Reetta Hjelm
Olen asettunut ehdokkaaksi toista kertaa aluevaaleihin. Ensimmäinen toimintakausi on ollut vaativa ja ajoittain raskaskin, mutta sen ohella hyvin mielenkiintoinen, haastava ja kiinnostava.
Olen alan ammattilainen yli 40-vuoden työkokemuksen kautta. Olen toiminut koko Keski-Pohjanmaan kuntien alueella ja erikoissairaanhoidossa Kokkolassa.
Sairaanhoitajan ja erikoissairaanhoitajan pohjakoulutus, Maisterin tutkinto terveystieteissä hallinnon koulutusohjelmassa, työskentely sairaanhoitajana, toimialajohtajana perusterveydenhuollossa ja sosiaalipuolen vanhustenhuollossa ovat antaneet minulle hyvin laajan yleiskuvan hyvinvointialueen laajuisen toiminnan johtamisesta virkamiehenä ja nykyisin luottamusmiehenä. Koen, että voin antaa hyvinvointialueellemme asiantuntemustietoa päättäjän näkökulmasta käsin.
Vaaliteemat
Terverveyskeskus- ja -sosiaalityön perusalvelut kuuluvat joka kuntaan.
Keskustapuolueen ja allekirjoittaneen tärkein tavoite on, että asiakas saa arkena peruspalvelut omassa kunnassa eikä tarvitse niitä lähteä hakemaan naapurikunnista. Käytössä voi olla kiertävä työntekijä tai kiertävä esim. hammashuolto tai teknologia, jossa esim. asiakas saa avun puhelimen tai netin avulla, silloin kun se on pätevä apu asianosaiselle. Esimerkiksi erityisesti iäkkäät, äidit ilman autoa lapsineen, heikossa sosiaalisessa asemassa olevat ym. vastaavat tarvitsevat tasavertaisuuden turvaamiseksi palvelua oman kunnan alueella. Ennen asukas joutui lähtemään kotoaan hakemaan peruspalveluakin, niin nyt työntekijä liikkuu, jos tarve niin vaatii. Tämä edellyttää hyvää henkilöstöjohtamista, kannustamista ja kiitosta.
Omalääkärimalli kokeiluun ja myöh. vakinaistus
Omalääkärimalleja on paljon, mutta ainakin kokeilumielessä tulee myös Soiten hyvinvointialueella aloittaa omalääkärimallin sisään ajaminen. Ammattihenkilöt valinnan tekenevät, mistä on hyvä aloittaa, mutta esim. perhelääkärimalli tai ikäihmisille omalääkärit ja tai monipalvelua tarvitseville asiakkaille. Omalääkärimalli tuo laatua hoitoon ja sitä myöten myös vähentää palvelukäyntejä, joka laskee kustannuksia.
Ennaltaehkäisyllä saadaan säästöjä
Ennaltaehkäisyä tapahtuu sos- ja terveysorganisaation sisällä mm. silloin, kun tartutaan asiakkaan kertomaan tarkoin ja selvitetään alusta alkaen tarkasti, mistä asiakkaan oireet johtuu. Jos ei ole osattu tarttua asiakkaan kertomaan vaivaansa/oireensa ja sairaus on edennyt tai pahentunut ja jouduttaessa pidemmälle meneviin tutkimuksiin ja hoitoihin, silloin kuluu rahaa huomattavasti enemmän, kuin jos olisi tartuttu ajoissa asiakkaan tuomaan sanomaan tarpeeksi tehokkaasti.
Henkilökunnan täydennyskoulutus, ajantasaiset tutkimuskeinot jne. että asiakas tulee tutkittua heti tarkasti, estää myöhempiä uusia tutkimuksia ja hoitojakin ja siten tuo säästöä. Myös oma lääkärimalli tuo tässä kohtaa apua.
Ennaltaehkäisyä on myös Hyvinvointialueiden hyvä yhteistyö kuntien ja kolmannen sektorin kanssa ja jota ei voi unohtaa missään mielessä. Yleensä, mitä parempi fyysinen ja psyykkinen kunto ihmisellä on, sitä vähemmän tai myöhäisemmin sairautta tulee. Ennalta ehkäisyllä voidaan sairaanhoidon kustannuksia myöhäistää ja se lisää siten varoja hoitaa sillä hetkellä muita hoidon tarpeessa olevia.
