2619

Pirjo Ala-Hemmilä

Pirkanmaan hyvinvointialue, Tampere
sivistysjohtaja-rehtori, 62

Asun Tampereella, Koivistonkylässä ja ajattelen erityisellä lämmöllä yhtä lailla Koikkarissa kuin Juupajoen Kopsamossa asuvia hieman rasittavia teinejä ja elämän tasoittamia mummoja ja pappoja. Erityisesti minua liikauttaa, jos heillä on tarpeidensa tai elämän vaiheensa johdosta olo, että jäävät yksin. Lasten ja nuorten päihdeongelmien hoito, yksin elävien turvallisuus ja lähipalvelut on yhdessä ratkaistavissa olevia asioita. Uskon puolueiden väliseen rakentavaan debatointiin ja ratkaisuhakuiseen työhön. Koulutukseltani olen luokanopettaja ja opinto-ohjaaja ja työskentelen tällä hetkellä pienen päijät-hämäläisen kunnan sivistysjohtaja-rehtorina. Hyvinvointialueen ja kuntien yhteistoiminnan kehittämisellä saavutetaan laadullista ja taloudellista etua ja laaja-alainen kuntatoiminnan tuntemus on tässä hyödyksi.

Vaaliteemat

Yksinäisyyden nitistäminen

Yksinäisyydestä kärsivät kaikenikäiset. Sillä on merkittäviä negatiivisia terveysvaikutuksia ja madaltaa elämisen laatua. Yksinäisyyden vaikutuksista on Suomessakin tutkittua tietoa, mutta näyttää siltä, että talouspaniikissa hyvinvointialue enemmänkin lisää yksinäisyyttä ja siitä seuraavia terveysongelmia kuin jaksaisi panostaa ennaltaehkäisevään toimintaan. Muun muassa ikäihmisten päivätoiminta ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen työn tukeminen ovat strategisia valintoja, joissa näen taloudellisen ja laadullisen hyödyn, ei heti ja nyt, vaan kohta.

Hyvinvointialue ja kunnat yhteisessä työssä

Kunnat tuntevat alueensa, niiden erityispiirteet, tarpeet ja vahvuudet ja hyvinvointialue tuottaa kuntien asukkaille sosiaali-, terveydenhuollon ja pelastuspalvelut. Kunnissa tiedetään, minkä tieosuuksien varaan voi laskea myös talviolosuhteissa, minne ei autoton pääse, missä on asukkaiden pääsääntöiset työssäkäyntialueet ja mitkä palvelut on järkevästi yhdistettävissä. Hyvinvointialue hallitsee palveluiden sisällön ja osaamisen. Osa palveluista tehdään yhdessä. Yhteistyö ei ole vanhastaan toimintakulttuurissa, vaan se tulee siihen tuoda. Tämä edellyttää kuntien ja hyvinvointialueiden viranhaltijoiden, henkilöstön ja luottamushenkilöiden uutta uteliasta katsetta ja kykyä kuulla, mitä kenelläkin on sanottavanaan.

Toimiva Pirha on yhtä kuin kriisinkestävä Pirkanmaa

On selvää, miten merkittävä rooli hyvinvointialueella on koko maakunnan kriisinkestävyydessä, mutta näkyykö se päätöksissä? Pelastustoimen lisäksi, hyvinvointialueen palvelujen sijoittamisella, kolmannen sektorin toiminnan vahvistamisella, hankintasopimuksilla, tietoturvalla, asukkaiden kriisinkestävyydellä ja yhteistyöllä kuntien kanssa rakennetaan maakunnan kriisinkestävyyttä erilaisiin häiriötilanteisiin.