Teemu Knuutti
Olen Teemu Knuutti, aktiivinen vaikuttaja Laihialla ja Pohjanmaan alueella.
Olen muun muassa Keskustan Laihian kuntayhdistyksen puheenjohtaja, Keskustan Etelä-pohjanmaan piirin varapuheenjohtaja, sekä Keskustan puoluehallituksen varajäsen. Olen ollut myös Keskustan puoluevaltuuston jäsen 2022-2024 ja EP-piirin puoluevaltuustoryhmän puheenjohtaja.
Luottamustoimissa olen Laihian kunnanvaltuutettu, sekä mm. kunnanhallituksen jäsen.
Pohjanmaan hyvinvointialueella olen varavaltuutettu aluevaltuustossa ja toimin myös kansalliskielilautakunnan varapuheenjohtajana, jossa olen puolustanut suomenkielisten kielellisiä oikeuksia alueella, jossa ruotsi on enemmistökieli.
Olen ollut mukana useissa paikallisissa keskusteluissa ja aloitteissa, jotka koskevat esimerkiksi terveydenhuollon ja sosiaali palveluiden säilyttämistä ja suomenkielisten palveluiden turvaamista alueella. Olen osallistunut alueen julkisten palvelujen puolustamiseen ja ollut mukana keskusteluissa esimerkiksi sairaanhoidon resurssien turvaamisesta.
Poliittisesti korostan Keskustan perinteisiä arvoja, kuten lähipalveluiden säilyttämistä ja perheiden ja nuorten tukemista. Olen myös kritisoinut hallituksen politiikkaa, erityisesti mitä tulee lapsiperheisiin kohdistuviin leikkauksiin ja alueellisten palveluiden keskittämiseen.
Vaaliteemat
Pohjanmaan hyvinvointialueella on useita erityispiirteitä.
Pohjanmaan hyvinvointialueella on useita erityistarpeita, jotka johtuvat alueen maantieteellisistä, demografisista ja sosiaalisista piirteistä. Nämä erityistarpeet vaikuttavat alueen sote-palveluiden tarpeisiin ja niiden kehittämiseen.
1. Laaja maantieteellinen alue ja harva asutus
Pohjanmaa on pitkä ja kapea ,sekä osittain harvaan asuttu alue, jossa on sekä suuria kaupunkeja, kuten Vaasa, että maaseutumaisia ja pienempiä kuntia.
* Lähipalvelujen turvaaminen Erityisesti maaseudun asukkaille on tärkeää, että heillä on pääsy terveydenhuoltoon, mielenterveyspalveluihin ja muuhun sosiaalihuoltoon ilman pitkää matkaa. Tämä voi tarkoittaa etäterveydenhuollon, mobiilipalveluiden ja alueellisten palvelupisteiden kehittämistä.
* Liikkumisen tukeminen Pohjanmaalla voi olla haasteita liikkumisessa, joten joukkoliikenteen ja kuljetuspalvelujen kehittäminen olisi tärkeää, jotta asukkaat pääsevät sote-palveluihin.
2. Ikääntyvä väestö
Pohjanmaan väestö vanhenee nopeasti, mikä luo tarpeen erityisesti vanhusten palveluiden kehittämiselle:
*Vanhustenhoito
Ikääntyneen väestön kasvu tuo lisää painetta vanhustenhoitoon, palveluasumiseen ja kotihoitoon. Erityisesti kotihoidon laadun ja määrän turvaaminen on tärkeää, jotta vanhukset voivat elää mahdollisimman itsenäisesti omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään.
* Muistisairauksien hoito Muistisairauksien määrä on kasvussa, ja erityisesti alueen maaseudulla on haasteita tarjota asianmukaista hoitoa ja tukea muistisairaille.
3. Syrjäytymisvaarassa olevat väestöryhmät
Pohjanmaalla on alueita, joissa erityisesti nuorilla ja muilla haavoittuvilla ryhmillä, kuten maahanmuuttajilla, on riski syrjäytyä yhteiskunnasta.
* Nuorten mielenterveyspalvelut Nuorten osalta on tärkeää lisätä panostuksia mielenterveyspalveluihin ja tukea heidän hyvinvointiaan jo varhaisessa vaiheessa, jotta he voivat välttyä syrjäytymiseltä.
* Koulutus ja työllisyys Syrjäytymisen ehkäisyyn liittyy myös koulutusmahdollisuuksien ja työpaikkojen tarjoaminen nuorille ja työikäisille.
4. Maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus
Pohjanmaalla on kasvava maahanmuuttajaväestö, ja alueen palvelut tarvitsevat sopeutusta:
* Monikulttuuristen palvelujen tarjoaminen
On tärkeää, että maahanmuuttajat saavat tukea niin terveyspalveluissa, koulutuksessa kuin sosiaalipalveluissakin. Kielen, kulttuurin ja uskomusten huomioiminen palveluissa on avainasemassa.
* Kotouttamispalvelut Pohjanmaalla tarvitaan tehokkaita kotouttamispalveluja, jotka tukevat maahanmuuttajien sopeutumista yhteiskuntaan ja auttavat heitä pääsemään osaksi työmarkkinoita ja koulutusta.
5. Erityisesti nuorille suunnattujen palvelujen kehittäminen
Nuorten osalta Pohjanmaalla on erityistä huomiota kiinnitettävä mielenterveyspalveluihin ja syrjäytymisen ehkäisyyn
* Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut
Alueella on tarvetta kehittää nuorille suunnattuja mielenterveys- ja päihdehoitopalveluja, jotka olisivat helposti saavutettavissa ja varhaisessa vaiheessa tarjottuja.
