Tuula Ylisaukko-oja
Minulla on edelleen halu vaikuttaa Lapin hyvinvointialueen palveluiden kehittämiseen Olen huomannut olevani entistä enemmän kiinnostunut sote-palveluiden kehittämisestä ja vaikuttamisesta. Minua kiinnostaa sote- palveluiden kehittäminen asukkaita ja työntekijöitä kuunnellen. Ennakointiarviointi ja maaseutuvaikutusten arviointi on tärkeää päätöksiä tehtäessä. On tärkeää, että kunnat pysyvät elinvoimaisina, keskittäminen ei aina tuo säästöjä. Palveluiden säilyminen lähellä on tärkeää. Vaikutusten arviointi myös päätösten jälkeen on tärkeää. Ollaanko oikealla suunnalla.
Luonteeltani olen positiivinen ja innostun herkästi uusista asioista. Olen käynyt läpi sensomotorisen kuntoutuksen. Se on auttanut minua jaksamaan ja voimaan hyvin niin töissä kuin kotona, vaikka kiirettä riittää työn ja erilaisissa yhdistyksissä toimimisen vuoksi. Aikaa liikkumiseen ja perheelle myös yritän järjestää. Perheeseeni kuuluu mies ja neljä aikuista lasta puolisoineen sekä neljä lastenlasta.
Poliittisen urani olen aloittanut viime kuntavaalien alla. Olen siis ensimmäisen kauden Pellon kunnanvaltuutettu. Olen ollut elinvoimalautakunnan jäsen sekä elinvoimajaoston jäsen. Kuntavaalit innostivat minua lähtemään ehdolle myös aluevaaleihin. Olen Lapin hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja osallisuus- ja asiakkuuslautakunnan jäsen sekä -pelastus- ja valmiuslautakunnan ja aluehallituksen yksilöjaoston varajäsen. Olen toiminut asukasraatien ohjausryhmässä.
Olen perusterveydenhuollon asiantuntija. Koulutukseltani olen sairaanhoitaja YAMK. Olen toiminut sairaanhoitajana terveyskeskuksen vuodeosastolla yli kaksikymmentä vuotta. Nykyään työskentelen kotisairaalassa. Aikaisemmin työskentelin kotisairaanhoidossa, johon oli yhdistetty kotisairaala. Olen ollut alusta asti ollut mukana kotisairaalan kehittämisessä pienelle paikkakunnalle. Olen aloittanut 5/2023 Lapin hyvinvointialueella osa-aikaisena työsuojeluvaltuutettuna Pello-Kolari alueella.
Pitkä työkokemus ja koulutukset ovat kasvattaneet minua sairaanhoitajana ja työelämän kehittäjänä. Haavanhoitokoulutuksessa innostuin projektityöskentelystä ja verkostoitumisesta. Sairaanhoitajakoulutuksen päivittäminen AMK koulutukseksi ja YAMK opinnot ovat vahvistaneet osaamistani esimiestyössä ja työyhteisön kehittäjänä sekä moniammatillisessa yhteistyössä. Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto on antanut lisää valmiuksia työelämän kehittämiseen ja esimiestyöhön ja vahvistanut prosessi- ja laatujohtamista. Olen ollut mukana Lappi Linaa -projektissa. Palliatiivisen hoitotyön erikoistumiskoulutus on vahvistanut asiantuntijuutta palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa. Koulutuksista olen saanut lisää valmiuksia palveluiden kehittämiseen asiakaslähtöisesti. Työsuojelukoulutuksista olen saanut eväitä työhyvinvoinnin kehittämiseen.
Olen toiminut Tehy Pellon ammattiosaston puheenjohtajana yli 20 vuotta. Ammattiyhdistystoiminnan kautta olen tutustunut eri yksiköissä toimivien kanssa ja verkostoitunut Lapin alueen toimijoiden kanssa.
