Sanna-Kaisa Göös
Asun Kannuksen keskustassa puolisoni ja Lila-koiran kanssa. Minulla on neljä aikuista lasta ja olen kahden pienen pojan mummu. Olen työskennellyt yli 20-vuotta sosiaali- ja terveydenhuollon erilaisissa tehtävissä lähinnä ikääntyvien palveluissa. Koulutukseltani olen terveydenhoitaja, sairaanhoitaja YAMK. Olen työskennellyt viimeiset kaksi vuotta Soitessa kehittäjänä ja työnkuvaan kuuluukin kehittää hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut helposti löydettäväksi. Tavoitteena on, että yksinäiset, syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat ihmiset löytävät yhteisöjen pariin. Yksinäisyyden hintalappu on liian korkea sekä yksilölle itselleen, että yhteiskunnalle. Lapsuuteni olen asunut maalla ja kävin Märsylän koulun. Olen juuriltani hyvin maanläheinen. Suurin huoleni ja tavoitteeni onkin, että miten ikääntyvä väestö saa hoidon ja hoivan maaseudulle ja pieniin kuntiin. Puolustan lähipalvelujen säilymistä pienissä kunnissa ja haluan kehittää kaiken ikäisten ihmisten kotona asumista ja pärjäämistä. Tavoitteenani on tehdä hyviä päätöksiä vauvasta vaariin perheiden ja kotien eteen.
Harrastan vesiliikuntaa ja lähinnä vesijumppaa sekä talvella hiihtoa. Retkeily ja lähiluonnossa liikkuminen on tärkeä osa arkea. Käsityöt on tärkeä harrastus. Olen ensimmäistä kautta Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuuston varajäsenenä. Olen myös Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen turvallisuus- ja pelastuslautakunnan varajäsen.
Vaaliteemat
Rakennetaan vahvaa hyvinvointialuetta yhteistyössä yli puoluerajojen.
Tärkein tavoitteeni on tehdä hyviä päätöksiä hyvinvointialueella asuville ihmisille heidän sote-palvelujensa saavutettavuuden eteen. Hyviä päätöksiä ei voi tehdä yksin vaan siihen tarvitaan hyvää yhteistyötä ja neuvottelutaitoja muiden päättäjien kanssa. Tärkeää on myös perehtyä ja kuunnella viranhaltijoiden esityksiä. Vain hyvällä yhteistyöllä ja päätöksen teolla voimme turvata hyvinvointialueemme itsenäisyyden.
Palvelut kaikille tasapuolisesti saavutettavissa asuinpaikasta riippumatta. Jokaisella ihmisellä oik
Tavoitteeni on huolehtia, että pientenkin kuntien ja maaseudun ihmisten peruspalvelut löytyvät myös jatkossa läheltä. Palvelut voivat olla toimipisteissä, digi-palveluina tai liikkuvina palveluina. Peruspalvelut tulee olla tasapuolisesti kaikkien Soiten alueen ihmisten saavutettavissa. Tällä tarkoitetaan myös sitä, että kotihoidon käynnit pitää ulottua myös maaseudun ihmisille. Kenenkään ei pidä muuttaa kotoaan pois lähemmäksi kyläkeskusta, että saa sitten palveluita.
Ennaltaehkäiseviin palveluihin pitää uskaltaa satsata ja ne maksavat aina itsensä takaisin. Yksinäisten, syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten auttaminen tuo valtavat säästöt takaisin tulevaisuudessa. Palvelujen saavutettavuutta tulee kehittää, jotta ihmiset tietävät mistä apua löytyy. Kukaan ei hae huvikseen apua. Järjestöjen, kuntien ja seurakuntien palvelut helposti löydettäviksi väestölle ja henkilöstölle. Omaishoitajien jaksamista tuettava. Enemmän jaksohoitopaikkoja, perhehoitoa, sijaishoitoa. Omaishoidon tuen rahoitus oltava riittävä niin, että jokaiselle kriteerit täyttävälle voidaan maksaa palkkio. Mielenterveyspalveluiden kehittäminen niin, että matalalla kynnyksellä helposti voi päästä hyvissä ajoin hoitoon. Lisää yhteisöllistä- sekä senioriasumista ja tehostettuja palveluasumisen paikkoja. Jonot palveluasumispaikkoihin pitää saada lyhyemmäksi
Henkilöstön hyvinvointi on menestyvän organisaation perusedellytys.
Kun työntekijät jaksavat hyvin työssään ovat he motivoituneita työhönsä sekä tekevät vähemmän virheitä. Hyvinvoiva henkilöstö on vähemmän altis sairauksille, uupumukselle ja stressistä johtuville poissaoloille. Työnantajan tulee tukea työntekijöiden liikuntaa ja terveellisiä elämäntapoja. Myös ergonomia ja viihtyisä työympäristö ovat tärkeitä. Työntekijöiden motivaatiota ja hyvinvointia lisäävät myös palkitseminen, urakehitysmahdollisuudet ja työ- ja vapaa-ajan tasapaino. Työhyvinvointia voi parantaa tasapainottamalla työtaakkaa, tarjoamalla lisäkoulutusta, antamalla tukea sekä perehdytystä uusiin asioihin sekä edistää hyvää työilmapiiriä ja tiimityötä. Henkilökunnan hyvinvoinnissa on tärkeää hyvä johtaminen ja esihenkilöllä tulisikin olla aikaa kuunnella tasapuolisesti työntekijöitään. Palautteen antaminen tulisi olla aina työntekijän oikeus, jotta hän voisi tietää miten voi kehittyä työssään. Esihenkilön tulee puuttua myös työssä esiintyviin epäkohtiin sekä henkilökunnan ei toivottuun käyttäytymiseen. Avoimuus johtamisessa lisää henkilökunnan luottamusta ja edistää työhön sitoutumista. Hyvinvoiva ja osaava henkilöstö on edellytys ja tärkein pääoma toimivalle hyvinvointialueelle.
