Kurvinen EK-ryhmän kesäkokouksessa: Suomi tarvitsee arki- ja järkipolitiikkaa

Keskustan uutisia

Puoluekokous2018 2 yläkuva iso 7.jpg
Keskusta.fi / Uutiset ja Keskusta-TV / Uutiset / Kurvinen EK-ryhmän kesäkokouksessa: Suomi tarvitsee arki- ja järkipolitiikkaa
27.8.2019 11:09
KESÄKOKOUS.png

Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa puhunut pj Antti Kurvinen vaati politiikan yleiseen tekemiseen arkijärkeä ja ymmärrystä. Puheensa alussa Kurvinen sanoi Keskustan kiirehtivän poliisille lisäresursseja.

Antti Kurvinen 27.8.2019 Helsingissä eduskuntaryhmän kesäkokouksessa

 

Arvoisat eduskuntaryhmän kesäkokouksen osallistujat,

 

Yhteiskunnan viimesijainen jo perustuslaissa säädetty tehtävä on huolenpito turvallisuudesta.

 Koko Suomea järkytti viime viikonloppuna kolmen virkatehtävissä olleen poliisin loukkaantuminen ammuskeluissa Jyväskylässä ja Porvoossa. Toivomme haavoittuneille poliiseille toipumista ja heidän läheisilleen voimia ja jaksamista.

 Suomalainen poliisi on ihmisten auttaja, palvelija ja suojelija. Väkivalta poliisia kohtaan on hyökkäys koko järjestäytynyttä yhteiskuntaa kohtaan. Meitä kaikkia kohtaan. Nyt on varmistettava, että viranomaisilla on riittävät keinot estää kovaotteisen rikollisuuden leviäminen peruuttamattomasti Suomeen ja Suomessa.

 Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa on sovittu, että poliisien määrää nostetaan 300 virkamiehellä 7500 henkilötyövuoteen ja että tätä tuetaan poliisien koulutusmäärää lisäämällä.

 Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että nämä linjaukset muutetaan todeksi jo tämän vuoden vuoden 2019 budjettiriihessä. Loputtomien hallintouudistusten ja keskittämisten sijaan tarvitaan lisää rahaa ja kyläpoliisi-reinikaisia niin maaseudulle kuin lähiöihin.

 

* * *

 

Me keskustalaiset olemme peräänantamattomia, joskus vähän änkyröitäkin, mutta olemme aina ainakin yrittäneet ymmärtää eri mieltä olevia ja hakea keskustellen yhteisymmärrystä. 

 Loppuviimein olemme pystyneet sopimaan asioista ja tekemään kompromisseja. Sama on pätenyt yhteiskuntaamme laajemmin. Kyky yhteistyöhön ja kompromisseihin on kantanut Suomen pitkälle.

 Tulevaisuudessa eteen tulevat asiat – muun muassa työelämän muutos, ilmasto- ja ympäristö, ikääntyminen, maahanmuutto - suorastaan huutavat kättä päälle -politiikkaa. Yhteiskunnallista keskustelua seuratessa joutuu kuitenkin kysymään, onko meistä enää tulemaan toisiamme puolitiehen vastaan?

 Vastakkain on myös täällä Suomessa saatu niin naiset ja miehet, homot ja heterot, kantasuomalaiset ja maahanmuuttajat, lihansyöjät ja kasvissyöjät, maalaiset ja kaupunkilaiset. Ylipäätään me ja muut.

 Toista ihmistä ei enää edes yritetä ymmärtää. Kaikki on mustavalkoista - olet joko hyvis tai pahis. Juoksuhautojen yli valvotaan ja solvataan väärässä olevia. Tärkeintä on päästä loukkaamaan ja loukkaantumaan.

 Kirjailija Pirkko Saisio sanoi pari vuotta sitten Helsingin Sanomissa, että kahtiajako on Suomen isoimpia ongelmia. Hän peräänkuulutti valmiutta hyväksyä myös ne faktat, jotka ovat toisenlaisten mielipiteiden perustana.

 Kun valmiutta toisen mielipiteen kunnioittamiseen ei ole, yhteiskunta muuttuu toisiaan kyräileviksi ryhmiksi ja vastapuoleen ei enää suhtauduta yhdenvertaisena kanssaihmisenä. Tätä kutsutaan hienosti sanottuna identiteettipolitiikaksi.

