Katri Kulmuni rakensi puheessaan tulevaisuuden Keskustaa

Puoluekokous2018 2 yläkuva iso 7.jpg
Keskusta.fi / Uutiset ja Keskusta-TV / Uutiset / Katri Kulmuni rakensi puheessaan tulevaisuuden Keskustaa
23.1.2020 9:30
Kulmuni-Katri-2019-1-uutiskuva.jpg

Suomen tulevaisuus rakentuu eheyden, vihreyden ja turvallisuuden ympärille. Siltä pohjalta muotoutuu myös Keskustan suuri tehtävä 2020- ja 2030-luvuilla, valotti puheenjohtaja Katri Kulmuni puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän yhteisessä talvikokouksessa Helsingissä.

 

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni
Keskustan puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän yhteiskokous
Eduskunta 23.1.2020


Arvon puoluehallitus, eduskuntaryhmän jäsenet,

Keskustan uuden nousun ja uuden keskustalaisen vuosikymmenen rakentaminen on käynnistynyt.

Tammikuu on meille työkuukausi. Jokainen meistä on ollut kierroksella tapaamassa ihmisiä ja palannut kotiin monta ajatusta rikkaampana. Kansalaisten luottamuksen varassa toimivien keskustalaisten vastuuhenkilöiden tuleekin näin toimia.

Olemme saaneet tukea, rohkaisua, kritiikkiäkin, ja ennen kaikkea hyviä evästyksiä. Kaikki tämä on tarpeellista. Keskustan menestymisen peruskiviä on puoluejohdon, kansanedustajien, luottamushenkilöiden ja puolueen työntekijöiden sekä suomalaisten välinen suora, välitön vuorovaikutussuhde.

Tämän päivän kokouksen agendana on vetää ajatuksia yhteen ja rakentaa tulevaisuuden Keskustaa.

--

Päivän työskentelyn aluksi haluan jakaa kanssanne tuntemuksiani kevään kynnyksellä: mihin suuntaan meidän pitää Keskustaa ja Suomea viedä? Mutta yhtä tärkeänä pidän sitä, että kuuntelen ja kuulen viestinne – suoraan ja avoimesti, kuten kansanliikkeessämme on tapana.

Huoli puolueen tulevaisuudesta on yhteinen. Moni pohtii, mihin suuntaan mennä?

Toivonvire kytee vahvana. Halu tehdä ja onnistua. Hampaiden kiristelyyn ei ole aihetta. Meidän pitää kuitenkin tiedostaa, että meitä keskustalaisia seurataan tarkalla linssillä. Ihmiset haluavat tietää, olemmeko sanojemme mittaisia. Teemmekö niitä asioita, joita olemme suomalaisten arjen parantamiseksi luvanneet? Ja näin sen tuleekin olla. Asioilla ja tuloksilla meidän on voitettava ihmisten luottamus.
 
Tämä on meille mahdollisuus. Keskustalla on todellinen näytönpaikka. Ratkaisujen tekeminen ja toivon luominen ovat syvällä DNA:ssamme.

Kuluneet kuukaudet eivät ole olleet helppoja. Tiesin, että tavoittelen Kouvolassa raskasta pestiä. Puolueen kannatuskehityksen kääntäminen monien raskaiden vaalitappioiden jälkeen ei ole yksinkertainen tehtävä. Syksyllä monet hyvät hallitusohjelmaan saamamme tavoitteet hautautuivat hallituskriisin ja siihen liittyvän uutisoinnin alle.  Myös muutama viikko sitten päättyneeseen Suomen EU-puheenjohtajuuteen liittyvät tehtävä ovat vieneet paljon ministereiden aikaa.

Olen kokenut saavani teiltä vahvaa tukea. Rapsakkaa keskusteluakin on käyty. Keskustelematon Keskusta on pahin pelkoni.

Keskustan puheenjohtajuus on palvelutehtävä. Onnistumistani mitataan sillä, miten kansanliikkeemme toimii yhdessä koko Suomen ja kaikkien suomalaisten parhaaksi.


