Vaikka hyvinvointialueen valtuusto on tiukassa paikassa valtion vaatiessa alijäämää katetuksi, on muistettava että hyvinvointialue ei tuota palveluja talouslukuja vaan ihmistä varten. Palveluiden tarvitsijat - siis kainuulaiset - eivät saa unohtua desimaaleiksi. Valtion politiikkaan valtuutetulla ei juuri ole sanavaltaa, mutta siihen on, miten suhtaudumme palveluita käyttäviin kanssaihmisiimme.
Kainuun väestörakenteen vuoksi Kainuussa tarvitaan paljon sosiaali- ja terveyspalveluita, mikä tietysti vaatii myös taloudellista resurssia. Hyvinvointialueen ja kuntien olisi syytä tehdä enemmän yhteistyötä nimenomaan ongelmien ennaltaehkäisyn ja hyvinvoinnin lisäämisen osalta.
Tämä vaatii pidemmän aikavälin suunnitelmia, mutta ennaltaehkäisy auttaa varmasti hillitsemään kustannuksia ja parantaa kainuulaisten elämänlaatua. Käytännössä tämä tarkoittaisi vaikkapa aidosti saavutettavia lähipalveluita, joita käytetään heti kun on vähänkään tarvetta, jotta ongelmat eivät ehdi muuttua isoiksi. Toisekseen esimerkiksi kohtaamispaikkoihin (järjestöt, fyysiset tilat) ja muihin hyvinvointia lisääviin toimiin panostaminen kuntien kanssa auttaisi luomaan ja ylläpitämään kainuulaisten hyvinvointia paikan päällä.