Pirkko Mattila
Olen tulevaisuuteen suuntaava palvelujen kehittäjä. Minulla on vielä aitoa halua ja virtaa ottaa vastaan uusia haasteita sekä sitoutua tekemään työtä niiden puolesta. Vanhustyön johtotehtävät ovat vahvistaneet ymmärrystäni palvelutarpeista ja kykyä osallistua yhteiskuntavastuuseen.
Olin Etevan kuntayhtymän hallituksessa varsinaisena jäsenenä v. 2022 saakka. Oma Hämeen hyvinvointialueella terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnassa varajäsen vuodesta 2023 alkaen. Toimin parhaillaan Hämeen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnassa ja olen ollut sen puheenjohtaja v. 2023 alkaen. Neuvottelukunnassa on alueellinen edustus viidestä valtakunnallisesta eläkeliitosta. Luottamustoimessa Eläkeliiton Etelä-Hämeen piirin hallituksessa v. 2023 alkaen. Eläkeliiton liittovaltuuston varsinainen jäsen v. 2024 alkaen.
Vaaliteemat
1. Turvatava toimiva ja tarvelähtöinen palveluverkko lähipalvelut edellä vauvasta – vaariin.
Lupaan, että hyvinvointialueen väestölle taataan laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut vauvasta vaariin. Palvelut tulee saada läheltä ja harvaan asutuilla alueilla palvelujen saavutettavuus on taattava maantieteellinen sijainti sekä kulkuyhteyksien toimivuus huomioiden. Palvelujen resursointi tulee olla varmistettu alueen väestöpohjan ja palvelutarpeiden mukaiseksi.
Monikanavainen viestintä.
Lupaan edistää monikanavaista viestintää. Perinteiset lähipalvelukanavat on säilytettävä digitaalisten rinnalla. Sähköisen tiedottamisen ja palveluohjauksen lisäksi tarvitaan digiasioinnin tukea yhteistyössä kunnan toimijoiden kanssa.
Digitalisaatio herättää suurta huolta siitä, että miten ne henkilöt, jotka eivät ole tottuneet käyttämään digipalveluita pärjäävät julkisten palveluiden käytössä. (Lähde: Vanhusasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2024) Digitaalisten välineiden lisäksi tarvitaan myös painettu selkokielinen palveluopas kaikille yli 65-vuotiaille ikäihmisille hyvinvointialueiden ja kuntien palveluista.
Yhteistyön vahvistaminen kolmannen sektorin toimijoiden kanssa
Lupaan olla edistämässä yhteistyötä kolmannen sektorin palvelun tuottajien ja järjestöjen toimijoiden suuntaan.
2. Ikäihmisten palvelurakenteen ja resurssien vahvistaminen tarpeen edellyttämälle tasolle.
Tarvitaan ikäihmisten palvelurakennetyörukkanen, koska tarjonta ja kysyntä eivät nyt kohtaa.
Lupaan ponnistella, että ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkoja on tarjolla tarpeeseen nähden riittävä määrä. Ikääntyneet vanhukset eivät voi odottavat kohtuuttoman kauan pysyvää hoitopaikkaa riutumalla jonoissa. Tilanne on nyt sellainen, että paikan saatuaan vanhukset ovat aliravittuja ja toimintakykynsä menettäneitä. Tästä puuttuvat inhimillisyys ja arvokas elämän.
Tarvitaan huomattavasti lisää kotihoidon resursseja. Lupaan olla edistämässä resursointia vaikuttavan hoitoketjun toteutumiseksi. Kotiin tuotavissa palveluissa on vielä monia uusia mahdollisuuksia.
Omaishoidon tuen vahvistaminen. Tarvitaan valtiovallan vastaantuloa. Rahallisen palkkion lisäksi tarvitaan riittävästi palveluja omaishoitajan jaksamisen tueksi. Perhehoito on yksi palvelumuoto, jolla voidaan mahdollistaa omaishoitajan lakisääteiset vapaat. Kuntouttava päivätoiminta on erinomainen palvelumuoto, jolla tuetaan kotona asumista ja omaishoitajan voimavaroja. Se on osaltaan myös lääke yksinäisyyteen, joka on muodostunut suomalaisten suurimmaksi kansantaudiksi.
3. Seniorineuvolapalvelu osaksi perusterveydenhuoltoa.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on yhteinen haasteemme. Suomessa on 1,3 milj. yli 65 vuotta täyttänyttä seniorikansalaista. Resursseja tulisi kohdentaa erityisesti toimintakykyä tukeviin ja ennakoiviin palveluihin kuten seniorineuvolapalveluun. Ennalta varautuminen niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnankin kannalta ovat inhimillisesti ja taloudellisesti kannatettavaa.
Lupaan olla edistämässä seniorineuvolapalvelua osaksi perusterveydenhuollon palvelua.
Suomalaisen julkisen perusterveydenhuollon palvelujärjestelmän kivijalassa on palveluaukko. Sieltä puuttuu senioreille kohdennettu lakisääteinen neuvolapalvelu. Meillä on hyvin toimiva äitiys- ja lastenneuvola, kouluterveydenhoito ja työterveyspalvelut. Näiden lakisääteisten palvelujen selkäranka katkeaa työterveydenhuollon palvelujen päättyessä ja eläkeikisten palvelutarpeet jäävät tyhjän päällä.
Suositeltavaa olisi, että hyvinvointialueet hyväksyisivät vanhusneuvoston edustajille läsnäolo- ja puheoikeuden aluevaltuustossa, aluehallituksessa sekä niissä lautakunnissa, jotka ovat olennaisia vanhusneuvoston vaikuttamisen näkökulmasta.
