2091

Anni Rimpiläinen

Kainuun hyvinvointialue, Kajaani
KM, apulaisrehtori, 48

Olen kajaanilainen 48-vuotias apulaisrehtori. Kuntapolitiikassa olen ollut mukana vuodesta 2017 lähtien Kajaanin kaupunginvaltuustossa, Kajaanin ammattikorkeakoulun hallitusjäsenenä, Kainuun liiton maakuntahallituksen jäsenenä ja Kainuun liiton maakuntavaltuutettuna. Vuoden 2022 aluevaaleissa aloitin Kainuun hyvinvointialuevaltuutettuna. Koen päättäjänä olemisen luottamustehtävänä ja yhteisten asioiden hoitamisen tärkeänä. Asioihin voi parhaiten vaikuttaa yhteistyössä ja asukkaita kuunnellen. Työn, perheen, vapaa-ajan ja luottamustehtävien hoitaminen vaatii yhteensovittamista ja organisointikykyä. Haluan olla kehittämässä Kainuun hyvinvointialuetta tulevaisuudessakin. Kainuun hyvinvointialueen itsenäisyys tulee turvata jatkossakin hyvällä taloudenpidolla. Ympärivuorokautisen päivystävän sairaalan status tulee säilyttää synnytystoimintoineen pitkien etäisyyksien Kainuussa. Hyvinvointialueeseen on suorassa yhteydessä myös maakuntamme itsenäisyys. Sen eteen haluan olla tekemässä töitä.

Vaaliteemat

Lähipalvelut ja turvallinen arki

Kainuun kaikissa kunnissa tulee olla tarjolla lähipalveluita sosiaali-, terveys- ja pelastusalalta. Arjen turvallisuus koostuu toimivasta lähiyhteisöstä, jossa välitetään ja tuotetaan palveluita asukkaille. Pitkien etäisyyksien Kainuussa tulee tarjota jatkossakin tarpeen mukaisia lähipalveluita maakunnan asukkaille keskittämisen sijaan.

Ympärivuorokautisen päivystävän sairaalan statuksen säilyttäminen synnytystoimintoineen

Kainuu on laaja maantieteellinen alue, jossa tulee olla jatkossakin ympärivuorokautinen päivystävä sairaala synnytystoimintoineen. Kainuun uusi keskussairaala tuottaa laadukkaita palveluita, hoitaa hyvin potilaita sekä on tehnyt hyvää työtä synnytystoiminnan eteen yli hyvinvointialuerajojen. Kainuuseen tullaan synnyttämään myös muualta. Sairaala on tärkeä myös huoltovarmuuden, kokonaisturvallisuuden ja Kainuun Prikaatin näkökulmasta.

Palveluiden kehittäminen tarpeita vastaavaksi

Ikäihmisten hoivaan tarvitaan ratkaisuja. Kotona asumista tulee tukea siihen saakka, kun se on mahdollista. Ikäihmisen on päästävä myös ympärivuorokautiseen hoivaan, jos omassa kodissa asuminen ei ole enää turvallista. Tähän tarvitaan kipeästi ratkaisuja. Paikkoja tulee olla ikäihmisille, heitä ei voi jättää vaille huolenpitoa. Ikäihmisten neuvolatoimintaan siirtyminen voisi tuoda myös kustannussäästöjä pidemmällä aikavälillä.

Lääkäriin olisi päästävä jonoista, kukaan ei parane jonoissa. Perusterveydenhuollon kehittäminen ja omalääkäri-hoitajamalliin siirtyminen kaikissa kunnissa on keskeistä kustannusten hillinnän kannalta. Lääkäreiden rekrytointi on myös tärkeää sujuvien hoitopolkujen kannalta.