat yhteydet ulkomaille ihmisten ja vientiyritysten tarpeisiin.
Laadukasta asumista hyvien palvelujen äärellä
- Seutukaupungeissa ja keskisuurissa kaupungeissa on mahdollisuus asua monipuolisesti ja suuria kaupunkeja väljemmin, mutta samaan aikaan hyvien palvelujen äärellä.
- Asuntojen kaavoitusta rautateiden varsiin pitää edistää.
- Luonnonläheisen asumisen pitää olla mahdollista.
Suuret kaupungit
Julkinen liikenne sujuvaksi
- Suurissa kaupungeissa on tärkeää, että kaupunkien sisäinen julkinen liikenne toimii. Kaupunkien tulee panostaa julkiseen liikenteeseen ja ottaa kaupunkilaiset mukaan sen suunnitteluun.
- Suurten kaupunkien välisen junaliikenteen pitää olla toimivaa.
- Turvataan julkiset liikenneyhteydet myös suurten kaupunkien reuna-alueilla.
- Maksujen tulee kannustaa julkisen liikenteen käyttöön oman auton käyttämisen sijaan siellä, missä julkista liikennettä on saatavilla.
- Kaupunkipyörät, sähköpotkulaudat ja vastaavat ratkaisut täydentävät joukkoliikennejärjestelmää ihmisläheisesti ja sujuvoittavat kaupunkiliikennettä.
Kaavoituksella ihmisläheisiä palveluja ja asuntoja
- Kaavoitus- ja tonttipolitiikalla tulee edistää alueen palvelujen monimuotoisuutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta.
- Suurissa kaupungeissa tarvitaan uusia asuntoja. Asuntojen kysyntään on vastattava tarjoamalla erilaisia asuntoja ihmisten erilaisiin tarpeisiin. Tätä pitää tukea kaavoitus- ja tonttipolitiikalla.
- Ikääntyneiden määrä kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi. Tarjolla tulee olla monipuolisia asumismahdollisuuksia. Kannatamme yhteisöasumisen lisäämistä. Se on yksi hyvä asumisen muoto ikääntyneille.
- Uudisrakentamisessa pitää lisätä ympäristöystävällisyyttä esimerkiksi lisäämällä puurakentamista.
Kuntalaiset mukaan päätöksentekoon
- Arvostamme omaleimaisia ja persoonallisia kaupunginosia. Kaupunkipolitiikassa tulee ymmärtää kaupunginosien erilaisuus ja niiden eri tarpeet.
- Kaupunkilaisten aitoa kuulemista ja lähivaikuttamisen mahdollisuuksia pitää kehittää ja lisätä. Tämä lisää yhteisöllisyyttä. Esimerkiksi kaupunginosademokratiamalleilla voidaan tukea ja lisätä ihmisten oma-aloitteista vaikuttamista.
- Kaupunginosille pitää osoittaa rahaa oman alueensa kehittämiseen.
- Ihmisillä pitää olla nykyistä laajemmat mahdollisuudet vaikuttaa ja osallistua myös uuden tekniikan avulla.
- Tuetaan erilaisia kokeiluja demokratian edistämiseksi.
Kaikki tarvitsevat lähiluontoa
- Ihmisillä pitää olla mahdollisuus lähiluonnossa virkistymiseen ja oman hyvinvoinnin edistämiseen. Kaupungeissa tulee olla metsiä ja puistoja lähietäisyydellä. Kaavoituksessa tulee säilyttää lähiluontoa ja varata uusille alueille riittävästi viheralueita.
- Siirtolapuutarhojen perustamisen tulee olla mahdollista.
- Lasten suhdetta luontoon vahvistetaan kouluissa ja päiväkodeissa.
Kansainvälistä kilpailukykyä pitää parantaa
- Helsingin ja muiden Suomen suurten kaupunkien menestys edesauttaa koko Suomen menestystä. Ne kilpailevat kansainvälisesti muiden suurten kaupunkien kanssa.
- Suurissa kaupungeissa pitää edistää yritysten, korkeakoulujen ja julkisen vallan yhteistyötä kansainvälisessä kilpailussa pärjäämiseksi.
