Arja Hyytiä
Olen terveydenhuollon ammattilainen, fysioterapeutti, hallintotieteiden maisteri ja ammatillinen opettaja.
Naimisissa, aikuiset lapset, neljä lastenlasta.
Harrastukset: Lahden Laulamattomien Kuoro, lavatanssijumppa, kuntoliikunta ja lukeminen
AIEMPI PÄÄTTÄJÄKOKEMUS:
Kaupunginvaltuusto ja -hallitus, sosiaali- ja terveyslautakunnan pj., kaupunkiympäristölautakunta, maakuntavaltuusto, ammatillisen kuntayhtymän valtuusto ja johtokunnan pj.
TURVALLISUUS ON TEKOJA.
Vaaliteemat
Päätösten seurausten ja vaikutusten ennakkoarviointi käyttöön
Aluehallinnossa tehtävät päätökset ovat mittavia ja laajalti vaikuttavia. Yleisin käytäntö on, että kokouksiin valmistellaan yksi päätösehdotus. Päätösten seurausten ja vaikutusten ennakkoraviointimalli puolestaan lähtee siitä, että viranhaltijoiden tulee virkavastuullaan valmistella kokouksiin useamman kuin yhden päätösehdotuksen. Näiden on tärkeätä pohjautua useisiin eri näkökulmiin ja tietoon, jolloin päättäjät saaavat käsiteltävästä asiasta laajemman kuvan. Tämä mahdollistaa kustannusvaikuttavien ja mahdollisimman inhimillisten valintojen tekemisen.
Arvokas vanhuus on huolenpitoa ja palveluja
Muistisairaitten toimintakykyä ei voi arvioida mm. hyvällä, itsenäisellä liikkumiskyvyllä .Sen perusteella ilman ympärivuorokautista paikkaa vaille jättäminen on heitteille jättämistä. Muistisairaiden kohdalla kyse on etenevästä sairaudesta ja monialaisen toimintakyvyn rajoitteista. Tarvitsijoiden lisääntyminen on huomioitava päätöksenteossa.
Kun vanhus tai nuorempikin henkilö on eri tavoin vaikeasti sairas, heikko ja avuton, eikä muuta huoltajaa ole, hän tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa.
Mikäli ikääntyvien ja vanhusten halutaan asuvan muualla kuin laitoksissa, on luotava kattava järjestelmä tiettyyn ikään tulevien asukkaiden toimintakyvyn alkukartoituksesta. Seuranta on tärkeää. Yhteyshenkilö tarvitaan, kun jotakin poikkeavaa alkaa tapahtua. Tällainen henkilö osaa tuntee taustat ja voi tukea ikäihmistä tarvittavilta osin. Tarkoituksena on palauttaa mahdollisimman hyvä ja kotiasumisen mahdollistama monipuolinen toimintakyky.
Järjestöyhteistyössä on voimaa, mutta vapaaehtoisten toimijoiden koordinointi ja hoitoketjuissa huomioiminen on tärkeätä.
Digipalvelujen suunnittelussa on huomioitava myös henkilökohtaisen palvelun tarvitsijat.
Digipalvelujen hyötyjä luetellessa on pysähdyttävä arvioimaan sitä, millaiset asukas- ja asiakasryhmät tulevat pelkillä digipalveluilla ja vähäisellä kasvokkain kohtaamisella autetuiksi. Vieläkin tärkeämpää on pysähtyä ennakoimaan minkä ikäiset tulevat syrjäytetyksi ja ohitetuiksi. Mikä neuvoksi? Myös tällaisen toiminnan seurausten ja vaikutusten ennakkoarviointi voidaan erinomaisesti toteuttaa aiemmin vaaliteeman1 kohdassa esitellyllä seurausten ja vaikutusten ennakkoarvioinnin menetelmällä.
Parhaimmillaan päätösten seurausten ja vaikutusten ennakkoarviointimenetelmä toimii vanhusten asioiden kohdalla niin, että päätösehdotus pohjautuu asiakkaan oman turvallisuuden ja selviytymisen lisäksi siihen, miten digitaalisiin toimintatapoihin painottuvat tehtävät, yhteydenotot ja seurannat vaikuttavat omaisten huoleen sekä muiden palveluntuottajien toimintaan.
Alueellamme toimii useita eläkeläisjärjestöjä. Nämä ikäryhmät kasvavat yhä edelleen. Heidän tarpeittensa ja ehdotusten kuuleminen on keskitetysti mahdollista ja tärkeätä.
Digipalvelujen lisääntyminen ei ole haaste ainoastaan vanhuksille. Keskuudessamme on nuoria, eri syistä digilaitteiden käyttämiseen kykenemättömiä henkilöitä. Tärkeintä on tunnistaa ne erilaiset ryhmät, joiden palvelutarpeisiin on vastattava muulla kuin digitaalisilla menetelmillä. Kyse on tarvittavien palveluiden kohdalla asukkaan turvallisuudesta, kuten myös läheisten luottamuksesta ja turvallisuuden tunteesta - puhumattakaan yksin, ilman omaisia elävistä henkilöistä,
