Sikäli, että olen saarijärveläinen (tekopitäjä Pylkönmäki) maalaislääkäri. Tuon nimityksen muotoili puolisoni Ulla vuosikymmeniä sitten. Minut oli pyydetty perusterveydenhuollon edustajana kouluttajaksi lääkäreille suunnattuun kolesteroliteemapäivään. Asia hieman arvelutti, jolloin Ulla rohkaisi minua sanomalla, että sinähän tunnet tilanteen terveyskeskuksen näkökulmasta, juuri siksi sinut on pyydetty mukaan. Silloin televisiosarja Vuoristolääkäri oli suosittu. Siinä esitetty lääkärin toimintapa viehätti. Siksi siis Maalaislääkäri. Ulla ompeli paitaani Maalaislääkärikyltin. Kun saavuin Jyväskylään, kollegaystäväni Juha Saltevo kommentoi: "Olisi sen sinusta muutenkin huomannut".
Vuosien varrella sloganista muodostui oma käsitteensä. Se viestii perusterveydenhuollon tärkeyttä, ihmisten kohtaamista ja mutkatonta toimintatapaa.
Minulla on takana opiskeluaika mukaan lukien viisikymmentä vuotta toimimista Soten ytimessä. Sinä aikana asia jos toinenkin on alkanut pistämään vihaksi. Olen tullut elämässäni siihen ikään, että nyt ensimmäistä kertaa katsoin mahdolliseksi vastata myönteisesti kutsuun osallistua vaaleihin. Haluan antaa panokseni taisteluun perusterveydenhuollon, ihmisten tasa-arvoisen kohtaamisen ja kuulemisen, sietämättömän byrokratian purkamisen, vanhustenhuollon parantamisen ja kansanterveyden vaalimisen puolesta.
Todennettujen kansainvälisten tutkimusten mukaan omalääkärijärjestelmä on ylivoimainen niin kustannutehokkuuden kuin hoitotulostenkin näkökulmista. Sen ydin piilee hoidon JATKUVUUDESSA. Asiantuntijat ja myös Lääkäriliitto ovat vahvasti sen takana.
Kela-korvausten muutoksilla ei vaikuteta hoidon saatavuuteen! Sen lisäksi parannetut korvaukset tahtovat siirtyä monikansallisten terveysjättien perimiin maksuihin, mikä todentui viime syksynä. Panostukset tulee sen sijaan suunnata julkisen terveydenhuollon omalääkärijärjestelmän rakentamiseen koko maahan. Siihen tulee varata oma budjetti. Luonnollisesti se aiheuttaa alussa jonkinverran kustannuksia, mutta ne rahat tulevat jatkossa moninkertaisesti takaisin.
Tällä hetkellä mummoja ja pappoja siirrellään kuin shakkinappuloita takseilla ja ambulansseilla ympäri ämpäri maakuntaa niin vuodeostoille kuin erilaisille kriisi- ja intervallipaikoille ja jopa pysyvään ympärivuorokautiseen hoivaan.
Hoiva on toteutettava omassa kunnassa eikä pitkien matkojen päässä, jonne omaisten on vaikea tulla läheisiään katsomaan. Puolisoita ei pidä erottaa toisistaan.
On pikimmiten saatettava kuntoon hoivakotien sairaanhoito. Hauraiden vanhusten siirtäminen sairaaloihin pitkien matkojen päähän on epäeettistä, henkeä ja terveyttä vaarantavaa ja erittäin kallista.
Hoivakodeille tarvitaan vastaavat omalääkärit, jotka ovat hoitajien vaivattomasti tavoitettavissa. Sairaanhoidon varmentamiseksi koko maakuntaan on luotava kotisairaala, josta henkilökunta tulee ympäri vuorokauden tutkimaan ja hoitamaan hoivakotien sairastuneita vanhuksia, jolloin kuljettamista ei tarvita. Myös vainajien toteamista hoivakodeissa, millä estetään "Rautalammin ruumisralli" tulee organsioida, mikä edellyttää lääkäreiltä asennemuutosta kunnes uusi laki kuolemansyyn selvittämisestä saadaan päätökseen - sen suunnittelua ja käsittelyyn saattamista tulee vauhdittaa valtakunnan tasolla.
Haja-asutusalueiden terveydenhoitoon tarvitaan muutoinkin pikimmiten liikkuvia palveluita. Oma Scodani on niin kehittynyt, että siinä on sekä ratti että pyörät.
Pekka Puskan Pohjois-Karjala -projekti toimii kirkaana kansainvälisenä esimerkkinä siitä, miten elintapoihin vaikuttamalla saadaan hämmästyttävän nopeasti aikaan merkittäviä muutoksia kansanterveydessä.
Viidessäkymmenessä vuodessa suomalainen mies on saanut meillä noin 14 ja nainen kymmen vuotta lisää elinaikaa. Työikäisten sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt yli 80 %. Työikäisten konaiskuolleisuus on puolittunut ja vastaavasti yli 65-vuotiaiden kaksinkertaistunut. On tapahtunut toivotusti: ennenaikaiset kuolemat ovat vähentyneet ja kuolleisuus on siirtynyt kohti raamatullista ikää.
Liikennekuolemat ja tapaturmat ovat vähentyneet huomattavasti, samoin tupakka- ja alkoholisairaudet.
Terveydenhuollossa ei ole varaa olla panostamatta ennaltaehkäisyyn. Se olisi hölmöläisen hommaa.
Vaikka sepelvaltimotautikuolleisuus onkin nopeasti vähentynyt, valtimonkovettumatauti on meillä edelleen yleisempää kuin esim. Ruotsissa. Yli puolella yli 30-vuotiaista suomalaisista on liian korkeat rasva-arvot. Ravitsemus on keskeistä. Siinäkin tulee tukeutua tutkittuun tieteeseen, johon ravitsemussuositukset perustuvat.
Tulevaisuuden suuri huoli kohdistuu lihomisepidemiaan ja huumeisiin.
Meidän on oltava aktiivisempia kansanterveyden kohentamisessa. Jokainen joka toimii terveydenhoitoalalla tekee omalta osaltaan kansanterveystyötä.
Yksilöön kohdistuvat toimet eivät riitä. Tarvitaan lainsäädäntöä kuten haittaveroja. Tarvitaan yhteistyötä mm. elinkeinoelämän, järjestöjen, oppilaitosten ja median kanssa. Tarvitaan Pohjoi-Karjalahengen uutta tulemista.
Kaiken tämän vuoksi kansanterveys kuuluu erottamattomana osana vaaliteemoihini.