Salme Nepponen
Olen eläkkeellä oleva, aktiivinen vaikuttajamummo. Minulla on pitkä kokemus ja tahtoakin on löytynyt yhteisten asioiden hoitamiseen. Tein töitä n. 42 vuotta HUS:ssa ja Hyks:ssa psykiatrian toimialalla. Viimeiset vuodet vastasin Uudenmaan alueella työnohjaustoimintojen koordinoinnista. Yritän virkeänä eläkeläisenä tarttua haasteisiin, en jätä rukkasia naulaan vaikeinakaan aikoina. Vierivät kivet eivät tarinan mukaan sammaloidu. Tuo määritelmä sopii minuun persoonana, niin kotioloissa kuin järjestö- ja harrastushommissa. Erilaiset sosiaaliset vuorovaikutustilanteet ovat minulle tuttuja. Positiivista palautetta olen saanut laaja-alaisesta ja hyväksyvästä, kuuntelevasta läsnäolostani erilaisissa tilanteissa. Joku voisi todeta minun olevan liiankin kiltti, ei:n sanominen on toisinaan hankalaa. Kalenterointi ja sovituista asioista, aikatauluista minun on erittäin helppo pitää kiinni, olen mieluummin ajoissa toisia läsnäolijoita kunnioittaen, kuin aina hiukan myöhässä. Harrastan mökkeilyä, liikuntaa, ristisanoja, dekkareita,käsin väännettäviä juttuja ja kahdelle lapsenlapselle mummoilua. Nykyisin olen sisarteni kanssa hoivakodissa asuvan dementoituneen äitini asioiden hoidosta vastaavana edunvalvontavaltuutettuna. Erittäin tutuksi on tullut niin hyvässä kuin pahassa myös vanhusten kohtelu ja kohtaamiset nyky-yhteiskunnassa.
Vaaliteemat
Lähellä olevat lakisääteiset peruspalvelut eivät saa karata.
Peruspalvelut lähellä ovat hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareita. Lähipalveluina on säilytettävä neuvola-, hammashoito,- ikäihmisten ja vanhusten ja eri tavalla vammaisten henkilöiden tarvitsemat sosiaali-ja terveyspalvelut ja huolenpito. Kilometrien kruisailut esim. keskisen Uudenmaan alueella palvelusta toiseen on loputtava; taksi, bussi ja juna kyllä vievät, mutta millä hinnalla. Kaikilla ei ole omaa autoa, eikä edes kykyä käydä rattiin, omaisiakaan ei joka tilanteessa ole lähettyvillä. Digitaalisten etävastaanottojen ohella on säilytettävä mahdollisuus kasvokkain tapahtuviin hoitoihin ja apuun sitä tarvitseville. Liikkuvat palvelut lähelle ovat yksi vaihtoehto, mutta nekin täytyy suunnitellla siten, että esim. liikuntaesteiset pääsevät sisälle ja paikalle, nythän ei niin ole. Esteettömyys on avainasia.
Hoidon ja kuntoutuksen jatkuvuus tulee varmistaa.
Oma tiimi- ja oma lääkärimalli on otettava käyttöön Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen kaikissa taajamissa. Malleja on kehitettävä siten, etteivät hoitoketjut vaarannu. Vaaran paikkoja ovat siirtymiset perusterveydenhuollon palveluista esim. erikoissairaanhoitoon. Vaaran paikkoja tulee helposti myös lääkemääräyksiä muutettaessa tai laboratoriokokeiden määräämisessä/tulkinnoissa. Minulla on näistä nyt yhden vanhuksen kohdalla myös ikäviä kokemuksia, viestit eivät kulje, omaisten täytyy toimia rohkeasti tulkkeina ja viestien välittäjinä. Esim. erilaisista leikkaushoidoista seuraavan kuntoutuksen tulee olla ajan tasalla ja tässäkin viestien tulee olla selkeitä.
Mielestäni oma tiimi -malli ja omalääkäri olisivat hyvin käytännön läheinen ratkaisu, mutta tiimien pitää toimia kaikilla alueilla samoilla "säännöillä" ja tavoitteilla.
Järkeä ja kustannustehokkuutta talouden hoitoon.
Hyvinvointialueen alijäämää ei saa kattaa peruspalveluita heikentämällä. Alijäämien kattaminen on aloitettu Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella pontevasti, mutta vielä on kurottavaa. Ulkopuolista vuokratyövoimaa on merkittävästi vähennetty ja säästöä on saatu. Turhista ja moderniin terveydenhuoltoon soveltumattomista tiloista on jo luovuttu, mutta perkaamista löytynee. Tämä ei tarkoita kokonaisten terveysasemien lakkauttamista, vaan sopivimman sisällön löytymistä kuntien omistamiin ja vuokraamiin tiloihin. Yhteistyötä tarvitaan kuntien, järjestöjen,yritysten ja hyvinvointialueen kesken. Jokelan terveysaseman pilotti on pidettävä hengissä kehittämällä sisältöjä. Hallinnon keventäminen tapahtuu digitalisaation avulla. Mahdollisena luottamushenkilönä olen valmis henk.koht. joustamaan mm. kokouspalkkioistani, vaikka vastuullinen päätöksenteko ja vaikuttaminen onkin usein pitkäjänteistä 24/7 työtä.
