Matti Pirhonen
Matti Pirhonen, eläkkeellä oleva hankintapäällikkö MTD
Ikä: 72-vuotias
Koulutus: ylioppilas
yo-merkonomi (markkinointilinja)
materiaalitoimintojen tutkinto MTO
materiaalitoimintojen johtamisen tutkinto MTD
lukuisia ammattiin, luottamustehtäviin ja kieliin liittyviä kursseja
Kielitaito: suomi, ruotsi, saksa, englanti, italia
Perhe: puoliso Pirkko Leponiemi-Pirhonen, kanttori, sekä kaksi aikuista lasta ja 5 lastenlasta eli vunukkaa. Lapset asuvat jo muualla. Olen asunut Lempäälässä, Vantaalla, Kangasalla ja Pirkkalassa.
Työhistoria ja yrittäjyys: Vuodesta 1974 suurten ja keskisuurten rakennusliikkeiden hankintamiehenä ja hankintapäällikkönä noin 27 vuoden ajan Pirkanmaalla ja Helsingissä. Myös markkinoinnin ja hankinnan konsulttitehtäviä. Nykyisin eläkkeellä. Vuodesta 2018 alkaen olen toiminut sivutoimisena metsätalousyrittäjänä. Porissa olevat peltoni olen vuokrannut paikalliselle yrittäjälle.
Harrastukset: luonto, luonnonsuojelu, linnut, ympäristönsuojelu, kulttuurimaisemat, kansallinen kulttuurityö, Karjalan historia, järjestötoiminta lukuissa yhdistyksissä.
Järjestöjä ja muita organisaatioita, joissa toimin tai olen toiminut luottamustehtävissä: Pirkanmaan liitossa maakunnan yhteistyöryhmän jäsenenä (MYR) 8 vuotta 2021 asti, Pirkkalan ympäristöyhdistyksen varapuheenjohtajana useita vuosia ja hallituksen jäsenenä 15 vuotta 2023 asti, lähes 10 vuotta SLL Pirkanmaan hallituksessa, osan ajasta varapuheenjohtajana, lähes 10 vuotta Suomen Luonnonsuojeluliiton liittovaltuustossa, Kaunis Maa ry Pirkanmaan luonnonsuojelurahaston puheenjohtaja, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys jäsen lähes 60 vuotta, Tampereen diabetesyhdistyksen Pirkkalan (nykyisin lakkautetun) alaosaston toimintaryhmän jäsen sekä Pirkkalan OMA-ryhmän vetäjä, useita vuosia Tampereen diabetesyhdistyksen hallituksessa, Pirkkalan omakotiyhdistykset OKYT ry puheenjohtaja 2017-2024, nykyisin edustajiston jäsen, Toivion omakotiyhdistyksen hallituksen jäsen, Tampereen merkonomit, Suomen Logistiikkayhdistys Logy ry;n seniorijäsen (jäsen lähes 40 vuotta), Pirkkalan Karjala-seuran kunniapuheenjohtaja (aiemmin n. 20 vuotta varapj ja 3 vuotta pj.), aiemmin Karjalaisseurojen Pirkanmaan piirihallituksen jäsen, nykyään hengellisen toimikunnan puheenjohtaja ja Karjala-laattamyynnin vastaava, Kampin sukuseura hallitus, Lempäälän seudun vapaussodan perinneyhdistyksen jäsen.
Metsäalan järjestöt: Pienien metsätilojen omistajana Satakunnassa ja Pirkanmaalla kuulun alueellisiin metsänhoitoyhdistyksiin. Vaaleissa 2014 tulin valituksi MHY Karhun ja MHY Pirkanmaan valtuustoihin.
Poliittisesta toiminnasta: Toiminut vuosina 1968....1982 keskustanuorissa Pohjois-Hämeessä ja Uudellamaalla, mm. NKL:n Lempäälän osaston puheenjohtajana, Pohjois-Hämeen piirin hallituksessa ja puoluekokokousedustajana. Lempäälän nuorisolautakunnan jäsenenä kaksi vuotta. Myöhemmän vaativan työhistorian aikana keskityin pääosin ammatillisiin-, kulttuuri-ja luontoharrastuksiin. Nykyisin v 2008 syksystä alkaen olen harrastanut kunnallispolitiikkaa, Pirkkalan Keskustan varapuheenjohtaja 2013 - 2018 sekä puheenjohtaja 2019 - 2021. Olen ehdokkaana 2025 vaaleissa Pirkkalan kuntavaaleissa ja Pirkanmaan aluevaaleissa.
Pirkkalan kunnan luottamustoimissa:
OLIN KESKUSTAN EHDOKKAANA PIRKKALAN KUNNANVALTUUSTOON v.2008.
TULIN VAALEISSA VALITUKSI KESKUSTAN 1.VARAVALTUUTETUKSI JA OLIN 6.9.2010 ALKAEN PIRKKALAN KUNNANVALTUUTETTU VUODEN 2012 LOPPUUN.
OLEN PIRKKALAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNNASSA v. 2008 ALKAEN SEKÄ VUONNA 2012 LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNNAN JÄSEN.
VUODEN 2013 ALUSTA ALKAEN OLEN KESKUSTAN 1. VARAVALTUUTETTU ja myös alkaen v. 2017. Toimin edelleen varavaltuutettuna.
