Eija Ahola
Olen posiolainen eläkeläinen ja ikuinen oppija, joka näkee elinikäisen kehittymisen ja osallistumisen tärkeänä osana elämää. Työurani aikana olen toiminut sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä kunnallishallinnossa. Eläkepäivinäni nautin liikunnasta, kirjoista, kulttuurista ja matkustelusta. Perheeseeni kuuluvat aviomieheni ja kaksi aikuista lasta.
Eläkeläisenä tarkastelen asioita uudesta näkökulmasta – miten palvelut tukevat ihmisiä elämän eri vaiheissa. Vaikka olen uusi politiikassa, yhteiskunnalliset asiat ovat aina olleet minulle tärkeitä.
Aluevaaliehdokkaana haluan olla mukana kehittämässä hyvinvointialuetta, jossa ihminen on keskiössä, palvelut toimivat sujuvasti, vanhustenhoito on inhimillistä ja henkilöstön hyvinvointiin panostetaan. Uskon, että parhaat ratkaisut syntyvät avoimessa vuoropuhelussa ja yhteistyössä eri ammattilaisten, päättäjien ja asukkaiden kanssa.
Koulutukseni ja työkokemukseni ovat antaneet vahvan ymmärryksen sote-palveluiden toiminnasta, haasteista ja kehittämistarpeista. Uskon, että tämä on hyvä lähtökohta aluevaltuutetun tehtävän hoitamiseen.
Vaaliteemat
Lähipalvelut ja toimiva perusterveydenhuolto
Peruspalveluiden on oltava saavutettavissa jokaisessa kunnassa. Hoitoon on päästävä nopeasti ja lähelle. Lähipalveluiden on oltava muutakin kuin digitaalisia ratkaisuja – myös fyysisten palveluiden on säilyttävä. Jokaisessa kunnassa tulee olla vähintään yksi sote-toimipiste, josta saa perustason sosiaali- ja terveyspalvelut.
Arvokas vanhuus
Turvallinen ja arvokas vanhuus on perusoikeus. Vanhusten palveluiden on mukauduttava heidän tarpeisiinsa, ei toisin päin. Jokaisella on oikeus saada tarvitsemansa palvelut kotikunnassaan, lähellä omaisia ja ystäviä. Ympärivuorokautisen hoivan paikkoja on oltava jokaisessa kunnassa.
Omaishoitajien tuen ja omaishoidon kehittäminen on välttämätöntä. Inhimillisenä ja joustavana palveluna se on tärkeä ja kustannustehokas osa palvelujärjestelmää.
Hyvinvoiva henkilöstö ja vastuullinen talous
Hyvinvoiva henkilöstö mahdollistaa laadukkaat palvelut. Työolojen ja palkkauksen on oltava kunnossa, jotta alalle saadaan ja siellä pysyy osaavia ammattilaisia.
Pelastusalan säilyttäminen hyvinvointialueiden vastuulla tukee tehokasta palvelukokonaisuutta, jossa terveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja pelastustoimi toimivat saumattomasti yhteen.
Hyvinvointialueen talous on tasapainoilua kasvavien tarpeiden ja rajallisten resurssien välillä. Siksi hallintoa on kehitettävä sujuvammaksi ja palveluiden järjestämisessä etsittävä ratkaisuja, jotka tukevat henkilöstön työtä ilman turhaa byrokratiaa. Digitalisaatiota tulee hyödyntää viisaasti niin, että se helpottaa arkea, mutta ei korvaa ihmisläheistä hoivaa ja kohtaamista.
