Leeni-Elina Haimi
Olen Leeni-Elina Haimi. Olen 32-vuotias valkealalainen kolmen lapsen äiti. Sukujuureni tulevat Valkealan kyliltä, Anttilasta ja Tyrristä, sekä Viipurin suunnilta. Toimin lähihoitajana ja tiimivastaavana Valkealan kotihoidossa Jokelan tiimissä, joka ulottuu Aitomäkeen, Uttiin, Tirvalle, Kaipiaisiin, Saaramaalle ja Enäjärvelle asti.
Olen erityislapsen äiti. Erityislapsen äitinä tiedän, että monet perheet jäävät ilman apua ja tukea lapsen haasteiden kanssa. Avun saamisen ei pitäisi olla vaikeaa, etenkään silloin, kun kyse on lapsesta. Työni kotihoidossa on näyttänyt minulle ikääntyneiden hoivan tilanteen konkreettisesti. Jokaisella ikääntyneellä on oikeus inhimilliseen loppuelämään.
Eletyn elämän kautta olen hankkinut kattavan ymmärryksen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkostosta ja sen heikoista kohdista. Hoitotyö on antanut paljon konkretiaa siihen, mitä kaikkea voisi tehdä toisin, jotta hyvinvointialue toimisi paremmin.
Ystäväni kuvaavat minua vanhaksi sieluksi. Se kuulema tarkoittaa sitä, että ajattelen asioita aina isommalla mittakaavalla. Olen valoisa persoona. Toisaalta olen myös toisinaan jääräpää ja seison vankasti omien näkemyksieni takana. Tarvittaessa osaan myös nostaa käteni virheen merkiksi ja oppia niistä.
Ajattelen, että henkilöstö on hyvinvointialueen suurin voimavara. Oikeastaan kaikki, mitä sillä on. Henkilöstöstä on pidettävä kiinni. Ainoa tapa pitää henkilöstöstä kiinni, on luoda inhimilliset työolot, jossa jokainen ammattilainen voi toteuttaa työtään omien eettisten arvojen mukaisesti.
Asetuin ehdolle aluevaaleihin, koska haluan tuoda päätöksiin konkretiaa ja ymmärrystä siitä, mitä ne merkitsevät kokonaisvaltaisesti ihmisille. Haluan, että ihmiset saavat hoitoa ja sosiaalipalveluja jatkossakin, sijainnista riippumatta. Päätöksiä tehdessä on kyettävä ymmärtämään niiden välilliset seuraukset. Tulevaisuus tehdään tänään.
Vaaliteemat
Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus
Lasten ja nuorten haasteet ovat lisääntyneet paljon. Haastava oireilu vaikuttaa kokonaisvaltaisesti perheiden hyvinvointiin ja terveyteen. Psyykkisesti oireilevan lapsen koulunkäynnissä voi olla haasteita, jolloin se vaikuttaa myös muihin lapsiin. Usein haastavan käytöksen takana on syynä esimerkiksi neuropsykiatrinen häiriö, johon lapsi tarvitsisi kuntoutusta ja hoitoa.
Varhainen tunnistaminen ja kuntoutus auttaa lasta parhaiten, sekä on edullisinta hyvinvointialueelle ja yhteiskunnalle.
Nämä lapset ja perheet jäävät usein ilman apua ja tukea. Toisinaan heille tarjottava palvelu ei tule oikeaan aikaan, vaan auttamatta liian myöhään. Toisinaan tarjottava palvelu ei vastaa tarvetta. Lasten- ja nuorten psykiatrista osastohoitoa on kutistettu Kymenlaaksossa huomattavasti. Lähin lastenpsykiatrian ympärivuorokautinen osasto on Helsingissä.
Valitettavan usein asia on niin, että neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen haasteisiin vastataan lastensuojelulla. Lastensuojelu on täysin ylikuormittunut, eikä näiden lasten kuntoutus ole lastensuojelun työkenttää.
Hyvinvointialueella sosiaali- ja terveyspalvelut ovat järjestettävä niin, että lasten haasteet tunnistetaan varhaisessa vaiheessa ja tarvittavat tutkimukset sekä kuntoutus aloitetaan viivytyksettä. Erityislasten vanhempien omaishoitajuutta on tuettava. Se on inhimillisempää ja yhteiskunnalle edullisempaa, kuin lapsen sijoittaminen lastensuojelun tukitoimena.
Nuorille täytyy järjestää lisää matalan kynnyksen palveluita, joihin ei tarvitse lähetteitä. Digitaalisuutta pitäisi hyödyntää nuorten sotepalveluissa, sillä heille on luontaista kommunikoida esimerkiksi videopuheluiden välityksellä. Kouluihin on lisättävä oppilashuollon henkilöstöä, joilla on mahdollisuus tavata nuoria.
Inhimillinen ikääntyminen
Jokaisella ikääntyneellä on oikeus inhimilliseen ja hyvään loppuelämään. Kymenlaakson ikääntyneiden hoidon tilanne on huolestuttava. Hyvinvointialueen on turvattava ikääntyneiden hoivapalvelut, sillä loppuelämä ei ole se, mistä voidaan säästää.
Kotihoidon resursseja on lisättävä ja toimintaa selkeytettävä niin, että ikääntyneen hoidon tarve ja hoito kohtaavat viivytyksettä.
Asumispalvelupaikkoja on oltava saatavilla silloin, kun niitä tarvitaan. Henkilöstöresurssit on järjestettävä riittävällä mitoituksella, jotta ympärivuorokautisessa hoivassa pystytään toteuttamaan arvokasta ja kiireetöntä hoitoa.
Hoitoon helposti ja oikeaan aikaan
Asuinpaikasta tai ikäluokasta riippumatta palvelut ovat saavutettava helposti ja oikeaan aikaan. Viivästynyt hoito on kalleinta hoitoa. Jäljellä olevat terveysasemat ovat säilytettävä ja palveluita on vietävä lähemmäs ihmisiä.
Niille alueille, joissa ei ole terveysasemaa lähellä, pitäisi perustaa pieniä “sote-pisteitä”, joissa voisi hoitaa kiireettömiä asioita ja käydä verikokeissa hoitajan luona sekä suunnitellusti tavata lääkäriä
Hyvinvointialueen eri yksiköiden välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua on parannettava niin, että asiakkaan/potilaan hoito on saumatonta ja tiedonkulku ei katkea. Ihmisen ei kuulu joutua olemaan viestikapulana terveydenhuollon toimijoiden välillä.