Hyvä ystävät,

Edelleen on käyty jonkin verran keskustelua siitä, oliko SDP-johtoiseen hallitukseen lähteminen meiltä oikea ratkaisu vaalien rökäletappion jälkeen.

Itsekin kävin kriittistä keskustelua, kun päätöstä hallitukseen menemisestä tehtiin. Yhdessä päätimme lopulta mennä hallitukseen, kun saimme keskeiset tavoitteemme mukaan hallitusohjelmaan.

Saavutukset ovat kiistattomia. Esimerkiksi tämän vuoden alussa perusväylänpitoon tuli 300 miljoonan euron tasokorotus. Miettikää, mikä määrä sillä saadaan uutta asfaltti, siltoja vahvistettua ja kuoppia korjattua. Yli 600 000 eläkeläisen toimeentulo paranee: takuueläke nousee 50 eurolla kuukaudessa 834 euroon ja kansaneläke 34 eurolla.

Pieni- ja keskituloisten tuloverotus kevenee yhteensä 200 miljoonalla eurolla. Eläkeläinen, pienituloinen, keskituloinen, heistä jokainen saa enemmän kuukaudessa rahaa käteen tämän seurauksena. Suurella enemmistöllä suomalaista, 70 prosentilla kotitalouksista on hieman enemmän rahaa käytössä hallituksen päätösten seurauksena.

Keskustan ollessa hallituksessa laskettuna yhteen perusturvaa parantavat toimet viime- ja tältä kaudelta on takuueläke noussut melkein 90€ (87,95€) ja pienimmät vanhempainpäivärahat lähes 120€ kuukaudessa (116€). Ne ovat suuria summia kenelle tahansa!

Perheiden toimeentuloa helpotetaan: yksinhuoltaja- ja monilapsisten perheiden lapsilisiä korotetaan 10 eurolla ja perheellisten opiskelijoiden huoltajakorotusta sataan euroon kuukaudessa.

Tai sivistyspuolue keskustalle tärkeä asia: koulutukseen tehdään 200 miljoonan euron satsaukset ja merkittävät tulevaisuuspanostukset: peruskoulua vahvistetaan 180 miljoonalla ja ammatillisen koulutuksen opettajia lisätään.
 
Haluankin kysyä: mikä olisi ollut vaihtoehto? Olisiko hallitus tavallisille suomalaisille ihmisille parempi, jos meidän tilallamme olisi Kokoomus? Onko Keskustan paikka oppositiossa silloin, kun vaikeina aikoina tehdään Suomen tulevaisuuden kannalta ratkaisevia päätöksiä?

Te tiedätte vastauksen, ei ole.

Keskustan uusi nousu edellyttää hallituksen onnistumista. Se täytyy olla jokaisen keskustalaisen vilpitön toive ja tavoite. Minä uskon uuden punamullan kykyyn ja tahtoon uudistaa Suomea uusin eväin. Hallituspolitiikka rakentuu vahvan taloudenpidon ja työllisyyden, yrittäjyyden sekä yhteiskunnan eheyden, vihreyden ja turvallisuuden ympärille.

Kevään osalta hallituksen onnistuminen edellyttää:

Päätöksiä, jotka luovat uusia työpaikkoja, uusia investointeja ja parantavat yritysten toimintaedellytyksiä. Työ luo turvaa ja hyvinvointia. Tässä Keskusta katsoo koko Suomeen. Työllisyystavoitteesta ei ole varaa tinkiä piiruakaan. Kysymys on ihmisten tulevaisuudesta.

Keskustalle uusiutuvat luonnonvarat ovat aina olleet tärkeitä. Etenkin uusiutuva energia innostaa meistä monia. Muodikkaammaksi sanaksi on ehkä muodostunut viime vuosina ilmasto. Keskusta on tehnyt ilmastopolitiikkaa aina. Meille ilmastopolitiikka on aina ollut luonnon ja taloudellisen kestävyyden rinnalla sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaista. Olen iloinen, että tähän oikeudenmukaisuuteen on nyt laajaa heräämistä havaittavissa läpi Euroopan.