 Esimerkiksi Amerikassa näin on jo käynyt. On vaarana, että jos samanlaisen menon annetaan jatkua meillä Suomessa, yhteiset ongelmat jäävät ratkaisematta. Silloin kärsivät kaikki seksuaaliseen suuntautumiseen, ihonväriin, ruokavalioon, lompakon paksuuteen tai postinumeroon katsomatta.

 

* * *

 

 Jaksan kuitenkin uskoa siihen, että meillä suomalaisilla on mahdollisuus parempaan.

 Olen kesällä kiertänyt pitkin Suomea ja tavannut paljon tavallisia suomalaisia. Juttutuokiot toreilla, marketeissa, festareilla ja urheilukatsomossa ovat osoittaneet, että Suomessa on yhä enemmän yhdistävää kuin erottavaa. Meitä yhdistävät edelleen ahkeruus, välittäminen lähimmäisistä, kiintymys omaan kotiseutuun ja terve isänmaallisuus.

 Tähän hiljaiseen enemmistöön mahtuu niin Pridessa, Suviseuroilla kuin Tangomarkkinoilla ja Ruisrockissa kävijöitä. Meiltä päättäjiltä odotetaan järki- ja arkipolitiikkaa, jolla yhteistyössä ratkaistaan oikeita ongelmia.

 Kaikkialla on tullut esiin myös tavallisten ihmisten turhautuminen nykyiseen niin sanottuun yhteiskunnalliseen keskusteluun. Enkä yhtään ihmettele. 

 Järkevää, oikeisiin ongelmiin ja ratkaisuihin paneutuvaa keskustelua se harvemmin on. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemisen osalta tärkeintä näyttää olevan lihansyönnin kieltäminen, viljelijöiden syyllistäminen ja viimeisimpänä perheiden lapsiluvun rajoittaminen. Tärkeä ja vakava asia uhkaa tällä menolla kääntyä itseään vastaan.

 Kyse ei ole siitä, että ilmastonmuutoksen olemassaolo kiellettäisiin. Kyse on siitä, millä asioilla on oikeasti vaikuttavuutta. Omilla aivoillaan ajattelevat ihmiset ymmärtävät, että maailma ei pelastu sillä, että me Suomessa itse teemme arkemme ja elämämme mahdottomaksi ja kalliiksi pakoilla ja kielloilla.

 Todellista muutosta saadaan aikaan siirtymällä kestävään bio- ja kiertotalouteen. Se tarkoittaa, että korvaamme mahdollisimman nopeasti saastuttavan fossiilisen energian kotimaisilla uusiutuvilla. Keskustan eduskuntaryhmä odottaa, että hallitus edistää näitä hankkeita päättäväisesti.

 Rankaisemisen, syyllistämisen ja sormella osoittelun sijaan ihmisiä on kannustettava arjen tekoihin. Moni on jo laittanut itse toimeksi lisäämällä kävelyä ja pyöräilyä, asentamalla aurinkopaneelin tai ilmalämpöpumpun, syömällä monipuolisemmin ja valitsemalla kotimaista kaupassa. Luotetaan ihmisiin!

 Kaikista tärkeintä on laittaa maailman mahtavat; suurvallat ja isoimmat saastuttajat kantamaan vastuuta. Juuri nyt on vastattava tiukasti Brasilian järkyttävän törkeään sademetsien polttamiseen. On harkittava talouspakotteita, kauppasopimusneuvottelujen keskeyttämistä ja lihan tuontikieltoa.

 

* * *

 

Klikkiotsikkojen ja some-kohujen maailmassa ihmisten arjen toiveet ja huolet eivät oikein myy. Mutta niitä ratkaisemaanhan meidät päättäjät on valittu. Ei tekemään identiteettipolitiikkaa.

 Kiitos viime vaalikauden, maamme talous ja työllisyys ovat tuntuvasti paremmassa kunnossa kuin neljä vuotta sitten. Ongelmia kuitenkin riittää ratkaistavaksi.

 Arkipolitiikkaa on, että saamme vielä työttömänä oleville töitä ja parannamme perheiden, eläkeläisten ja muiden pienituloisten toimeentuloa ja palveluja. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä näiden on oltava myös budjettiriihen pääasioita.

 Budjettiehdotus on pääosin tavoitteidemme mukainen. Esimerkiksi lapsilisän yksinhuoltajakorotus on nousemassa ja monilapsisten perheiden toimeentuloa parannetaan. Myös pienimpiä eläkkeitä nostetaan.

