Olen äiti, mummu ja iäkkään äidin tytär, maa- ja metsätaloustieteiden maisteri, mikrobiologi ja laatujohtaja.
Mm. nämä ovat elämänkokemukseni, osaamiseni ja verkostojeni taustalla.
Synnyin Karijoella, asun Kauhajoella ja töissä käyn Nurmossa. Olen sitoutunut palvelemaan Etelä-Pohjanmaata ja eteläpohjalaisia, vaikka vaikutan myös kansallisesti ja toisinaan kansainvälisestikin.
Olen ratkaisukeskeinen kehittäjä. Tarkastelen asioita monesta eri näkökulmasta. Arvostan tosiasioihin perustuvaa, tulevaisuuteen suuntaavaa ja ihmiset huomioivaa päätöksentekoa.
Rentoudun puutarhassa, mökkeillen, samoillen metsässä ja tuntureilla sekä hyvien kirjojen parissa sekä jännitän KarhuBasketin koripallo-otteluissa.
Hyvinvointialueiden rakentamisessa matka on vasta alussa ja vaatii vielä paljon kehittämistä. Aluevaltuutettuna pitäisin seuraavat vaaliteemani ohjenuoranani käytännön päätöksenteossa.
Sinä (ja minäkin) olet hyvinvointialueelle tärkein, palveluiden tarvitsijana ja käyttäjänä. Palvelut ovat Sinua varten. Niiden tulee olla Sinulle saatavilla helposti, nopeasti ja lähellä silloin, kun Sinä niitä tarvitset.
Hyvinvointialueen johtajat ja koko henkilöstö ovat Sinua varten. Johtajilla tulee olla niin strategisen johtamisen taito kuin kyky hyvään henkilöstöjohtamiseenkin ja luottamus henkilöstön osaamiseen. Ammattilaiset palvelevat Sinua tiiminä sujuvasti ilman pitkiä odotusaikoja.
Vaikka talous on tiukka eikä helpotusta sen suhteen ole näköpiirissä, on resurssit kohdennettava mahdollisimman tehokkaasti siten, että palvelut turvataan Sinulle silloin, kun Sinä niitä tarvitset. Hyvällä johtamisella hallintoa voidaan keventää ja panostaa riittävään hoitohenkilökuntaan.
Kaikkia hyvinvointialueen toimintoja tarvitaan eikä niitä voi asettaa keskenään vastakkain. Kun perusterveydenhuolto toimii ja hoitojonot ovat lyhyitä, vähenee erikoissairaanhoidon tarve ja kustannukset. Myös nopea ja tehokas pelastustoiminta pienentää vahinkoja. Sujuvat palvelut vähentävät myös käyttäjien ja heidän työnantajiensa kustannuksia.
Kunnat ja kolmas sektori (järjestöt ja yhdistykset) tekevät tärkeää työtä terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä ja sitä tulee vahvistaa. Uutena mahdollisuutena nousee neljäs sektori. Järjestäytymätön, osallistava ja yhteisöllinen kansalaistoiminta hyödyntää mm. sosiaalista mediaa tehokkaasti. Se innostaa meitä liikkumaan, pitämään huolta hyvinvoinnistamme ja näin ennaltaehkäisemään sairauksia. Hyvinvointialueille ja kunnille yhteistyö ja verkostoituminen neljännen sektorin kanssa on voimavara, jota kannattaa hyödyntää ja tukea.