Reijo Tilvis
Olen lääketieteen ja kirurgian tohtori, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri ja jäänyt eläkkeelle täysin palvelleena Helsingin yliopiston geriatrian professorin virasta. Olen toiminut lähes 40 vuotta Helsingin yliopistollisen keskussairaalassa lääkärinä, opettajana ja tutkijana. Olen hoitanut myös monia hallinto- ja luottamustehtäviä kotikunnassa, HYKS:ssä ja Helsingin yliopistossa. Eläkevuosina olen jatkanut tutkimustyötä ja osallistunut aktiivisesti vapaaehtoistyöhön ja järjestötoimintaan mm. sydänyhteisössä ja vanhustenhuollon yhdistyksissä.
Kokemukseni Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa, palveluiden järjestämisen lautakunnassa ja aluehallituksessa ovat perehdyttäneet Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen haasteisiin.
Vaaliteemat
TERVEYDENHUOLTO ON SAATAVA TOIMIVAKSI.
Koskaan ei ole käytetty yhtä paljon rahaa terveydenhuoltoon kuin tänään. Koskaan ei ole ollut käytettävissä yhtä paljon henkilökuntaa kuin tänään. Milloinkaan ei ole terveydenhuolto ollut yhtä tarkoin säädeltyä ja hallinnollisesti ohjailtua kuin se on tänään. Harvoin on ollut yhtä suurta tyytymättömyyttä terveydenhuoltoon kuin nyt.
Luottamushenkilöiden tulee vaatia toimintojen sujuvuutta, voimavarojen taloudellista käyttöä ja siten mahdollisimman hyvää tulosta eli terveyshyötyä, jota mitataan monin tavoin.
Olisi hienoa, jos kallis ja muutenkin arvokas demokraattinen järjestelmä parantaisi myös tuloksia. Se on mahdollista vain, jos viranhaltijat ja luottamushenkilöt jakavat saman tilannekuvan ja ajavat kohti samaa päämäärää. Lupaan käyttää tietoni ja taitoni hyvinvointialueen toiminnan kehittämiseksi.
PÄIVYSTYS TUO JA LUO TURVAA.
Terveyskeskuspalvelujen parantaminen ja palvelujen tasavertaisuus ovat olleet pitkään tavoitteina lakeihin ja asetuksiinkin kirjattuina, mutta käytännössä on päädytty aivan päinvastaiseen. Tasalaatuisuus on saavutettu toistaiseksi parhaita palveluja karsimalla, ja terveyskeskusten näivettyminen vain jatkuu. Yhtenä selkeänä syynä näen ns. päivystysasetuksen (782/2014), jossa keskitettiin sairaaloiden yhteispäivystyksiin ja terveyskeskuspäivystykset muutettiin luvanvaraiseksi. Tällä haettiin taloudellista säästöä, ja sille oli toki myös laadullisia perusteita. Sivuvaikutukset ovat olleet selviä. Yhteispäivystykset ovat ruuhkautuneet, eikä terveyskeskusten toiminta ole ainakaan parantunut.
Keusoten alueella lääkärin vastaanotolle pääseminen on osoittautunut vaikeaksi, ja se jättää varjoon kaiken muun hyvänkin toiminnan. Terveyspalveluista maksetaan paljon veroja jo pelkästään siitä tiedosta, että apua on aina saatavissa vaivoihin. Kun näin ei käy, usko ja luottamus koko järjestelmään romahtaa.
YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOIVA ON TURVATTAVA.
Vuoden 2023 sosiaalihuoltolain muutoksella hyvinvointialueet velvoitetaan järjestämään asumispalveluja, joita ovat tilapäinen ja tuettu asuminen, yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen. Yhteisöllisessä asumisessa asukkaille on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Asiakkaan hoivaa ja huolenpito järjestetään kotihoidon palveluina sekä tukipalveluina. Tavoitteena on säästää ja vähentää ympärivuorokautista palveluasumista.
Yhteisöllinen asuminen ei kuitenkaan voi korvata laajasti ympärivuorokautista asumispalvelua. Kyseessä on aivan eritasoista hoivaa tarvitsevista henkilöistä. Ympärivuorokautista hoivaa ja hoitoa tarvitsevien potilaiden hoidon järjestäminen on koko sairaanhoidon toimivuuden kannalta aivan keskeistä.