Olen myös Pirkkalan tarkastuslautakunnan jäsen jo 16 vuotta, jossa toimin teknisen ja perusturvan tarkastusparina. Kestävän kehityksen valiokunnan jäsenenä v, 2017 ja myöhemmin HINKU-valiokunnan jäsen v.2020.
ERITYISTÄ PERUSTURVAN OSALTA: Olen toiminut Pirkkalan kunnan tarkastuslautakunnan tarkastusparina vastuualueena perusturva lähes 10 vuotta aina siihen asti, kunnes vastuualueen toimet siirtyivät alueille Pirhaan. Olemme Pirkkalan tarkastuslautakunnassa tehneet vuosittain perusteelliset arviointikertomukset. Perusturva on ollut keskeinen osa arviointikertomusta. Vuosittaisessa, valtakunnallisessa arviointikertomuskilpailussa Pirkkalan kunnan arviointikertomus on voittanut kilpailun kahtena vuonna sarjassaan. Näin ollen tietotaitoni sekä talouden että toiminnan osalta ovat erityisen merkittävät perusturvan osalta. Tarkastuslautakunnassa aloitin yhdyskuntalautakunnan tarkastuksessa ja nyt jälleen olen tarkastusparina siellä. Rakennusalan ja hankinnan ammattilaisena voin hyödyntää ammattiosaamista hyvin niin kunnan ja tulevaisuudessa toivottavasti myös alueen hyväksi.
Vaaliteemat
Talous kuntoon hankintoja tehostamalla
Pirkanmaan hyvinvointialueen bujetti on noin 2,9 miljardia euroa. Alijäämää on edellisiltä vuosilta paljon, tosin v 2024 ollaan pääsemässä plussalle. On ymmärettävä, että kaikkien tavoitteiden toteutumiselle edellytys on, että alijäämät on katettava ja varallisuutta toiminnan kehittämiseen on saatava lisää. Hankinnat yleisellä tasolla niin yrityksissä ja julkisella sektorilla näyttelevät valtaosaa menoista, Hankintoja on ehdottomasti tehostettava, kilpailutusta lisättävä, uusia toimintatapoja kehitettävä, tarjouspyyntöjä tarkennettava ja hankintaalueita jaettava. On siis mahdollistettava kilpailu pienillekin toimijoille ja taattava tarjoajille mahdollisuus yhteistoiminnalla muodostaa tarjouksia aluekohtaisesti. Hankina ja logstiikan sektori on suurempi mahdollisuus kustannussäästöissä kuin mikään muu. Palkoissa,
lukuunottamatta työn uudelleenjärjestelyä, säästömahdollisuudet ovat minimaaliset. Järkevällä ja tarkkaan harkitulla ulkoistamaisella voidaan henkilöstökuluja toki alentaa.
Jokaisessa kunnassa pitää olla våhintään yksi sosiaali-ja terveydenhuollon piste
Erityisesti ikääntyville ja niille kaikille ,joilla on liikkumiseen ja etäasiointiin liittyviä esteitä, lähiasiointi on välttämätöntä. Kun potilaita siirellään paikasta toiseen, myös omaisten huolenpito omaisistaan vaikeutuu. Tietotekniikkaa parantamalla on voitu auttaa ikääntyvien ja potilaiden asiointia sekä huolenpitoa. Valtaosa asioinnista ja huolenpidosta vaatii paikallaoloa, joten tutussa ympäristössä ja asiointi- ja hoitohenkilöstö on paras ratkaisu. Tätä tukisi parhaiten omalääkäri ja oma hoitotiimi. Tiimityöskentely myös moniala-asiantuntija ryhmänä auttaisi hoidettavan henkilön kokonaisvaltaisen hoitoratkaisun tekemisessä. Lähiasiointi on myös kustannustehokasta ja vältytään potilaan tai muuten autettavan siirtymisessä ja kuljettamisesta paikasta toiseen.
Kokonaisvaltainen hyvinvointi vauvasta vaariin
Väestön voimakas ikääntyminen asettaa painopisteen tulevan 10 vuoden sisällä ikääntymisen palveluille. Syntyvyyden lasku on kansantaloudenkin näkökulmasta suurin ongelma ja johtaa huoltosuhteen edelleen heikkenemiseen . Sosiaalisektorin toiminnot on toteutettava organisaatiota tehostamalla. Kuntouttavan päivätoiminnan lakkauttaminen on pahin virhe ja johtaa mittaviin asiakkaiden kärsimyksiin sekä suuriin yhteiskuntataloudellisiin menoihin. Kysymys on strategiaa loukkaavasta virheestä, joka on välittömästi korjattava ja toiminnot palautettava. Jos iäkäs henkilö joutuu kotihoidosta laitoshoidon vuodeosastolle, pahimmassa tapauksessa sairaalapaikalle, kustannukset ovat jopa enemmän kuin kymmenkertaiset. Sama kustannusseuraus on myös joka ikäluokassa, jos terveydellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin ei puututa riittävän ajoissa. Keskittymällä vaikuttaviin, mitattaviin ja oleellisiin toimiin saavutetaan enemmän kuin laki vaatii. Yksin hyvinvointialueen toimet eivät riitä, vaan suuri osa ennaltaehkäisevästä terveyden vaalimisesta on kunnilla ja ns. kolmannella sektorilla. Ongelmia on näiden toimijoiden rajapinnoissa hyvinvointialueille, joten nämä raja-alueet vaativat työpanosta erityisesti alueiden taholta.