Osallistuminen, yhteistyö ja verkostoituminen on antoisaa. Yhdessä tekemällä saamme paljon aikaan.
Vaaliteemat
Työhyvinvointi
Työolot, johtaminen ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön lisäävät henkilöstön työssä jaksamista ja työhyvinvointia sekä alan houkuttelevuutta. Huolehtimalla työssä ja työyhteisössä olevista voimavaroista ja osallistamalla työntekijät muutokseen, tuetaan työntekijöiden itsemääräämistä, yhteenkuuluvuuden ja pärjäämisen tunnetta ja työn imun säilymistä vaikeissakin tilanteissa. Tyytyväiset työntekijät tekevät työpaikasta halutun ja kilpailukykyisen. Esimiehen tuki ja innovatiivinen työilmapiiri kuuluvat työn voimavaroihin ja vaikuttavat työuupumuksen ennaltaehkäisyyn.
Hyvinvoivat työntekijät ovat organisaation voimavara. Työhyvinvointi on osa strategista toimintaa. Sillä tarkoitetaan henkilöstön hyvinvoinnin suunnitelmallista ja ennakoivaa toimintaa, jossa on määritelty tavoitteet, vastuut, resurssit ja jota seurataan säännöllisesti.
Työkykyjohtamisella saadaan säästöjä aikaan, kuten vähentyneisiin sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin. Työkykyjohtamisella on vaikutusta myös työntekijöiden työhyvinvointiin ja sitoutumiseen sekä vaikuttaa parempaan työilmapiiriin ja vaihtuvuuteen.
Tarvitaan rahoitus työkykyjohtamiseen tarpeeksi korkealle organisaation tasolle: palkkakulut korvaavaan työhön, työn muokkaukseen tai täsmätyöhön. Tärkeää on, että tieto rahoituksesta on tiedossa läpi organisaation. Käytännössä työkykyjohtaminen ei aina onnistu, koska se on hallinnollinen asia, eikä resursseista voi paikallisesti päättää.
Yksiköillä pitää olla mahdollisuus toteuttaa työkykyjohtamista yli yksikkörajojen ilman, että budjetti on esteenä ja vahvistaa työyhteisön valmiuksia vastaanottaa täsmätyön tekijöitä. Linjaorganisaatiomallissa sosiaali- ja terveyspuolen yhteistyö ei aina toimi, eikä täsmätyötä pystytä aina järjestämään.
Tärkeää olisi korvaavan työn ja täsmätyöpaikkojen tunnistaminen, määrittely ja listaaminen yksiköissä.
Ammatillisen koulutuksen keinojen hyödyntäminen, kuten uudelleen koulutus, oppisopimuskoulutuksen hyödyntäminen, työkokeilu, työhönvalmennus-. Koulutuksen myötä työntekijällä on mahdollisuus uusiin työkykyä vastaaviin tehtäviin. Olemassa oleva työkyky saadaan käyttöön.
Sairauspoissaolot taltutetaan työkykyä johtamalla - Keva
Päivän sairauspoissaolosta aiheutuu työnantajalle keskimäärin 370 euron kustannus - Elinkeinoelämän keskusliitto
Asukkaiden kuuleminen
Aluevaltuuston on pidettävä huolta hyvinvointialueiden asukkaiden monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Lakisääteisten vaikuttamistoimielinten lisäksi osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukasraateja. Erityisen tärkeää on selvittää asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa ja ottaa palvelujen käyttäjiä mukaan suunnittelemaan ja kehittämään palveluja ja taloutta. Järjestöjen ja muiden yhteisöjen tukeminen vaikuttaa hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen.
Asukasosallisuudella tarkoitetaan alueen asukkaan oikeutta osallistua ja vaikuttaa alueensa päätöksentekoon ja palveluihin. Asukkaalla on oikeus saada tietoa vaikuttamismahdollisuuksistaan ja siitä, mihin päätöksiin ja toimenpiteisiin osallistuminen johtaa. Asukkailla pitää olla myös tieto, mihin osallistumisella voi vaikuttaa ja mihin ei. On tärkeä kertoa läpinäkyvästi ja ymmärrettävästi, mitä prosessin aikana ja sen jälkeen tapahtuu.
