Olen neljän lapsen äiti ja puoliso Sotkamosta. Peruskoulutukseltani olen ylioppilas ja sairaanhoitaja. Työskentelin useiden vuosien ajan vanhusten hoitotyössä, ympärivuorokautisessa hoidossa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla sairaanhoitajana ja myöhemmin esihenkilönä lähi- ja keskijohdossa. Sairaanhoitaja (YAMK) -tutkinnon jälkeen jatkoin opintojani yliopistossa. Palvelujen asiakaslähtöisyys on aina kiinnostanut minua, ja sen vuoksi tutkin väitöskirjassani asiakaslähtöistä osaamisen johtamista vanhuspalveluissa. Väittelin sosiaalihallintotieteistä yhteiskuntatieteiden tohtoriksi keväällä 2018.
Nykyisin vastaan sosiaali- ja terveysalan Master-koulutuksista. Koulutan sosiaali- ja terveysalalle asiantuntijoita, kehittäjiä ja johtajia. Asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisen ohella palvelujen vaikuttavuuden arviointi on entistä tärkeämpää. Olen kiinnostunut siitä, miten hoito tai palvelu saa aikaan muutoksen asiakkaan terveydentilassa ja elämänlaadussa (asiakasvaikuttavuus) ja miten riittävät, oikein kohdennetut ja kustannusvaikuttavat palvelut meillä on (yhteiskunnallinen vaikuttavuus). Toisin sanoen kohdentuuko hyvinvointialueella käytettävät varat asiakkaiden ja potilaiden terveyden edistämiseen ja sairauksien hoitoon vai johonkin muuhun.
Politiikassa olen ollut mukana vuodesta 2022 alkaen. Vahvuuteni on sosiaali- ja terveysalan asiantuntijuus, jota olen urani aikana tarkastellut työntekijän, johdon, tutkijan, kehittäjän ja kouluttajan näkökulmista.
Kainuussa, pitkien välimatkojen maakunnassa, tarvitaan jokaisessa kunnassa vähintään yhtä sosiaali- ja terveys- ja pelastuspalveluja tuottavaa toimipistettä. Tämä on edellytys sille, että avun ja palvelun saa oikea-aikaisesti ja tarvittaessa nopeasti. Lähipalvelut edistävät myös kunnan elinvoimaa ja asiakkaiden turvallisuuden tunnetta. Omalääkärimalli edistää sekä hoidon jatkuvuutta että potilasturvallisuutta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tulee vastata asiakkaiden hoidon ja palveluiden tarpeita. Palveluita voidaan tuottaa eri tavoin (kuten digitalisaatiota hyödyntäen) eri asiakasryhmille, mutta edelleen tarvitaan myös fyysisiä kontakteja sote-henkilöstön kanssa. Merkityksellistä on, että asiakas saa tarvitsemansa avun oikea-aikaisesti ja sujuvasti, ns. ”yhden luukun periaatteella”.
Vaikuttavien palveluiden tuottaminen edellyttää monialaista ja -ammatillista yhteistyötä ja toimimista perinteisten sote-alan eri yhdyspinnat ylittävässä yhteistyössä. Keskeistä on asiakkaiden palveluiden tarpeeseen vastaaminen.
Sosiaali- ja terveysalan sekä pelastustoimen henkilöstöpula on vakava asia. Nykyisen ja tulevan henkilöstön sitouttaminen Kainuun maakuntaan edellyttää kilpailukykyistä, vastuiden mukaista palkkaa, riittävää henkilökuntamäärää ja osaavaa johtamista. Työyhteisöjen ja henkilökunnan hyvinvoinnin eteen on tehtävä kaikki mahdollinen. Henkilökunnalla tulee olla aidosti mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan vastaamaan tämän päivän asiakkaiden palvelujen tarpeiden vaatimuksiin. Uuden henkilökunnan rekrytoinnin tulee olla ennakoivaa, lähtien jo alan koulutuksiin hakeutuvista henkilöistä. Myös henkilökunnan, kuten sairaanhoitajien ja sosiaalialan osaajien urapolkujen tukeminen on merkityksellistä, jotta ammattitaitoinen henkilökunta jaksaa työskennellä sote-alalla mahdollisimman pitkään.