*Koulupsykologit ja kuraattorit Koulujen ja oppilaitosten rooli nuorten tukemisessa on keskeinen, ja näihin palveluihin tarvitaan riittävästi resursseja.
6. Työvoiman saatavuus ja osaaminen
Pohjanmaan sote-palvelut tarvitsevat osaavaa kaksikielistä työvoimaa, ja tämä on erityisen haasteellista alueilla, joilla työvoimapula on suurempi
* Sote-alan koulutus ja rekrytointi
Erityisesti maaseudulla on vaikeuksia houkutella ja pitää sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Koulutuspaikkojen lisääminen ja alueen houkuttelevuuden parantaminen ovat tärkeitä. Laihia nostettava alueen ainoana yksikielisenä kuntana huomioon rekrytoinnissa.
* Työntekijöiden hyvinvointi ja työolot
Sote-alan työntekijöiden jaksaminen ja työhyvinvointi ovat keskeisiä tekijöitä palveluiden laadun varmistamisessa, ja näihin tulee panostaa.
7. Kulttuuri ja luonnon hyvinvointivaikutukset
Pohjanmaa on alue, joka on tunnettu luonnostaan ja kulttuuristaan.
* Luonnon hyvinvointivaikutukset Alueen asukkaille on tärkeää, että hyvinvointipalvelut voivat hyödyntää luonnon tarjoamia mahdollisuuksia, kuten ulkoilua, kulttuuria ja muita luontopohjaisia palveluja.
* Ympäristön kestävyys ja hyvinvointi
Alueen elinympäristön, kuten merialueiden ja luonnon, turvaaminen voi vaikuttaa suoraan asukkaiden hyvinvointiin, ja tämän osalta tarvitaan kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja.
Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalveluissa kaksikielisyys ja kielelliset oikeudet ovat keskeisiä kys
Suomen lainsäädännön mukaan kaikilla kansalaisilla on oikeus saada julkiset palvelut omalla äidinkielellään, mikä tuo erityisiä haasteita kaksikielisten alueiden sosiaali- ja terveyspalveluille.
Pohjanmaalla, jossa ruotsinkielisten osuus on merkittävä, kaksikielisyyden toteutuminen sosiaali- ja terveyspalveluissa on tärkeää, mutta se voi myös aiheuttaa vaikeuksia resurssien hallinnassa ja palvelujen järjestämisessä.
Tärkeimpiä haasteita ovat:
Kaksikielisten työntekijöiden saatavuus
Kaksikielisten terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisten rekrytointi voi olla vaikeaa, koska on vähemmän henkilöitä, jotka hallitsevat molemmat kielet yhtä hyvin. Tämä voi johtaa siihen, että palveluja ei aina voida tarjota asiakkaan toivomalla kielellä, tai se voi vaatia enemmän resursseja ja aikavaraa. Esimerkiksi lääkärien ja sairaanhoitajien ruotsinkielinen osaaminen on erityisen tärkeää, mutta sen puute voi aiheuttaa ruuhkautumista ja kieliongelmia.
Kielellisten oikeuksien turvaaminen
Lainsäädäntö takaa kansalaisille oikeuden saada palveluja omalla äidinkielellään, mutta käytännön tasolla tämä ei aina toteudu ongelmattomasti. Pohjanmaalla on tärkeää, että viranomaiset ja palveluntarjoajat huolehtivat siitä, että kaikilla asiakkaille annetaan mahdollisuus saada tarvitsemansa palvelut joko suomeksi tai ruotsiksi. Tämä edellyttää selkeää kielistrategiaa ja riittäviä resursseja molemmilla kielillä.
Kielitaitoiset tulkit ja käännöspalvelut
Sosiaali- ja terveyspalveluissa voi esiintyä tilanteita, joissa asiakkaat eivät osaa suomea tai ruotsia. Tällöin tulkkipalvelujen tarjoaminen on tärkeää, mutta se tuo lisäkustannuksia ja vaatii tehokasta koordinointia. Käännöspalvelujen saatavuus on myös tärkeää, erityisesti asiakirjojen ja hoitokertomusten osalta.
Yhdenvertaisuus ja oikeudenmukainen palvelu
Kaksikielisyys tuo mukanaan myös yhdenvertaisuusnäkökulman. On tärkeää, että molemmat kieliryhmät saavat yhtä laadukasta hoitoa ja palveluja ilman, että toisen kielen osaaminen olisi esteenä. Kielellinen tasa-arvo pitää huolen siitä, että asiakas ei joudu eriarvoiseen asemaan pelkän kielen takia.
Kieliopetuksen ja koulutuksen rooli
Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevien henkilöiden kielitaidon tukeminen on tärkeää. Kaksikielisyyteen liittyvän koulutuksen ja kielitaitovaatimusten täyttämisen varmistaminen on jatkuva haaste. Kaksikielisten alueiden työntekijöiden koulutus ei saa jäädä vain kielitaitoon, vaan myös kulttuuriin ja kielellisten oikeuksien huomioimiseen tulee panostaa.
Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalveluissa kielellisten oikeuksien ja kaksikielisyyden toteutuminen on jatkuva tasapainoilun paikka. On tärkeää, että alueella kehitetään toimivia käytäntöjä ja resursointia, jotta molemmat kieliryhmät voivat nauttia tasavertaisista ja laadukkaista palveluista.