 Eduskuntaryhmämme katsoo, että hallituksen on laitettava käyntiin hallitusohjelmassa sovitut toimet nykyistä tasapainoisemman ja tasa-arvoisemman aluekehityksen eteen.

 Koulutusmahdollisuuksia on oltava jokaisessa maakunnassa ja teiden ja muiden väylien on oltava kunnossa ja niitä on rakennettava kautta Suomen. Maatalouden kannattavuutta on edelleen parannettava. Suomalainen maatalous ei ole syyllinen ilmastonmuutokseen, vaan se on osa sen ratkaisua.

 Kaupungeissa ihmisten arki on saatava toimivammaksi ja estettävä kaupunginosien ja asuinalueiden eriarvoistuminen. Täällä Helsingissä toimivampi arki tarkoittaa ennen muuta nopeampaa pääsyä lääkärille ja muihin palveluihin, lisää edullisia asuntoja ja sujuvampaa joukkoliikennettä.

 Suomalaiset ansaitsevat ja Suomi tarvitsee arjen parantamista, ratkaisuja oikeisiin ongelmiin ja luottamusta tulevaisuuteen. Avaimet tähän ovat Säätytalolla toukokuussa sovitussa ohjelmassa.

 Uskon, että turvallisemman, työllistävämmän ja tasa-arvoisemman Suomen rakentaminen on uuden punamullan - niin Keskustan, SDP:n, Vihreiden, Vasemmistoliiton kuin RKP:n yhteinen tavoite.

 Punamultayhteistyöllä on luotu suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Nyt punamullan tehtävä on viedä hyvinvointiyhteiskunta turvallisilla uudistuksilla tulevaisuuteen. Onnistumisessa kriittisintä on hallituksen pääpuolueiden Keskustan ja SDP:n yhteistyö. Luottamusta on vaalittava puolin ja toisin. Tässä pääministeri on avainroolissa.

 Oikeisto-oppositiossa Kokoomus on valinnut linjakseen ihmisten pelottelun. On melkoista puppua Kokoomukselta väittää, että Suomea viedään kohti taloudellista perikatoa, kun nimenomaan sen vahtivuoroilla – ei yhdesti, vaan kahdesti – maamme on ajautunut lamaan ja jättityöttömyyteen.

 Lisäksi Kokoomus on entisestään oikeistolaistunut. Se esimerkiksi romuttaisi lasten kotihoidontuen ja veisi valinnanvapauden perheiltä. Sitä me emme tule hyväksymään. Perhevapaauudistus tarvitaan, mutta sen on oltava perheille parannus, ei leikkaus.

 Perussuomalaiset puolestaan kyllä arvostelevat, mutta missä ovat omat, oikeat ja toteuttamiskelpoiset ratkaisut? Kun saa ihmisiltä luottamusta, pelkkä identiteettipoliittinen öyhöttäminen ei enää riitä.

 

* * *

 

 Miltä oma tilanteemme sitten näyttää? Keskustan tilanne on kieltämättä edelleen sekava. Osalla keskustalaisista on tilinteko menneen kanssa edelleen kesken. Gallupit puolestaan osoittavat, että ihmisten luottamus ei vielä ole palautunut.

Puheenjohtajaehdokkaiden Antti Kaikkosen ja Katri Kulmunin paneelit ovat vetäneet torit ja salit täyteen ihmisiä. Se kertoo, että Keskusta kiinnostaa.

 Me olemme selviytyneet hankalista tilanteista ennenkin. Uskon, että nimenomaan ihmisläheinen arki- ja järkipolitiikka on se Keskustan mentävä aukko suomalaisessa puoluekentässä.

 Keskusta on Suomessa tärkein vastavoima kansaa kahtia jakavalle identiteettipolitiikalle.

 Olen aivan varma, että Keskustaa tarvitaan edelleen. Olen aivan varma, että suomalaiset eivät halua jakaantua kahtia kahteen ääripäähän. Olen aivan varma, että Suomessa on tilaa yrittäjyyttä ja sosiaalisista omaatuntoa yhdistävälle, alueellisuutta ja sivistystä arvostavalle, lapsista ja luonnosta välittävälle kansanliikkeelle.

 Keskustan on oltava kaikille suomalaisille avoin yleispuolue, jonka todellisuus on yhtä ihmisten arjen kanssa, jossa voi vaikuttaa ja jossa saa myös olla eri mieltä.