Olen alavutelainen maatalous- ja tilitoimistoyrittäjä. Perheeseeni kuulu puoliso ja kolme aikuista lasta. Yksi lapsistamme on jo työelämässä ja asuu omillaan, kaksi vielä opiskelee. Hoidimme yli 30 vuotta lypsykarjaa kotitilallani, mutta 3 vuotta sitten luovuimme lypsykarjasta. Puolisoni on osa-aikaisesti työllistynyt palkkatöissä tilan ulkopuolella ja minä olen jatkanut monitoimiyrittäjänä: maataloutta, metsätaloutta ja tilitoimistotoimintaa. Jonkun verran olen viimeisen vuoden aikana tehnyt maatalouslomituksia lypsykarjatiloille.
Nyt kun lypsykarjan lähdön jälkeen on ollut enemmän aikaa harrastuksille, on aikaa ollut enemmän lavatanssikulttuuriin sekä kuntapolitiikkaan. Olen ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu Alavudella ja lisäksi olen jäsenenä tarkastus- ja sivistyslautakunnassa.
Muita luottamustehtäviäni ovat Sydänmaan Osuuspankissa hallintoneuvoston jäsenyys sekä Metsänhoitoyhdistys Metsäpohjanmaa ry:n hallituksen puheenjohtajuus.
Mielestäni Alavudelle olisi hyvä saada sote-keskus EP:n hyvinvointialueen 1+7- linjauksen mukaisesti. Tämä kuusiokuntien alue tarvitsee oman sote-keskuksen, koska täältä on pitkät etäisyydet Seinäjoelle ja muihin isompiin sairaaloihin. Perustason lääkäri-, laboratorio- ja neuvolapalvelut sekä hammashoidon palvelut pitäisi saada täältä lähialueelta.
Isommissa vaivoissa voisi sitten matkustaa keskussairaalaan Seinäjoelle tai yliopistosairaalaan Tampereelle.
Mielestäni lapsista ja nuorista on huolehdittava. Me aikuiset pärjäämme paremmin, mutta nuoret tarvitsevat kuuntelua ja tukea elämän karikoissa. Koulukuraattoripalvelut ja nuorten mielenterveyspalvelujen tulisi olla kattavia ja oikea-aikaisia. Nuorten ongelmat tulisi ajoissa koulumaailmassa huomata.
Vähän aikaa sitten katselin sydäntäsärkevän dokkarin huumenuoren kohtalosta. Nuorukaisen isän puheenvuoro ohjelman lopussa oli pysäyttyvä: "Jos voisi viisautta jakaa, jotenkin toivoisin, jotta lapset eivät jäisi niissä kohtaa kuulematta, kun he sitä kuulemista toivoisivat- peruutusvaihdetta ei ole."