Asiakasosallisuuden edistäminen organisaatioiden toiminnassa edellyttää johdon sitoutumista asiakaslähtöisen toimintatavan edistämiseen. Asiakkaan kokemus osallisuudesta lisää hyvinvointia ja auttaa kehittämään vaikuttavia palveluita. Asiakasosallisuuden vahvistaminen tuo kokemustiedon näkyväksi ammatillisen ja tieteellisen tiedon rinnalle.
Syrjäytymisen ehkäisy, hyvinvointia elämään
Nykyään puhutaan paljon lasten ja nuorten mielenterveysongelmista sekä aistiyliherkkyydestä ja ADHD:stä. Varhaiseen tunnistamiseen ja puuttumiseen tulee puuttua.
Tavoitteena on ehkäisevän työn vahvistaminen hyvinvointialueella. Kehitysviiveiden ja -poikkeamien varhainen tunnistaminen on siis tärkeää. Nämä oireet havaitaan yleensä jo päiväkoti-ikäisinä, ja heillä on muita useammin myöhemmin oppimis- ja keskittymisvaikeuksia. Lisäksi nämä vaikeudet eivät parane itsestään, ja koulun vaikeutuessa ongelmat yleensä vain pahenevat. Tutkimusten mukaan ennen kouluikää aloitetut oppimisvaikeuksien tukitoimet hyödyttävät kognitiivisten taitojen kehityksessä ja koulusuoriutumisessa.
Oppimisvaikeudet ovat lisääntyneet yhteiskunnallisten muutosten myötä. Oppimisvaikeuksilla on suuri merkitys nuorten syrjäytymiskehityksessä. Ne huonontavat oppimistuloksia ja lisäävät koulunkäynnin keskeytymisen riskiä, lisäävät huonon sosiaalisen menestymisen ja mielenterveyden häiriöiden riskiä. Oppimisvaikeudet vaikuttavat poikkeavuuden kokemukseen, itsetuntoon, häiriökäyttäytymiseen ja psyykkisiin oireisiin. Kriminaalihuollon tukisäätiön tutkimuksen mukaan 70 prosentilla rikostaustaisista nuorista on vaikeuksia lukemisessa ja/tai kirjoittamisessa.
Sensomotorinen kuntoutus on aivotoimintojen spesifiin harjoitteluun perustuva kuntoutusmuoto, josta on pikkuhiljaa tullut myös tutkittua tietoa. Kuntoutus soveltuu niille, joilla aistivajaatoiminnot tai aistien yliaktiivisuudet aiheuttavat ongelmia tai ihmisille, jotka esim. työnsä takia tarvitsevat äärimmäisen tarkkaa aistiensa hallintaa ja keskittymiskykyä. Harjoitusohjelmissa stimuloidaan tasapainoa, refleksijärjestelmää, kuuloaistia, visuaalista hahmottamista sekä harjoitetaan aistimusjärjestelmän yhteistoimintaa. Siitä on apua oppimisvaikeuksiin ja lukihäiriöön, puhe- ja äänihäiriöihin, yliherkkään kuuloon, keskittymisvaikeuksiin, aistiyliherkkyyteen, tasapaino-ongelmiin.
Ehdotus syrjäytymisen ehkäisemiseen ja kustannuksiin: Esim. fysioterapeuteille ja neuvolaan. Myös kotiharjoitteita tarvitaan. Tarvitaan perhetyön ja kotipalvelun apua vanhempien tukemiseen.
https://www.sensomoottori.com/koti https://www.thalamusoy.com/
NFC urheilijoille | sensomoottori
Tuula Ylisaukko-oja - eKollega - Virtu