Kuten arvostettu tutkija ja Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas kirjoitti taannoin, ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvitaan viisautta ja malttia, ei hurmahenkisiä päätöksiä. Elämäntapavalintojen sijaan politiikkojen on katsottava isoja kokonaisuuksia, joiden avulla päästöihin voi todella myös vaikuttaa. Ei kukaan aja autolla sen takia, että se päästää, vaan sen takia, että se päästää töihin.

Tämä hallitus toimii tasapainoisen aluekehityksen puolesta, koskeepa se sitten väyliä, sähkön siirtohintoja tai moderneja työskentelymahdollisuuksia monipaikkaisesti. Aluepolitiikka ei ole oma politiikan lohkonsa, vaan läpileikkaava näkökulma jokaisen meidän arjessa.

Tähän liittyy se, että meille tärkeää on sivistyksellinen tasa-arvo. Korkeakouluun täytyy päästä jokaisessa maakunnassa. Tähän liittyy huutava tarve saada sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus eteenpäin, jotta lääkäriin pääsisi paremmin.

Hyvät ystävät,

Keskustan uudistaminen ja puoluetyön rakentaminen on nyt ensisijaista hallitustyöstä huolimatta.

Näin uuden vuosikymmen alussa on hyvä hakea eväitä myös puolueen historiasta. Olen saanut keskustella monien puolueemme pitkän linjan konkareiden kanssa. Ennenkin vaikeista ajoista on selvitty, mutta ei itsestään, vaan vahvalla aatteellisella työllä.

Tasan viisikymmentä vuotta olimme vastaavassa tilanteessa kuin nyt. Viisi vuotta aiemmin nimensä Keskustapuolueeksi muuttanut kansanliikkeemme törmäsi kevään 1970 vaaleissa kuin sei-nään. Vennamolaisen populismin paineessa menetimme vanhoja äänestäjiämme, eikä kaupunkeihin murtautuminen onnistunut. Auringonlaskun ennustusten väitettiin toteutuvan.

Tappiosta huolimatta Keskusta lähti kantamaan vastuuta hallitukseen. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen edellytti Keskustan mukana oloa.

Unohtuiko Keskusta uudistaminen tässä tilanteessa?

Ei. Keskustanuorten johdolla käynnistettiin puolueen historiallinen uudistustyö joka loi vahvaa pohjaa menestykselle aina 2000-luvulle asti.

Samaa suuruusluokkaan olevaan haasteeseen meidän pitää vastata myös tänään. Uudistua niin, että se vetää vielä viidenkin vuosikymmen jälkeen.

Puoluekenttä on muuttunut. Kolmen suuresta on siirrytty keskisuurten aikaan. Euroopassa on nähty vielä rajumpiakin muutoksia. Vanhat valtapuolueet on voinut romahtaa ja uudet ovat voineet nousta suurimmiksi lyhyessäkin ajassa. Äänestäjien luottamus on ansaittava joka päivä uudelleen.

Vaikka olemme kansakuntana vauraampia ja paremmin voivia kuin koskaan aiemmin, kokee suurin osa suomalaista maailman, Euroopan ja Suomen olevan matkalla kohti huonompaa. Kokemusta ei voi kiistää.

Politiikassa on helppo herättää pelkoa, mutta paljon vaikeampi luoda toivoa. Sitä varten on kuitenkin Keskusta. Kestävät ratkaisut syntyy keskeltä.

Me emme ole, mikä tahansa keskusta, me olemme Suomen Keskusta.

Mitä meillä on vastassa?

Yllättävänkin yhtenäisenä esiintyvä oikeisto-oppositio. Oikeisto-oppositio luo toivottomuutta, pelkoa ja näköalattomuutta.

Keskustalle ei riitä yhteiskunnan uudistamiseksi pelkät hokemat veronkevennyksistä tai rajojen sulkemisesta.

Aatesisaret ja -veljet,

Jos Keskusta syntyisi tänään, millainen se olisi? Mitä ja keitä varten olisimme olemassa?

Puoluekentän muutokset pakottavat miettimään samaa kysymystä, mitä edeltäjämme ovat pohtineet monta kertaa aiemmin: mikä on Keskustan yleispoliittinen tehtävä?

