Kati Pölönen
Olen kahden aikuistuvan lapsen äiti, vaimo ja luokanopettaja Hollolan kirkonkylän Uskilasta. Olen toiminut aluevaltuutettuna ja kunnanvaltuutettuna. Pidän Päijät-Hämeen aluepolitiikkaa mielekkäänä. Kun on aktiviinen ja aloitteellinen, pystyy asioihin vaikuttamaan.
Jokaisessa kunnassa toimiva sote-palvelupiste parantaa asukkaiden hyvinvointia ja turvallisuutta. Palveluiden tulee olla tasapuolisesti saatavilla koko Päijät-Hämeessä asukkaiden todellisten tarpeiden mukaan.
Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin perusta on ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen, sujuvat hoitopolut ja digipalveluiden tehokas hyödyntäminen.
Erityisesti lasten ja nuorten palveluihin on panostettava. Varhaisen tuen on oltava aidosti saatavilla, sillä pitkät odotusajat pahentavat ongelmia ja asettavat perheet kohtuuttomaan tilanteeseen. Nopea ja riittävä tuki ehkäisee syrjäytymistä ja edistää lasten ja nuorten hyvinvointia pitkällä aikavälillä.
Samalla on huolehdittava ihmisarvoisesta vanhenemisesta. Ikääntyvien on saatava tarvitsemaansa hoivaa ja mahdollisuus elää aktiivista, arvokasta elämää. Laadukkaat palvelut ja yhteisöllisyyden tukeminen ovat keskeisiä tekijöitä hyvän vanhuuden turvaamisessa.
Huoltovarmuutta on vahvistettava hyvinvointialueella esimerkiksi paikallista ruoantuotantoa ja omavaraisuutta tukemalla. Tämä lisää koko maakunnan elinvoimaa ja varautumiskykyä.
Vaaliteemat
Turvataan lähipalvelut
Lähipalveluiden turvaaminen on investointi kuntalaisten hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Panostamalla saavutettaviin, ennaltaehkäiseviin ja laadukkaisiin palveluihin rakennamme inhimillistä ja toimivaa hyvinvointialuetta. Palveluiden saatavuus on perusoikeus.
Ennaltaehkäisyyn, perusterveydenhuoltoon ja työntekijöiden hyvinvointiin panostaminen
Ennaltaehkäisy säästää rahaa ja vähentää inhimillistä kärsimystä. Perusterveydenhuollon vahvistaminen vähentää erikoissairaanhoidon kuormitusta. Työntekijöiden hyvinvointi takaa alan ammattilaisten paremman saatavuuden Päijät-Hämeessä sekä laadukkaammat palvelut.
Lapset ja nuoret
Varhainen puuttuminen lasten ja nuorten haasteisiin tulee mahdollistaa aidosti. Jos lapsi joutuu odottamaan riittävää tukea jopa vuosikausia, ehtii haasteet usein kumuloitumaan. Se on inhimillisestä näkökulmasta perheille kohtuutonta.
