Olen kauppatieteen maisteri ja insinööri. Olen syntynyt Luvialla.. Nuoruusvuoteni vartuin Laihialla, jossa kävin myös kouluni ja opin myös ”nuukuuren” jalon taidon. Korkeakouluopinnot olen suorittanut Vaasassa.
Työkokemukseni muodostuu vaativista talousjohtajan tehtävistä sekä suomalaisissa että ulkomaisissa kansainvälisesti toimivissa yrityksissä. Työurani aikana olen saanut olla mukana monissa strategisissa muutoshankkeissa ja myös yritysten hallitustyöskentelyssä.
Politiikassa olen ollut mukana vasta hetken ja tällä hetkellä toimin Vaasan Keskustan valtuustoryhmässä varajäsenenä ja tämän lisäksi jäsenenä Vaasan kaupungin tarkastuslautakunnassa sekä Vaasan Sähkön hallintoneuvostossa. Olen mukana myös seurakuntamme ja seurakuntayhtymän toiminnassa kaikilla sen eri tasoilla (Yht. kirkkovaltuusto, yht. kirkkoneuvosto sekä seurakuntaneuvosto.
Harrastan paljon liikuntaa. Jääkiekko, avantouinti, pyöräily ja luonnossa liikkuminen sekä marjastus ovat harrastuksina lähellä sydäntäni.
Mistä verorahoin tuotetusta palvelusta haluaisit viimeiseksi luopua? Vastaus lienee: sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut! Rahoitus tulee valtiolta ja palvelumaksuista tehtäväalueen ollessa laaja: perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto, lasten-, nuorten-, perheiden- ja työikäisten- ja ikääntyneiden-, mielenterveys ja päihde-, vammaispalvelut, oppilas- ja opiskelijahuolto, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja pelastustoimi.
Lähdin mukaan näihin vaaleihin mm. siksi, että Pohjanmaan hyvinvointialueesta tulee tehdä houkutteleva. Päättäjinä meidän tulee ennakoida asioita päätöksenteossa niin, että luomme palveluja tekeville ihmisille kilpailukykyisen toimintaympäristön. Tähän tarvitsemme mm. joustavia koulutus- ja työaikakäytäntöjä. Nopea reagointi ympäristön haasteisiin merkitsee sitä, että hyvinvointialueen talouden tulee olla kestävällä pohjalla!
Hyvinvointialueen palvelujen kehittäminen edellyttää toimivaa yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen ja yliopistojen välillä sekä paikallisella, valtakunnallisella että globaalilla tasolla.
Vaaliteemoina haluaisin nostaa esille työvoiman, toiminnan johtamisen sekä tietojärjestelmät mukaan lukien palvelujen digitalisoinnin. Tulevissa vaaleissa onkin kysymys siitä, miten, missä ja kuinka tehokkaasti sosiaali- terveys ja pelastuslaitoksen palveluja hyvinvointialueellamme tuotetaan tulevaisuudessa meitä kaikkia varten ja meidän, veronmaksajien rahoilla. Siksi kannattaa äänestää tulevissa aluevaaleissa.
Kun saamme luotua toimivan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastuspalvelujen verkoston hyvinvointialueestamme tulee Suomen vaikuttavin ja kilpailukykyisin. Alue, jossa monikielisyys on valtavan suuri rikkaus ja voimavara. Tehdään alueestamme yhdessä houkuttelevan näkyvä ja ylivoimainen!
Koulutetun työvoiman pysyvyys ja uuden rekrytointi hyvinvointialueelle tulee olla ensisijainen tavoite! Jos ei ole osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa ei ole myöskään laadukkaita palveluja. Henkilöresursseille on turvattava myös joustavat mahdollisuudet jatkokoulutukseen ja työkiertoon koko työuran aikana. Hyvä työnlaatu on mahdollista vain silloin, kun työntekijät itse voivat hyvin.
Mielenterveys- ja päihdepalvelut tulevat olla nopeasti kaikkien niitä tarvitsevien saatavilla. Tässä korostuu hyvä tiedonkulku sekä hoitavien tahojen nopea ja saumaton yhteistyö. Työvoiman saatavuus ja riittävyys ovat tällä hetkellä monilla alueilla pullonkaulana!
Hyvinvointialueen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen henkilöresurssien oikeudenmukainen palkkaus on yksi ensisijaisista keinoista huolehtia henkilöstön riittävyydestä sairaaloissa, terveydenhuollossa ja pelastuspalveluissa. Tähän liittyy tämän lisäksi ammattimainen asioiden ja henkilöresurssien johtaminen, hyvä työyhteisö ja kyvykkäät esimiehet. Näin voimme tarjota jokaiselle perustuslain mukaisesti riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka edistävät myös väestön terveyttä. Tässä on kyseessä viime kädessä kansanvallan toteutumisesta.
Kriteerit, joiden perusteella palveluja annetaan, tulee harmonisoida eli yhtenäistää. Tällä hetkellä palvelujen tarjonta ja saatavuus voivat vaihdella kunnittain. Henkilöstölle tulee antaa mahdollisuus hoitaa työtehtävänsä omalla äidinkielellään. Palvelutuotannossa tulee hyödyntää kustannustehokkaasti myös yksityiset palveluntuottajat ja kolmannet osapuolet, mm. sopimuspalokuntien toiminta on turvattava.
Soteuudistuksen tulee hillitä kustannusten nousua ja palvelut tulee tuottaa kulubudjetin puitteissa! Hillitään kustannuspaineita panostamalla lähipalveluihin, nopeaan palveluihin pääsyyn ja sairauksien ennaltaehkäisyyn.
Reaaliaikainen tiedonkulku, tiedon saatavuus tietojärjestelmissä sekä palvelujen digitalisointi luovat pohjan kustannustehokkaalle toiminnalle ja prosessien läpimenoaikojen lyhentämiselle. Tulevaisuudessa hyvinvointialueella tulee olla sama potilastietojärjestelmä sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon yksiköissä. Näin sanoessani tiedän, että monilla nousee varoittava sormi pystyyn. Kallis ja mahdoton ajatus! Kuitenkin väitän, että näillä palvelujen digitalisoinnilla nopeutetaan ja helpotetaan ammattilaisten työskentelyä, vähennetään palveluiden yksikkökustannusta ja korvataan rutiinitehtäviä.