Asiakirjoja vuodesta 1906 lähtien

Puolueen arkistossa on asiakirjoja Maalaisliiton perustamisesta vuodesta 1906 lähtien, mutta runsaammin aineistoa on kertynyt 1940-luvulta alkaen. Puoluetoimiston aineiston ohella arkistoon on tallennettu myös Keskustan eduskuntaryhmän, piiri- ja kunnallisjärjestöjen sekä paikallisosastojen arkistoja.

KMA huolehtii myös puolueen sisarjärjestöjen ja muiden keskustalaisen liikkeen toimijoiden arkistoista. Keskustanaisten, Keskustanuorten, Keskustan Opiskelijaliiton, Maaseudun Sivistysliiton, Vesaisten ja Keskustan Lehtimiesten arkistot ovat niistä kiinnostuneiden käytettävissä samassa arkistossa.

Yksityisarkistot koostuvat puolueen keskeisten luottamus- ja toimihenkilöiden asiakirjoista ja muistiinpanoista. Näitä täydentävät puolueveteraanien haastattelut, joita on viime vuosikymmenien kuluessa tehty toista tuhatta.

Arkiston sisältö

Keskustan ja maaseudun arkistosta löytyvät mm. seuraavat arkistonmuodostajat:

  • Maalaisliitto-Keskustapuolue-Suomen Keskusta 1906 alkaen
  • Maalaisliitto-Keskustapuolueen-Keskustan eduskuntaryhmä 1908 alkaen
  • Maalaisliiton Sanomalehtiyhdistys-Keskustan Lehtimiehet 1919 alkaen
  • Keskustan Opiskelijaliitto ja sen edeltäjät 1937 alkaen
  • Maakansa-Suomenmaa (kustannusyhtiö) 1937 alkaen
  • Suomen Keskustanaiset ja sen edeltäjät 1941 alkaen
  • Suomen Keskustanuoret ja sen edeltäjät 1945 alkaen
  • Maalaisliiton Lehdistö/Maaseutulehtien Liitto 1946 alkaen
  • Maalaisliiton-Keskustajärjestöjen Toimihenkilöt 1947 alkaen
  • Maaseudun Sivistysliitto 1948 alkaen
  • Maaseudun Raittiusliitto 1952 alkaen
  • Vesaisten Keskusliitto 1957 alkaen
  • Keskustan Koulutuspoliittinen Liitto 1971 alkaen
  • Keskustan Terveysliitto 1972 alkaen

Keskustan ja maaseudun arkistosta löytyy myös:

  • Piirijärjestöjen aineistoja
  • Kunnallisjärjestöjen aineistoja
  • Paikallisyhdistysten aineistoja
  • Naisten, nuorten, opiskelijoiden ja vesaisten osastojen aineistoja
  • Keskustalaiseen liikkeeseen kuuluvien muiden yhteisöjen aineistoja
  • Yksityis- ja erityiskokoelmia

Perustietoja KMA:ssa säilytettävistä arkistoaineistoista saa tutustumalla Yksityisten Keskusarkistojen ylläpitämään yhteisrekisteriin.

Yhteisrekisterissä on tietoja yli 700:sta KMA:n arkistonmuodostajasta. Rekisteriä ei enää päivitetä. Lisätietoja arkistoaineistoista saat ottamalla yhteyttä henkilökuntaan tai käymällä henkilökohtaisesti arkistossa.

Erikoisaineistot

Valokuva-arkistossa on yli 50 000 keskustalaisen liikkeen vaiheita kuvaavaa valokuvaa. Valokuvat on järjestetty henkilöittäin tai järjestön mukaan. Noin tuhannen julisteen julistearkistossa on puolueen vaalijulisteiden lisäksi runsaasti myös sisar- ja paikallisjärjestöjen julisteita. Valokuvia ja julisteita on saatavilla myös digitaalisessa muodossa.

Yksityiset keskusarkistot ry:n KARK-kuvatietokantaprojektin tuloksena syntyneessä kuvatietokannassa on nähtävillä 139 kpl KMA:n kuvanäytettä.

KARK kuva-arkistoprojekti

Äänitearkistossa on puolue-elinten kokousten taltiointeja vuodesta 1961 alkaen ja nauhoitteita sisarjärjestöjen kokouksista.  Uusimmat äänitteet ovat saatavilla myös digitaalisessa muodossa.

KMA:ssa on yli 50 puolue- ja vaalitoimintaan liittyvää elokuvaa ja vaalimainosta. Arkistossa on elokuvista käytettävissä sekä VHS:lle että DVD:lle siirrettyjä versioita. Alkuperäiset elokuvat ovat säilytyksessä Kansallisessa audiovisuaalisessa arkistossa (ent. Suomen elokuva-arkisto).

Muistitieto

KMA on kerännyt keskustalaisen liikkeen toimijoiden haastatteluja. Arkistossa on yli 1000 puolueen toimijoiden haastattelua, joista lähes kaikki on käytettävissä sekä äänitteenä että litteroidussa muodossa. KMA rohkaisee tutkijoita ja vanhempia toimijoita kirjoittamaan ylös muistitietoa. Tarvittaessa arkiston henkilökunta avustaa muistitiedon keruussa ja myös haastattelee vanhoja toimijoita.

