Olen Jari Lantta, agrologi ja Etelä-Karjalan liiton maaseutuasiamies.
✍️
Olen toista kautta kunnanvaltuustossa
Ensimmäisellä kaudella 2017- toimin kunnanvaltuustossa ja tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajana. Nyt kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtajana.
Olen myös Savitaipaleen Keskustan puheenjohtaja.
Olen pienen maatilan poika Savitaipaleelta ja harrastan metsähoitoa sekä luonnonmarjojen ja sienten keräämistä. Olen sitoutunut maaseudun ja luonnon kestävään kehittämiseen niin paikallisesti kuin maakunnallisesti.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen toimintaa kehitän, huolehdin kaikkien kuntalaisten, asukkaiden hyvinvointi- ja pelastuspalvelujen saatavuudesta ja laadusta. Hyvinvointialueella osaava henkilöstö ja heillä hyvät työolosuhteet. Meillä on hyvät, tarpeenmukaiset koulutus-, hyvinvointi-, terveys- ja pelastuspalvelut saatavissa.
Etelä-Karjalassa on hyvä asua, tehdä työtä, yrittää ja harrastaa.
Näitä minä lupaan edistää parhaan kykyni ja osaamisen siihen tarjoten, Savitaipaleen ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hyvän tulevaisuuden rakentamiseen työtä tehdä, yhteistyössä muiden henkilöiden, organisaatioiden ja toimijoiden kanssa. Sydämellä, Sisulla ja Sovussa toimin.
Työssäni edistän maaseudun ja maakunnan kehitystä keskittyen EU- ja kansallisten suunnitelmien laadintaan ja toteutukseen, sekä mm. laajakaista ja kylätoimintaan. Toimin myös Etelä-Karjalan MYRS:ssä sekä jäsenenä mm, Kaakkois-Suomen maaseutujaostossa, metsäneuvostossa ja riistaneuvostossa. Lisäksi jäsen Saaristoasian neuvottelukunnan ja Maaseutupolitiikan neuvoston sihteeristöissä.
Savitaipaleella olen kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtaja sekä Savitaipaleen Keskustan puheenjohtaja. Jäsen Metsäliiton piiritoimikunnassa, MHY:n valtuustossa, Etelä-Karjalan agrologien ja Etelä-Karjalan Osakesäästäjien hallituksessa. ✍️
Hyvinvointialueen peruspalvelut, niin terveys- kuin sosiaalipuolelta on tärkeä saada läheltä, nopeasti ja hyvälaatuisina. Hyvillä terveyshuollon peruspalveluilla säästetään erikoissairaanhoidon kustannuksia.
Omaishoitajat tekevät erittäin tärkeää työtä, joka on hyvinvointialueen kannalta myös kustannuksia merkittävästi säästävää. Omaishoitajien työn arvostus tulee nostaa sille kuuluvalle tasolle, ja huolehtia heidän jaksamisestaan ja olosuhteistaan.
On tärkeää, että lääkärit ja hoitohenkilöstö pystyvät keskittymään varsinaiseen työhönsä. On tarpeen saada potilastietojärjestelmät, ja ohjelmat ovat toimivia, etteivät ne aiheuta tarpeetonta rasitusta ja työaikakuormitusta. Hyvät työolosuhteet parantavat toiminnan laatua ja sujuvuutta.