Juureva talonpoikainen ajattelu on aatteemme ydintä: paikallisuus on kaiken yhteiskunnallisen vaikuttamisen lähtökohta. Maailmanparantaminen lähtee lähiympäristön kehittämisestä. Samalla se tuo ymmärryksen, että ympäristö on jätettävä seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin sen on itse saanut.

Keskustan yhteiskunnallinen tehtävä on ollut aina kuitenkin kotiseutua laajempi. Nousimme suurten puolueiden sarjaan taistelulla tasavaltalaisuuden puolesta. 60-luvulla nimi vaihtui Keskustaksi - yleispuolueeksi.

Keskustalaisuus on ratkaisukeskeistä edistysmielisyyttä. Keskusta on aina osannut peilata arvojaan muuttuneeseen yhteiskuntaan ja toimia ratkaisijana yhteiskunnan kohtalonkysymyksissä. Vahva yleispuolue on ollut myös paras voima ajamaan yksittäisiä asioita esimerkiksi maaseudun ja maatalouden asiaa.

Myös Keskustan uuden nousun ainespuut pitää hakea tämän päivän suurten kysymysten ratkaisemisesta.

Alueellinen eriytyminen, ekologinen kriisi ja teknologian koko yhteiskuntaa läpileikkaava kehitys. Nämä muokkaavat ihmisten arkea, taloutta ja yhteiskunnan rakenteita jopa poliittisen osallistumisen muotoja.


Haluan pysähtyä näiden teemojen kohdalle hetkeksi.

Eriytyvä Suomi. Olen varmasti monta kertaa, kertonut syyn, miksi liityin juuri Keskustaan. Minulle kysymys oli ennen kaikkea tasa-arvosta ja sen alueellisesta ulottuvuudesta. Jokaisella suomalaisella on oltava yhtäläiset mahdollisuudet asuinpaikasta riippumatta.

Mutta kun katsoo maailmalle tai kotimaahan niin kyllä niin alueelliset kuin sosiaaliset erot herättävät huolta. Yhdelläkään alueella, ei lähiössä eikä maaseudulla saa olla ihmisillä tunnetta ettei heistä välitetä, ettei minun kotinurkillani ole väliä. Jokaisella on väliä.

Ihmisten ja alueiden eriarvoisuudesta puhuttaessa nousee esille usein tuloerot. Köyhyyden vähentäminen ja tuloerojen pienentäminen ovat myös Keskustan tärkeimpiä tavoitetta. Työ on tässä parasta lääkettä.

Tuloerot eivät kuitenkin kerro koko kuvaa yhteiskunnan kehityksestä. Alueellisesti eriytyneessä Suomessa on kiinnitettävä huomiota myös tase-eroihin.

Tässä ei ole kysymys valtiovarainministeriössä oppimastani kuivakkaasta huumorista. Teema on vakava yhteiskunnallinen kysymys. Pääoma- ja varallisuuserot eri puolilla Suomea välillä ovat huolestuttavassa kasvussa. On arvioitu, että jopa kolme miljoonaa suomalaista asuisi alueella, jossa asuntojen arvo on laskemaan päin.

Moni suomalainen on huolissaan omistamansa kiinteistön arvosta. Varsinkin harvaan asutulla maaseudulla asuntoa voi olla vaikea saada kaupaksi tai luottoa pankilta uuden rakentamiseenkaan. Kysymys ei kosketa vain maaseudun ihmisiä, vaan myös kaupungeissa.
 
Moni palkansaaja nimittäin käyttää kasvukeskuksissa ison osan tuloistaan asumiseen ja omaan asuntoon kiinni pääseminen voi olla nuorille varsin vaikeaa. Korkeat asumiskustannukset ovat merkittävä köyhyyttä selittävä tekijä. Työn perässä muuttaminen on vaikeaa, jos asuntojen hintaerot kasvavat liiaksi.

