Maria-Elisa Männistö
TkT (tuotantotalous, Turun yliopisto), DI (ympäristöstrategiat ja teknologian arvionti, TKK), vastuullisen liiketoiminnan johtamisen yliopistolehtori.
Tavoitteenani on edistää sosiaalista hyvinvointia Vihdin kunnassa. Olen tehnyt paljon töitä julkisen sektorin kehittämisen parissa kehittäen niiden johtamisen rakenteita ja eri toimialojen välistä yhteistyötä erityisesti pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa. Olen ollut mukana sekä hyvinvointialueiden muutosta varmistelleessa työssä että työllisyyden kuntakokeilujen kehittämisessä yhteistyössä usean eri kunnan kanssa. Nyt työllisyyspalvelut ovat siirtyneet kuntiin ja sotemuutoksesta on tullut totta.
Tällä hetkellä teen tutkimusyhteistyötä sosiaalisen ja ympäristöllisen hyvinvoinnin edistämisen parissa Turun yliopiston tuotantotalouden laitoksella. Ennen akatemiaan siirtymistä toimin lähes kaksikymmentä vuotta yrittäjänä. Nämä yrittäjävuoteni ovat antaneet monipuolisen näköalan suomalaisten pk-yritysten sielunmaisemaan.
Voit käydä katsomassa myös viime kuntavaalien ajatuksiani kotisivuiltani.
Vaaliteemat
Palvelut ihmisten luo
Palvelujen järjestämisellä on väliä. Aina raha ei ratkaise kun puhutaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta. Rahan sijaan meidän tulisi puhua siitä miten palvelut järjestetään ja miten esimerkiksi häiriökysyntää hillitään. Häiriökysyntä on ilmiö jossa ihminen joutuu jonottamaan ja kysymään yhä uudestaan ja uudestaan esimerkiksi lääkäriaikaa. Häiriökysyntä syntyy siitä että palvelujen organisoiminen eli järjestäminen on puutteellista.
Sosiaali- ja terveyssektorilla on tehty paljon organisaatiotutkimusta ja sen pohjalta ajattelen, että keskittäminen ei ole tehokasta eikä tuottavaa. Meidän tulee kyetä haastamaan ja kehittämään vallitsevia uskomuksia liittyen sote-palvelujen järjestämisen tapaan.
Lähipalvelujen säilyttäminen ja uudelleen järjestäminen on todennäköisesti kestävämpi ja sosiaalisesti sekä myös ympäristöllisesti (!) vastuullisempi tapa järjestää palvelut.
Johtaminen kuntoon
Tämä teema on oltava keskiössä keskellä muutosta. Hyvinvointialueet ovat kohdanneet radikaalin muutoksen ja niille on annettava aikaa muutostyölle. Muutoksen valmistelutyö oli puutteellista ja on väärin rokottaa hyvinvointialueen työntekijöitä tilanteesta.
Palvelujen tuottamisen tapaa sekä johtamisen rakenteita uudistetaan paikallisesti parhaillaan. Nyt kannattaa antaa aikaa hyville paikallisille parhaille käytännöille kehittyä.
Esimerkiksi omalääkärijärjestelmän kehittäminen ja yksityisen sektorin mukaan ottaminen tähän työhön on hyvä esimerkki kehittävästä kokeilusta, jonka toimivuuteen itse uskon. Omalääkäri-malli tukee todennäköisesti sosiaalista kestävyyttä sote-palveluissa.
Rajoista yhteiseen tekemiseen
Kunnan ja alueen eri toimien yhteistyötä on tuettava ja kehitettävä jatkuvan parantamisen periaatteella. Sote-muutos ei saa aiheuttaa toimintojen turhaa siiloutumista. Esimerkiksi koulupsykologien, kuraattorien ja muun koulun henkilöstön välistä vuorovaikutusta on tuettava kouluissa uudenlaisten johtamiskeinojen avulla. Tarvitaan vahvaa johtajuutta ja johtamisosaamista jotta kahden eri järjestelmän (sote ja kunta) välistä työntekijöiden yhteistyötä kyetään tukemaan.
Työllisyyspalveluiden siirtyminen kuntaan on synnyttänyt kuntouttavan työtoiminnan ja työllistämistoiminnan välille uudenlaista kitkaa, joka näkyy sekä työntekijöiden että palvelun käyttäjien arjessa.
Kaikkeen ei tarvita lisää rahaa. Toimintoja ja työtehtäviä voidaan uudelleen järjestellä ja etsiä yhteisiä liittymäpintoja eri toimintojen välillä. Tätä työtä täytyy nyt tehdä ja se pitää nyt talouden ollessa tiukilla nostaa keskiöön.
