Olen tällä hetkellä aluevaltuuston varavaltuutettu. Minulla on pitkä kokemus Kotkan kaupunginvaltuutettuna, jolloin myös sosiaali- ja terveysasiat ovat olleet asialistalla. Nyt haluan keskittyä vain hyvinvointialueen asioihin, koska työkenttä on laaja ja asiat haastavia.
Olen naimisissa oleva kolmen aikuisen lapsen äiti ja kahden lapsenlapsen ja yhden bonuslapsenlapsen isoäiti. Työurani olen tehnyt ammatillisena kieltenopettajana ja nyt olen eläkkeellä. Mieheni sairastui vakavasti 2011, jonka jälkeen olin pari vuotta omaishoitajana. Sen myötä sosiaali- ja vammaispalvelut tulivat tutuksi sekä omaishoitajan työn arki. Puolison ympärivuorokautinen asuminen parissa eri hoivakodissa on jo kymmenen vuoden ajalta tuonut näkemystä arvokkaaseen vanhuuteen ja hoitohenkilöstön työn vaativuuteen. Kotihoitopalvelut ovat tulleet tutuiksi omaishoitaja-aikana ja sukulaisten ja tuttavien vanhetessa.
Palveluiden tulee olla käyttäjän maksukykyyn sidottuja. Liian korkeat asiakasmaksut eivät saa olla este palveluiden käytölle.
Asiakkaan tulee päästä sairastuttuaan kohtuullisen nopeasti palveluihin. Etäisyyksien pitää olla kohtuulliset sekä aukioloaikojen tarpeeksi pitkät. Rakennusten ja kulkemisen esteettömyys on huomioitava.
Tieto palveluista tulee olla kaikkien saavutettavissa ja monikanavaista. Sähköinen tiedottaminen ei saavuta kaikkia. Kielen täytyy olla selkeää ja asukkaiden mukaan eri kieliä käyttää.
Hyvinvointialueen tulee järjestää iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden palvelut laadukkaasti, oikea-aikaisesti ja riittävästi. Kiireellisessä tapauksessa päätökset pitää tehdä viipymättä, ei kiireelliset kohtuuajassa (esim. max. kolme kuukautta).
Palvelutarve tulee selvittää asiantuntemuksella ja viipymättä, jotta henkilö saa heti välttämättömän huolenpidon. Toimintakykyä tulee arvioida säännöllisesti ja heti muutosten ilmaantuessa arvioitava tilanne uudelleen.
Henkilöstömitoitus tulee tehdä asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti.
Hyvinvointialueilla on tärkeää, että asiakas- ja potilastieto liikkuu sujuvasti eri toimijoiden välillä. Kehittyneiden digitaalisten järjestelmien avulla asiakas saa sujuvat ja turvalliset palvelupolut.
Ilman digitaalisia palveluja ei pystytä vastaamaan kasvavaan palvelutarpeeseen vähenevillä henkilöstöresursseilla. Muutoksen on oltava vaiheittainen siten, että digitaitoja hallitsemattomille henkilöille tarjotaan palveluja ennestään tutuilla menetelmillä. Digitaidot lisääntyvät kuitenkin koulutuksen ja neuvonnan myötä.