Keskusta suuntaa 2020-luvulle

Puoluekokous2018 2 yläkuva iso 7.jpg
Keskusta.fi / Uutisia / Uutiset / Keskusta suuntaa 2020-luvulle
28.4.2019 11:58
Vihreampi_Eu_blanco.jpg

Keskustan puoluevaltuusto Riihimäellä hyväksyi poliittisen kannanoton, jossa suunnataan katseet puolueen tulevaisuuden suuntaan.

Puoluevaltuuston vuosikokous Riihimäki, 27. – 28.4.2019

 

Poliittinen kannanotto

 

 

Keskusta suuntaa 2020-luvulle

 

Keskustaa äänesti eduskuntavaaleissa yli 420 000 suomalaista. Sitoudumme ajamaan äänestäjillemme tärkeitä asioita kaikella voimallamme.

 

Vaalikausi sisälsi sekä onnistumisia että epäonnistumisia. Vaalitulos oli kuitenkin puolueen historian heikoin. Tappion syyt arvioidaan perusteellisesti. Vain äärirehellisellä analyysillä, virheiden korjaamisella ja selvällä yhteisellä suunnalla voimme rakentaa aatteellisesti kestävän pohjan puolueen tuleville vuosille ja ansaita uudelleen ihmisten luottamuksen.

 

Tarvitsemme yhteisen näkemyksen siitä, mikä on Keskustan rooli suomalaisessa yhteiskunnassa tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Syyskuussa järjestettävä ylimääräinen puoluekokous ja sitä edeltävä aika tarjoavat tähän hyvän mahdollisuuden.

 

Vastuu hallituksen muodostamisesta on vaalien voittajilla

 

Vastuu uuden, toimintakykyisen hallituksen muodostamisesta on nyt vaalien voittajilla. Keskustan vaalitulos osoittaa puolueelle suunnan oppositioon. Puoluevaltuuston mielestä kynnys hallitukseen osallistumiselle tässä tilanteessa on korkea. Keskustan osallistumisen ehtona on meille tärkeiden asioiden sisällyttäminen hallitusohjelmaan.

 

Alkaneella vaalikaudella politiikan lähtökohtana tulee olla ihmisten hyvä elämä ja sen edellytysten luominen kaikkialla Suomessa. Kunnossa oleva talous on Keskustalle vain väline, ei päämäärä.

 

Perusturvaa on uudistettava ja parannettava, jotta erityisesti pienituloisen eläkeläisen ja vähävaraisen lapsiperheen toimeentulo helpottuu. Perhevapaauudistus on tehtävä perheiden tarpeista lähtien. Kotihoidontuki yhtenä valinnan mahdollisuutena tulee turvata.

 

Keskustalle sivistys on arvo itsessään. Osaaminen on avain koko Suomen menestykseen. Tasapainoisen Suomen kehittäminen edellyttää satsaamista koulutukseen. Laadukkaan koulutuksen alueellinen saatavuus on turvattava varhaiskasvatuksesta aina korkeakoulutasolle saakka.

 

Vanhusten hoito ja hoiva on laitettava kuntoon. Myös pienituloisten on päästävä lääkäriin nopeammin. Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on saatava kaikkien ulottuville. On välttämätöntä saada sote-uudistus valmiiksi jo tehdyn valmistelun pohjalta kansanvaltaisiin maakuntiin tukeutuen ja ilman laajaa valinnanvapautta.

 

Ilmastopolitiikka voi olla vaikuttavaa, kun sillä on suomalaisten laaja hyväksyntä. Muutokset on tehtävä myös pieni- ja keskituloisten sekä maaseudulla asuvien kannalta reilusti ja oikeudenmukaisesti. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi saastuttava fossiilinen energia on korvattava kotimaisella uusiutuvalla. Maatalouden kannattavuutta on parannettava.

 

Työllisyyttä on edelleen parannettava joka puolella Suomea, jotta etenkin nuorille, pitkäaikaistyöttömille ja osatyökykyisille saadaan töitä. Yrittäjyyden edellytyksiä on parannettava. Yhteisenä tavoitteena on oltava työllisyyden nostaminen 75 prosenttiin. Suomea ei saa uudelleen päästää velkaantumaan holtittomasti. Mahdolliset verokevennykset tulee kohdistaa pieni- ja keskituloisiin.