Sanomalehtiaineistot

Puolueen äänenkannattajat

Taustaa

Maalaisliiton ensimmäiset äänenkannattajat olivat Ilkka ja Liitto, joita alettiin julkaista vuosina 1906 ja 1907, pian maalaisliiton perustavien kokouksien jälkeen.
Autonomian ajan  puolueen äänenkannattajien määrä oli neljästä viiteen lehteä. Vuosien 1917 – 1920 aikana maalaisliittolaisten lehtien lukumäärä nousi kuudesta viiteentoista. Suurimmillaan lehtien määrä oli vuosina 1929 – 1932, jolloin ilmestyi yhteensä 18 äänenkannattajaa.
Vuonna 1986 Keskustapuolueella oli yhteensä 13 äänenkannattajaa. Niistä ilmestymistään vuonna 2017 jatkoi 10 lehteä, joista Pohjolan Sanomille kyseinen vuosi jäi viimeiseksi ilmestymisvuodeksi.

Arkiston sanomalehtiaineistot

Keskustan ja maaseudun arkiston sanomalehtikokoelmissa on sidottuna ja mikrofilmattuna keskustalaisten järjestöjen lehtiä, kuten Maakansa/Suomenmaan vuosikertoja (nidottuja vuodesta 1990 lähtien) ja muita keskustalaisten järjestöjen lehtiä.

  • Avain 1949 –
  • Kansamme Puolesta 1961 – 1987
  • Keskusta 1966 – 1993
  • Kyntäjä 1935 – 1965
  • Nuori Keskusta 1994 –
  • Peltomies 1937 – 1939
  • Suomenmaa 1930 – 1931
  • Tukimies 1957 – 1959
  • Vesainen 1980 – 2002

Merkittävin lehtileikekokoelma on opetusneuvos Urho Kittilän kokoama leikearkisto – Tompan Tuomon kokoelma. Myös muiden arkistonmuodostajien aineistoihin kuuluu runsaasti lehtileikkeitä.

Kansalliskirjaston digipalvelu

Kansalliskirjaston tarjoaman digipalvelun kautta on mahdollista tutustua sähköisesti ennen vuotta 1930 julkaistuihin lehtiin.

Linkki Kansalliskirjaston digitoituihin sanomalehtiin

Uudemmat lehdet ovat tutustuttavissa myös vapaakappalekirjastoissa, joita ovat: Kansalliskirjasto, Turun yliopiston kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto sekä Itä-Suomen yliopiston kirjasto.

Lista puolueen äänenkannattajalehdistä

Lehtien nimen perässä hakasulkeissa olevat numerot ilmaisevat lehtien sukulaisuussuhteen; lehden nimi on muuttunut tai lehdet ovat yhdistyneet. Kaarisulkeissa on ilmaistu lehtien ilmestymisvuodet.

Alleviivatut lehdet ilmestyivät edelleen vuonna 2017. (Lähde: MediaAuditFinland)


Etelä-Häme ( 1921)
Etelä-Saimaa (1940)

Hämeenmaa [2] (1949)
Hämeen Maa [1] (1922 – 1929)
Hämeen Maaseutu [1] (1930)
Häme-Karjala [2] (1946 – 1948)

Iisalmen Sanomat (1926 – )
Ilkka (1906 – )
Itä-Savo (1927 – )

Jaakkiman Lehti (1923 – 1925)
Jaakkiman Sanomat (1908)

Kainuun Sanomat (1918 – )
Karjalan Maa [3] (1918 – 2011)
Karjalan Sanomat [4] (1943 – 1945)
Karjalan Ääni (1919 – 1940)
Keski-Pohjalainen (1907 – 1908)
Keskipohjanmaa (1917 – )
Keski-Suomalainen [5] (1932 – 1986)
Korpi-Jaakko [3] (1918)
Kymen Sanomat [6] (1955 – )

Lalli (1918 – 2009)
Lapin Kansa (1928 – 1958)
Liitto (1907 – 1992)

Maakansa [4] (1909 – 1940, 1945 – 1965)
Maalainen (1907 – 1908)
Maan Ääni (1920)
Maaseutu [6] (1916 – 1954)

Peltomies (1937 – 1939)
Pohjolan Sanomat (1915 – 2017)

Saarijärven Paavo [5] (1918 – 1932)
Savola (1920)
Savon Sanomat (1908 – )
Suomenmaa I (1930 – 1933)
Suomenmaa [4] (1966 – )
Suursavolainen (1921 – 1932)

Talonpojan Lehti (1906 – 1907)
Turunmaa (1923 – 1953)

Uusi Häme (1938 – 1939)

Vakka-Suomi (1919 – 1923)


Sivulla käytetyt lähteet:
Punnonen & Pirilä 1986: Maalaisliitto / Keskustapuolue 1906 – 1986.

Alajoutsijärvi & Kovalainen & Sohlman 2009: Maalaisliitto, Keskustapuolue, Suomen Keskusta 1906 – 2009.