Omistamisen mahdollisuus tärkeä osa suomalaista unelmaa. Kasvaviin tase-eroihin onkin lähdet-tävä etsimään ratkaisua. Me emme vielä tiedä, mitä kaikkea seuraa yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti asuntojen arvojen eriytymisestä. Asuntosäästäminen on perinteisesti ollut tärkeä keino vanhuuden turvan varalle. Tästä ilmiöstä tarvitaan lisätietoa, jotta siihen voi yrittää vastata. Asiaa on syytä selvitää. Koko maan elinvoima on tälle paras tae.



Ekologinen kriisi.  Moni on kysynyt, mitä Keskustan avaus ilmastorahastosta tarkoittaa.

Se tarkoittaa sitä, että haluamme luoda tähän maahan uusia teollisia työpaikkoja ja vastata samalla ilmastohaasteeseen koko Suomessa. Kun fossiilitalous irrotti meidät luonnonkierrosta, palauttaa bio- ja kiertotalous meidät jälleen yhteen luonnon ja sen rajallisuuden kanssa.

Jotta tässä onnistutaan tarvitaan yksityisiä pääomia, yrityksiä, julkista rahaa ja yhteistyötä. Jokaisella suomalaisella pitää olla mahdollisuudet sijoittaa rahastoihin. Kotitalouksien pankkitileillä on käyttämättömiä varoja lähes 90 miljardin euron arvosta. Ilmastorahasto voisi tarjota yhden houkuttelevan ja kestävän sijoituskohteen.


Teknologian kehitys.Lopuksi, haluan kysyä, kuinka moni aloitti aamunsa selailemalla älypuhelimeen yön aikana tulleita viestejä. Minäkin olen ehtinyt olemaan tänään jo yhteydessä niin kotiseudulle kuin ulkomaille.

Teknologian koko yhteiskuntaa läpileikkaava murros on valtava kysymys. Kun miettii viimeisen kymmenen vuoden aikaista kehitystä, ei maallikkona uskalla edes arvata, mihin virta meidät kuljettaakaan.
 
Teknologia luo valtavia uusia yrittämisen ja työnteon mahdollisuuksia kaikkialle. Etätyön määrä on moninkertaistunut viime vuosina. Noin kolmannes suomalaista tekee töitä etänä vähintään satunnaisesti. Tämän tukemiseen liittyy keskustaministereiden selvitykset monipaikkaisesta työstä eri ministeriöissä.

Tekoäly tai robotti on tulevaisuudessa uusi työtoveri, joka vapauttaa ihmisiä inhimilliseen hoivaan. Tähän jos, mihin tarvitsee jokainen jatkuvaa oppimista.
 

Arvon puoluehallitus ja eduskuntaryhmän edustajat,

”Ilman visiota maa tuhoutuu ja kansa villiintyy.”

Tämä Sananlaskujen kirjasta vapaasti käännetty ajatus toimii hyvänä ohjenuorana myös keskustalaisille.

Suomen tarinaan on kirjoitettava nyt uusi luku. Maatalousyhteiskunta oli Maalaisliiton hegemonian aikaa. Teollistuminen siirsi tahtipuikon SDP:lle. Kokoomus on kantanut ideologista vastuuta markkinoiden ja kovan kilpailun yhteiskunnassa.

Olemme jälleen uuden kynnyksellä. Ratkaisu ei löydy vanhasta: markkinayhteiskunnasta tai haikailusta vahvan valtion perään. Populismikaan ei pysty rakentamaan vahvempaa Suomea.

Suomen tulevaisuus rakentuu eheyden, vihreyden ja turvallisuuden ympärille.

Tältä pohjalta muotoutuu Keskustan suuri tehtävä 2020- ja 2030-luvuilla:

Keskustan on oltava vahva yleispuolue, jotta on voimaa ajaa myös yksittäisiä asioita.

Keskustan on oltava niin poliittinen kuin sivistysliike –moderni kanava ihmisille vaikuttaa niin yhteiskunnan kuin omaankin kehitykseen.

Keskustan on oltava tulevaisuuspuolue ja muutakin kuin pelkkä hallituspuolue.

Tässä tilanteessa Keskustan on ennen kaikkea kuitenkin hallituksesta käsin lunastettava suomalaisten luottamus. Mitä vahvempi on Keskustan kannatus, sitä voimakkaammin pystymme tekemään työtä isänmaan hyväksi.