Puheenjohtajan kynästä

Puoluekokous2018 2 yläkuva iso 7.jpg
9.3.2012 14:00
Korhonen Seija.jpg

Julkaistu Anttolan Sanomissa 5.3.2012

Vallan vaiheilta
LIITOSNEUVOTTELUISTA
 
Luottamus- ja virkahenkilöitä eniten työllistävä projekti tänä talvena on ollut liitosneuvottelut Suomenniemen, Ristiinan ja Mikkelin välillä.
 
Kuntalaiset ovat voineet seurata neuvottelujen etenemistä sekä lehtien palstoilta että kaupungin sivuilta. Ennakoimatta vielä lopputulosta voi sanoa, että neuvottelut ovat sujuneet ”hyvässä hengessä ja toinen toistaan kunnioittaen”. Samalla on pohdittu sitä, miten aiemmat liitokset Mikkelissä ovat onnistuneet.
 
Kuntalaisethan arvioivat asioita pitkälti sillä, miten palvelut pelaavat. Keskustan valtuustoryhmän esityksestä Mikkelin toimintasuunnitelmaan on kirjattu se, että palvelut saavat maksaa enemmän haja-asutusalueella kuin keskustassa. Tällä on pystytty turvaamaan entisten kuntakeskusten lähipalveluja. Myös meneillään olevassa kuntaliitosneuvottelussa yhdistymissopimusluonnoksiin on  kirjattu tarkasti  Ristiinassa ja Suomenniemellä säilytettävät palvelut.
 
Paljon puhututtanut aihe lähidemokratia ja aluejohtokuntien rooli. Asiaa on Mikkelissäkin erilaisissa työryhmissä puitu ja todettu, että toimintaa voidaan monella tapaa järkeistää. Anttolasta ja Haukivuorelta saamme hyviä kokemusperäisiä vinkkejä.  
Kaiken kaikkiaan aluejohtokuntien, kyläyhdistysten ja kaupunginosaseurojen toimintaa ja vaikutusmahdollisuuksia tulee lisätä  ja roolittaa nämä selkeästi kaupungin organisaatioon.  Kukapa parhaiten tietää mikä alueelle on hyväksi, kuin alueen asukkaat itse. Tästä valtuustoryhmämme teki myös aloitteen, ja toivottavasti tästä tulee hyvää käytäntöä laajassa Mikkelissä eikä vain kauniita puheita. Kun liitetään  kuntia yhteen, rajat jättävät jälkensä, mutta niiden ei tarvitse jättää lommoa!
Kun Mikkelin uudistettu keskusta palkittiin helmikuun alussa vuoden 2012 kaupunkikeskustana, voisimme yhdessä ottaa seuraavaksi tavoitteeksi että Mikkelissä olisi Suomen paras maaseutu hyvinvoivine kylineen. Nyt yhdistymissopimuksen luonnokseen on kirjattu aluejohtokuntien toimintaan varattava raha, joka käytetään paikallisiin kehittämishankkeisiin ja asukkaita aktivoiviin, palvelevaan ja kulttuuria vaalivaan toimintaan.
 
…JA HANKKEISTA
 
Moni on varmaankin pohtinut, onko kukaan selvillä niistä lukemattomista hankkeista ja projekteista, joita kaupunki pyörittää. Pyynnöstämme kehitysjohtaja Kuitunen, jonka alaisuuteen hankkeiden koordinointi ja ohjaus kuuluu, on koonnut täydentyvän hankesalkun, josta saa käsityksen millaisia hankkeita seudullamme on meneillään. Kaupunginhallituksen vuosittaisella 836 000 euron kehittämispanoksella luodaan edellytykset mittavalle hanketoiminnalle. Esim. vuosina 2010- 2014 aikaansaadaan yli 136 hanketta, joiden yhteinen voluumi on noin 37 miljoonaa euroa. Hankkeiden tulee hyödyntää kaupungin ja alueen kasvua ja kehitystä. Uutena asiana kaupunginhallitus velvoitti seurantaa ja arvointia tuloksista, hyödyistä ja onnistumisista.
 
Nyt on lähtenyt liikkeelle Anttolaakin hyödyttävä projekti ”yksityisteiden tiekunnat toimiviksi”.  Toivottavasti tähän on laajalti reagoitu. Projektia rahoittaa Maaseudun kehittämisyhdistys Veej’ Jakaja ry .Projektin tarkoitus on antaa koulutusta tiekunnille ja siten parantaa maaseudun alemman tieverkon toimivuutta seitsemän kunnan alueella. Projekti alkaa kuntakierroksella ja ensimmäinen koulutustilaisuus on 6.3 .
 Kuntatalous kiristyy entisestään, veroäyrit ei riitä kaikkeen, mutta yhteistyömallien, hankkeiden ja projektien kautta rahaa saadaan enemmän kasaan hyödyntämään aluettamme. Tällaista verkostoitumista ja yhteistoimintaa eri toimijoiden kanssa Mikkeli on hyödyntänyt mm. keskustan uudistamisessa, Mikkelipuistossa,  koulutuksen laajentamisessa ja näillä keinoin viedään myös Luomuinstituuttia ja todennäköistä tiedekeskustakin eteenpäin.
 
Hyviä hiihtokelejä toivottaen ja kevään päätöksiä jännittäen,
 
Seija Korhonen
kaupunginvaltuuston 1.varapuheenjohtaja
Keskustan valtuustoryhmän pj