Jari Rajala

Työssäni kohtaamieni tarinoiden myötä uskon ennaltaehkäisyn merkitykseen myös hyvinvointialueen palvelutarpeen ja palveluiden saatavuuden kohtaamisongelman ratkaisuvalikoimassa. Ennaltaehkäisyn palveluita on hyvinvointialueen yhteistyökumppaneilla eli kunnilla ja järjestöillä saatavilla, mutta ne eivät tavoita riittävästi. Tarvitaan seurattu ja raportoitu malli, jolla nämä resurssit saadaan hyvinvointialueen tueksi. Kainuun hyvinvointialueella on yli 40 000 asiakaskäyntiä vuodessa sellaisissa diagnoosiryhmissä, joihin tyypillisimpiä ennaltaehkäisyllä hoidettavia ja vältettäviä sairauksia kuuluu.

Viimeisten vuosien aikana hoitoalan henkilöstöä on päätynyt työnhakijoiksi sekä alanvaihdon että irtisanomisten myötä. Hoitoalan pariin pitää saada hakeutumaan ja jäämään paikallista työvoimaa. Jos henkilöstö kuormittuu, ei asiaa auta kielitaidoton kollega. Perehdyttäminen ja kielen oppiminen vie aikaa. Aikaa ja rahaa kuluu merkittävästi ennen kuin tällainen työntekijä voi työskennellä itsenäisesti ja täyttää paikkansa. Kainuun hyvinvointialueella on tehty henkilöstön hyvinvoinnin seurantaa ja erilaisia toimia hyvinvoinnin parantamiseksi. Jotta voimme tehdä oikeita päätöksiä, tulee meidän olla perillä siitä, miten henkilöstö voi.

Hyvinvointialueen nuorisovaltuusto teki pari vuotta sitten aloitteen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Aloite kohdistui sekä hyvinvointialueeseen että kuntiin. Aloitteen käsittelyssä mukana olleena näin kuinka meillä aikuisilla on herkästi tapana nostaa esiin vain sitä, mitä olemme jo tehneet. Jos nuoret kokevat sen tuoneen huonosti tulosta, meidän on oltava itsekriittisiä ja aidosti ottaa heidät mukaan kehittämiseen. Nuoret ovat monia muita vaikuttajaelimiä hiljaisempia. Kyselyiden ja tutkimusten mukaan nuoret voivat huonosti ja heidän ääntään on saatava enemmän kuuluviin. Se lopulta ratkaisee sen, miten me tämän hetken aikuiset tulemme jatkossa hoidetuksi.