Maarit Alalahti
Olen pitkän uran sotepalveluissa tehnyt terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja (YAMK) Tervolasta. Suurimman osan ajasta olen työskennellyt Tervolassa ensin sairaanhoitajana vuodeosastolla, sitten terveydenhoitajana ja työterveyshoitajana ja v:sta 1991 avoterveydenhuollon osastonhoitajana, jolloin työskentelin samalla terveydenhoitajana äitiysneuvolassa. Vuonna 2011 siirryin Tornioon johtavaksi hoitajaksi vastaten mm. ikääntyneiden, neuvola ja kouluterveydenhuollon ja mielenterveyskuntoutujien palveluista. Viimeiset kaksi vuotta ennen eläkkeelle jääntiäni v. 2024 toimin erityisasiantuntijana Ikäystävällinen Lappi hankkeessa. Asiakaskuntani on ollut ”vauvasta vaariin”. Olen kouluttautunut myös työnohjaajaksi ja sitä teen edelleen toiminimellä. Pitkän ja monipuolisen työkokemukseni kautta koen olevani sotepalvelujen asiantuntija ja haluan hyödyntää osaamistani tavoitteenani tarpeellisten sotepelapalvelujen turvaaminen tasapuolisesti jokaiselle lappilaiselle.
Asetuin ehdolle ensimmäisissä aluevaaleissa. Äänimääräni riitti aluevaltuuston varajäsenyyteen. Olen myös osallisuus- ja asiakkuuslautakunnassa sekä yksilöasioiden jaostossa. Lisäksi toimin kotikuntani seurakunnassa kirkkovaltuutettuna ensimmäistä kautta. Poliittinen urani on siis alkanut vasta v. 2022. Minulla on kuitenkin vahva motivaatio ja halu olla omalta osaltani vaikuttamassa Lapin alueen sotepelapalveluiden kehittämiseen tulevaisuudessa.
Harrastan ulkoilua, geokätköilyä, käsitöitä ja rakentelen miniatyyrimaailmoja. Olen toiminut SPR:n ensiapukouluttajana 25 vuotta ja vapaaehtoisena yhteensä lähes 40 vuotta.
Vaaliteemat
Lähipalvelut kuuluvat jokaiselle
Lähipalveluita pitää olla saatavilla jokaisessa kunnassa. Jokaisessa kunnassa tulee olla vähintään yksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimipiste. Lähipalveluita ovat toimipisteessä annettavat palvelut sekä niitä täydentävät liikkuvat ja sähköiset palvelut. Lähipalvelut on järjestettävä kunkin alueen väestön tarvetta vastaavasti ja palveluvalikoiman on oltava riittävän laaja. Perheiden tilanteet on kohdattava palveluissa kokonaisuutena, ei vain yhden perheenjäsenen kautta. Lasten ja nuorten mielenterveyttä tulee seurata terveystarkastusten yhteydessä ja puuttua ongelmiin välittömästi. Sote-ammattilaisten tulee jalkautua kuntiin lähelle ihmisten arkea.
Pelastustoimen, ensihoidon ja ensivastetoiminnan toimivuus ja saatavuus on turvattava koko alueella.
Ihminen keskiössä
Palveluja on saatava läheltä ja ihmisläheisesti. Palveluverkkojen ja -järjestelmien tulee olla ihmisiä varten, eikä päinvastoin.
Avuntarvitsijaa ei saa ”juoksuttaa” luukulta luukulle. Ihmisen palvelutarve tulee ottaa haltuun ensimmäisellä yhteydenotolla, eikä niin että hän joutuu hakemaan sitä yksin eri tahoilta. Apu pitää myös saada silloin, kun sitä tarvitaan.
Asukkaita tulee kuulla ja heidän mielipiteensä tulee ottaa huomioon palvelujen suunnitteluvaiheessa ja palveluiden toteuttamisessa asiakkaan voimavarat tulee huomioida yksilöllisesti ja oikeudenmukaisesti Palveluja tulee kehittää asiakaspalautteen ja vaikuttavuuden perusteella.
Palvelunkäyttäjällä on oltava aito oikeus osallistua häntä koskevaan päätöksentekoon. Esimerkiksi erilaiset asumispalvelut tulee järjestää asiakkaan toivomassa paikassa/paikkakunnalla. Jokaisella on oltava oikeus asua lähellä omaisiaan. Omaishoitajalla pitää olla aito oikeus valita, kuinka suuren osan hoivatehtävästä hän ottaa vastuulleen.
Henkilöstöllä on oltava mahdollisuus keskittyä oman osaamisalueensa tekemiseen, ja työssä kehittymistä ja urapolkuja tulee kehittää. Henkilöstön työhyvinvointia ja hyvinvointijohtamista tulee parantaa ja sen kehitystä tulee seurata, jotta parannetaan henkilöstön pysyvyyttä ja helpotetaan uuden henkilöstön rekrytointia. Henkilöstön aidot vaikuttamismahdollisuudet tulee varmistaa palvelujen muutostilanteissa.
Jokaisella työntekijällä on oikeus hyvään lähijohtamiseen. Esihenkilötyötä ei voi tehdä etänä. Lähijohtamista tulee vahvistaa ja siihen on varattava riittävästi aikaa, samalla esihenkilöllä ei saa olla johdettavanaan useita erillisiä yksiköitä.
Kasvokkain tapahtuvaa palvelua täydennetään digitaalisilla ratkaisuilla.
Yhteiskunta digitalisoituu vauhdilla tulevina vuosina ja niiden hyödyt tulee ottaa käyttöön myös sotepelapalveluissa. Digitaaliset palvelut eivät saa korvata henkilökohtaisia kohtaamisia, mutta ne voivat täydentää kasvokkain tapahtuvia palveluja. Digitaaliset palvelut mahdollistavat harvoin tarvittavien palvelujen saamisen omasta kotikunnasta tai kotoa etäyhteyden avulla. Digitaalisilla ratkaisuilla voidaan lisätä yksin asuvien vanhusten tai vammaisten turvallisuutta. Pitkien välimatkojen Lapissa etäyhteys mahdollistaa erilaisiin ryhmiin osallistumisen, jolloin yksinäisyys vähenee. Monille meistä sopii oikein hyvin, että voimme varata ajan suoraan netistä, sen sijaan että yritämme saada ajan puhelimen välityksellä. Erilaisten omahoitosivustojen kautta voimme ylläpitää ja parantaa omaa hyvinvointiamme. Chatin kautta voimme kysyä asiantuntijalta meitä askarruttavista asioista. Lääkeannosteluautomaatti lisää lääkehoidon turvallisuutta ja helpottaa kotihoidon hoitajien työtä. On kuitenkin muistettava, että samalla kun digitaalisia palveluita lisätään, on ihmisiä tuettava digitaalisten palvelujen käytössä ja kehitettävä digituen tarjoamista.
