Simone Klimpel-Koskela

Lastensuojelu kohtaa merkittäviä haasteita. Lastensuojelutapausten määrä kasvaa valtavasti, mutta useimmat sosiaalityöntekijät keskittyvät vain alkoholiongelmiin, kun taas muut tärkeät aiheet jäävät huomiotta. Yhä useammat lapset ja nuoret sijoitetaan perheiden ulkopuolelle, mikä aiheuttaa suuria kustannuksia valtiolle. Nämä lapset tuntevat olonsa epämukavaksi ja tarvitsevat tukea koulussa ja vapaa-ajalla, jota he usein eivät saa lastensuojelulta. Psykologinen apu on harvinaista, ja jonotuslistat ovat pitkiä. Vanhemmat, jotka etsivät apua, eivät usein saa tukea, koska sosiaalityöntekijät käsittelevät usein vain oireita eivätkä puutu taustalla oleviin ongelmiin. Lisäksi apua vaikeuttavat puutteelliset tiedot ja sosiaalityöntekijöiden henkilökohtaiset ennakkoluulot. Useimmissa tapauksissa sosiaalityöntekijät etsivät vain syntipukkia, mikä ei auta lasta millään tavalla. Yhteistyö sosiaalityöntekijöiden ja koulun sekä sosiaalityöntekijöiden ja psykologien välillä puuttuu täysin. Sosiaalityöntekijä vääristää asioita, eikä hän epäröi valehdella. Tiedot lastensuojelun toimintatavoista puuttuvat usein täysin vanhemmilta. Totuus on, että lapsia ei enää tueta riittävästi kouluissa, mikä johtaa perhesisäisiin riitoihin ja ongelmiin. Monissa tapauksissa vanhemmat syrjäytetään, ja lapset saavat vastuuta päätöksistä, joita he eivät voi tehdä. Sijoittaminen laitoksiin on usein rangaistus ylikuormitetuille vanhemmille ilman, että taustalla olevia ongelmia ratkaistaan. Näissä laitoksissa lapset ovat myös usein vaarassa joutua rikollisiin ympäristöihin.

Miten me haluamme ratkaista tilannetta ?
Lastensuojelun tilanteen parantamiseksi voitaisiin toteuttaa seuraavat toimenpiteet:

1. Sosiaalityöntekijöiden kattava koulutus: Parempi koulutus perheongelmien syistä ja kokonaisvaltaisen tuen merkityksestä voisi auttaa sosiaalityöntekijöitä työskentelemään tehokkaammin ja tunnistamaan perheiden todelliset tarpeet.

2. Resurssien lisääminen: Lisää taloudellisia varoja tulisi myöntää lasten ja nuorten tuen parantamiseksi kouluissa ja psykologisissa palveluissa. Tämä voisi myös lyhentää psykologisen avun odotusaikoja.

3. Yhteistyön vahvistaminen: Tiiviimpi yhteistyö koulujen, lastensuojelun ja muiden sosiaalisten laitosten välillä voisi varmistaa, että lapset saavat tarvittavaa tukea ja että tietoa vaihdetaan paremmin.

4. Perhetyön edistäminen: Perhetyöohjelmia tulisi laajentaa tukemaan perheitä kriisitilanteissa ja auttamaan heitä selviytymään ongelmistaan itse.

5. Avoin viestintä: Sosiaalityöntekijöiden tulisi olla velvollisia tiedottamaan perheille selkeästi ja kattavasti lastensuojelun toimintatavoista, jotta väärinkäsityksiä ja epäluottamusta vältetään.

6. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet: Varhaiset interventiot ja ennaltaehkäisevät ohjelmat voisivat auttaa tunnistamaan ongelmia ennen niiden eskaloitumista ja tarjoamaan perheille ajoissa tukea.

7. Lasten osallistaminen: Lapsia tulisi ottaa mukaan heitä koskeviin päätöksiin, kuitenkin asianmukaisessa kehyksessä, joka vastaa heidän ikäänsä ja kypsyyttään.

8. Seuranta ja arviointi: Säännölliset tarkastukset lastensuojelun ja sosiaalityöntekijöiden työstä voisivat auttaa parantamaan tuen laatua ja varmistamaan, että lasten ja perheiden tarpeet ovat keskiössä.

Näiden toimenpiteiden toteuttaminen voisi tehdä lastensuojelusta tehokkaampaa ja tarjota tarvittavaa tukea asianomaisille lapsille ja perheille.

