2145

Laila Uljas

Kymenlaakson hyvinvointialue, Kouvola
järjestökoordinaattori, VTM, 45

Olen 45-vuotias, Kymenlaaksossa aluevaltuuston jäsen ja HYTE-lautakunnan jäsen. Toimin aluevaltuustossa Keskustan ryhmäpuheenjohtajana. Olen Kouvolan kaupunginvaltuutettu, Kasvatus- ja opetuslautakunnan, elinvoimajaoston jäsen, sekä kaupunginhallituksen varajäsenenä. Koulutukseltani olen valtiotieteiden maisteri ja työskentelen MLL Kaakkois-Suomen piirissä järjestökoordinaattorina. Työskentelen siellä muun muassa lasten ja nuorten lukutaidon edistämiseksi. Olen toiminut useamman vuoden yrittäjänä, tällä hetkellä minulla ei kuitenkaan ole yritystoimintaa. Toimin Kouvolan Vanhemmat KOVAT ry:n puheenjohtajana ja ja teen vaikuttamistyötä lasten ja nuorten hyväksi. Suurperheen äitinä olen saanut olla monessa asiassa näköalapaikalla käytännössä kokemassa asioita.

Vaaliteemat

Oma lääkäri/tiimi (jatkuvan hoidon malli)

Valmistelin aloitteen jatkuvan hoidon mallista, eli oma lääkäri/tiimi mallista, jonka jätimme yhdessä koko Keskustan aluevaltuustoryhmän sekä monen muun allekirjoittajan kanssa. Tutkimukset osoittavat, että mitä pidempi hoitosuhde on oman lääkärin/terveydenhuoltotiimin kanssa, vähenevät päivystyskäynnit ja sairaalapäivät lisäksi ennenaikaisia kuoleman riski pienenee. Laadukkaamman hoidon lisäksi tämä malli on kustannustehokas.

Terveydenhuollon Elämänkaarimalli - Laadukasta ennaltaehkäisevää perusterveydenhoitoa

Lasten neuvola tekee arvokasta ja kokonaisvaltaista sekä ennaltaehkäisevää työtä. Ikäihmisille ja nuorille tarvittaisiin neuvolaa vastaava järjestelmä. Nuorten neuvola tekisi ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä ja tukisi kokonaishyvinvointia. Ikäihmisten neuvola tukisi elämän loppuvaiheessa, liikkumisessa ja monipuolisessa arjessa sekä vähentäisi yksinäisyyttä.

Palveluiden saavutettavuus koko Kymenlaaksossa

Taloudentilanne on vaikea, mutta ennen kuin terveyskeskuksia lakkautetaan, on tiedettävä miten palvelut tuotetaan ihmisille jotta ne ovat saavutettavissa. Lliikkuva yksikkö voi olla joissain tilanteissa se toimivin ja kustannustehokkain ratkaisu.
Digitaalisuus on hyvä työkalu, mutta se ei korvaa ihmisten välistä sosiaalista kanssakäymistä.

Järjestöt ovat yksi tärkeä osa tuotetuista palveluista. Yhteistyötä voidaan vahvistaa kun se tuottaa lisäarvoa ja tukee hyvinvointialueen työtä. Järjestöt kykenevät tuottamaan helposti saavutettavia ja ennaltaehkäiseviä tukipalveluita kustannus tehokkaammin kuin hyvinvointialue. Järjestöt saavat rahoituksensa osin Kymenlaakson ja jopa Suomen ulkopuolelta.
Hyvinvointialueen on tehtävä vaikuttavampaa, näkyvämpää ja kokonaisvaltaisempaa edunvalvontaa, valtakunnallisesti. Hyvinvointialueet tarvitsevat lisää aikaa saadakseen talouden tasapainoon.