Kokemusta edunvalvonnasta
Kokemukset kaupunginvaltuutettuna kolmelta kaudelta Kemijärvellä, seudulliset luottamustehtävät Itä-Lapin kuntayhtymän hallituksessa ja maakunnalliset luottamustehtävät Lapin liiton toiminnassa ovat kehittäneet ymmärrystä yhteistyön sekä asiatietoon pohjautuvan päätöksenteon tärkeydestä, kun tahdomme rakentaa ihmisten parasta ja yhteisöjen kestävää kehitystä, uudistaa muutoksilla.
Lapin hyvinvointialue muotoilee kovissa talous- ja palvelutarvepaineissa Lapin asukkaille palveluiden ja palveluorganisaation rakennetta. Tärkeä työ on kesken. Ensimmäisen aluevaltuustokauden aikana on mielestäni tullut selväksi, että asiavalmistelua ja päätöksenteon rakenteita on kehitettävä. Päätösvaltaa palvelulinjauksissa ym. on siirrettävä tuntuvasti maakunnasta valittavalle valtuustolle, jotta Lapin hyvinvointialue hoitaa Lapin asukkaille sote-palvelun ja pelastuspalveluiden tuottamistehtävänsä kattavasti kautta maakunnan. Mielestäni sote- ja pelastuspalvelut ovat juuri sitä tärkeää peruspalveluiden rakennetta, jonka saatavuudella ja sijainnilla on suuri merkitys elinkeinoelämän, koulutuksen ja asutuksen kehittymiselle, jokapäiväiselle turvallisuudelle ja myös huoltovarmuudelle. Nämäkin asiat tulee ottaa huomioon Lapin hyvinvointialueen palveluita ja organisaatiota uudistettaessa.
Haluan olla kehittämässä hyvinvointialueen palvelutuotantoa ja organisaatiota niin, että kaiken kehittämisen tavoite ja tarkoitus on pitää ensisijaisesti huoli apua tarvitsevan ihmisen hoitamisesta ja auttamisesta. Palvelut pitää saada läheltä kotia, vuodehoitopaikkoja tarjoavista sote-keskuksista omalta paikkakunnalta niin, ettei sairastunutta ihmistä kuljeteta erikoissairaanhoidon avun jälkeen pitkin maakuntaa terveyskeskuksesta toiseen. Lapin hyvinvointialueen organisaatio on perustettu ja rahoitetaan verovaroilla Lapin ihmisten hyvää, inhimillistä palvelua varten. Elämänsä iltaan ehtineet ja kaikenikäiset sairaat ihmiset ansaitsevat hyvää hoitoa lähellä kotiaan erikoissairaanhoidon palveluiden käyntien lisäksi. Ihminen edellä on uudistuksia tehtävä.
Hyvinvointialueen valtavan alijäämän kattamiseen tarvitaan aikaa, valtiolta pitkämielisyyttä ja valtuuston rakentavaa tahtoa karsia hallintoportaiden määrää ja uudistaa organisaatiorakenteita. Jäsenkuntien kanssa tilojen käytöstä ja vuokrista täytyy neuvotella ihmisten tarpeiden näkökulma huomioon ottaen. Palvelun sujuvuuteen ja taloudelliseen tulokseen voidaan vaikuttaa hyödyntämällä organisaation hallinnollisissa ja maakunnallisen ammattilaisten sote-verkoston työssä digitaali- ym tekniikkaa. Ihmisten, etenkin ikäihmisten hoidossa pitää käyttää ammattinsa osaavia ihmisiä hoitajina ja lääkäreinä. Lapin hyvinvointialueen ja Lapin liiton täytyy käynnistää selkeät rahoituskeskustelut valtion kanssa siitä, että hyvinvointialueen valtionrahoitusta määriteltäessä otetaan huomioon maakunnan läsnä olevan väestön määrä ja kansainvälisyys sekä geopoliittisen toimintaympäristön tuomat muutostarpeet. Kehittyvän kansainvälisen toiminnan mm. matkailun ja sijaintinsa ansiosta Lapin hyvinvointialueella palvellaan hoito- ja pelastustarpeissa huomattavasti laajempaa väkimäärää kuin pysyvästi maakunnassa asuvia.
Ensimmäinen aluevaltuustokausi on osoittanut, että hyvinvointialueen toimintaa ja päätöksentekoa ohjaavia sääntöjä on perusteltua ja tarpeellista muuttaa, jotta ne noudattelevat paremmin lainsäädännön ohjausta kuntien muodostaman yhteistyöorganisaatioiden toiminnasta ja demokraattisesta päätöksenteosta. Hallitus on normaalisti se operatiivinen, valtuuston linjaamia päätöksiä toimeenpaneva elin, jolle virkaorganisaatio valmistelee asiat valtuuston, lakien ja hallintosäännön linjausten mukaan. Näin pitää mielestäni päätöksenteossa marssijärjestys toimia Lapin hyvinvointialueellakin. Valtuusto tulee käyttää todellisesti sitä ylintä päätösvaltaa, perehtyä Lapin ihmisten tarpeisiin, käydä arvokeskustelua ja rakentaa linjapäätöksillään koko maakunnan sote- ja pelastuspalveluiden tulevaisuutta. Hallituksen ja operatiivisen organisaation tehtävä on valmistelun ja toimeenpanonsa lisäksi ylläpitää hyvää yhteyttä jäsenkuntiinsa ja kehittää niiden kanssa asukkaiden parhaaksi hyvinvointi-terveys- ja turvallisuusyhteistyötä. Kuntien on myös toimittava tässä yhteistyössä aktiivisesti, ratkaisukeskeisesti asukkaidensa parhaaksi.