"On täysin mahdotonta hyväksyä, että ikäihmisille ja eläkeläisillä ei ole kohtuullista pääsyä julkiseen terveydenhuoltoon sekä hoitoon vain siksi, että he elävät valtion tuella. Missään muussa maassa ei ole vastaavaa tilannetta. Suomen pitäisi hävetä."
A) Lääkärinhoito lähellä on ikäihmisille tärkeää useista syistä:

1. Saavutettavuus: Ikäihmisillä on usein liikuntarajoitteita. Lähellä oleva lääkärinhoito helpottaa pääsyä tarvittaviin hoitoihin ja säännöllisiin tarkastuksiin.

2. Nopea reagointi: Iän myötä terveysongelmat voivat ilmetä äkillisesti. Lähellä oleva lääkärikeskus mahdollistaa nopeamman reagoinnin hätätilanteissa.

3. Hoitojen jatkuvuus: Säännölliset lääkärikäynnit ovat tärkeitä kroonisten sairauksien seurannassa. Paikallinen hoito edistää jatkuvuutta ja henkilökohtaista yhteyttä hoitavaan lääkäriin.

4. Sosiaalinen vuorovaikutus: Lääkärikäynnit voivat myös sisältää sosiaalisen ulottuvuuden, joka on tärkeä vanhempien ihmisten hyvinvoinnille. Se tarjoaa mahdollisuuden tavata muita ihmisiä.

5. Luottamus ja turvallisuus: Kun ikäihmisillä on lääkäri lähellä, johon he luottavat, he tuntevat olonsa turvallisemmaksi ja ovat todennäköisemmin valmiita hakemaan lääkärinhoitoa.

Kaiken kaikkiaan hyvä lääkärinhoito lähellä parantaa vanhempien ihmisten elämänlaatua ja edistää heidän terveyttään.
Monet ikäihmiset eivät ehkä ole yhteydessä sukulaisiin tai heillä ei ole tukiverkostoja, jotka auttaisivat heitä lääkärikäynneillä tai muistuttaisivat heitä hakemaan lääkärinhoitoa. Tämä voi johtaa heidän terveydellisten tarpeidensa laiminlyöntiin. Ilman säännöllisiä lääkärintarkastuksia terveysongelmat voivat jäädä huomaamatta, mikä voi johtaa terveydentilan heikkenemiseen. Lisäksi yksinäisyys, joka usein liittyy sukulaisten puutteeseen, voi vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin. Siksi on tärkeää, että yhteisössä on resursseja, jotka auttavat ikäihmisiä saamaan pääsyn lääkärinhoitoon, olipa kyseessä sitten liikkuvat lääkärikäynnit, naapuruston apu tai erityiset ohjelmat, jotka tähtäävät vanhempien ihmisten terveydenhuollon parantamiseen.

B) • Eläkeläiset ovat yhtä arvokkaita ihmisiä kuin työssäkäyvät useista syistä:

1. Elämänkokemus: Eläkeläiset tuovat mukanaan valtavan määrän elämänkokemusta ja tietoa, joka on yhteiskunnalle korvaamatonta. Heillä on usein arvokkaita taitoja ja näkemyksiä, jotka he ovat hankkineet uransa ja elämänsä aikana.

2. Sosiaalinen panos: Monet eläkeläiset osallistuvat vapaaehtoistyöhön tai yhteisöprojekteihin, mikä vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Heillä on tärkeä rooli perheiden ja yhteisöjen tukemisessa.

3. Taloudellinen merkitys: Eläkeläiset osallistuvat talouteen ostamalla kulutustavaroita, käyttämällä palveluja ja usein myös investoimalla paikallisiin liiketoimintoihin. Heidän kulutuksensa on tärkeä osa taloutta.

4. Perheen tuki: Monet eläkeläiset tukevat perheitään taloudellisesti tai hoitavat lapsenlapsia, mikä on suuri helpotus työssäkäyville vanhemmille.

5. Arvokkuus ja kunnioitus: Jokaisella ihmisellä on sisäinen arvo riippumatta heidän työllisyystilanteestaan. On tärkeää edistää kaikkien ihmisten arvokkuutta ja kunnioitusta, riippumatta siitä, ovatko he työelämässä vai eläkkeellä.

Näkökulma, jonka mukaan eläkeläiset aiheuttavat vain kustannuksia, on usein liian lyhytnäköinen. Yhteiskunta, joka arvostaa ja integroi vanhempia jäseniään, hyötyy heidän panoksestaan ja kokemuksistaan. On tärkeää edistää ajattelutavan muutosta, jotta voidaan tunnistaa ikääntymisen positiiviset puolet ja eläkeläisten merkitys yhteiskunnassa.