Olen 37-vuotias kontiolahtelainen geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri. Työskentelen apulaisylilääkärinä Siilaisen kuntoutumiskeskuksessa. Perheeseen kuuluu aviopuoliso ja kaksi lasta. Vapaa-aika kuluu yhdessä perheen kanssa ja liikunnan parissa.
Ensimmäisiin aluevaaleihin 2022 asetuin ehdolle, koska halusin lisätä poliittiseen päätöksentekoon ymmärrystä ratkaisujen vaikutuksesta käytännön potilastyöhön. Ensimmäinen valtuustokausi on ollut haasteellinen rajallisten resurssien ja jatkuvasti muuttuvan toimintaympäristön vuoksi.
Siirtymätasaus aiheuttaa Pohjois-Karjalassa pysyvän vajeen hyvinvointialueen rahoitukseen ja tämän korjaamiseksi on pyrittävä vaikuttamaan. Rahoituslain muuttuminen on kuitenkin epävarmaa. Tämän vuoksi ajattelen, että ei ole reilua tehdä vaalilupauksia, jotka perustuvat lisärahoituksen saamiseen. Keskeistä tulevalla valtuustokaudella on kehittää omaa toimintaa niin, että palveluiden oikea-aikaisuus ja yhteensovittaminen paranevat.
Hyvinvointialueen tulevat haasteet tiedostaen haluan asettua ehdolle tulevissa aluevaaleissa ja pyrkiä vaikuttamaan tarpeenmukaisten palveluiden puolesta myös tulevaisuudessa.
Väestön ikääntyminen aiheuttamaan palvelutarpeen kasvuun tulee varautua nykyistä paremmin ja ottaa viipymättä käyttöön kaikki toimet, joilla sitä voidaan hillitä. Tulee huolehtia sairauksien ennaltaehkäisystä ja oikea-aikaisesta hoidosta sekä edistää ikääntyneiden toimintakykyä kuntoutuksen keinoin. Tarpeenmukaisiin palveluihin tulee päästä ilman kohtuuttomia viiveitä. Vain kohdentamalla resursseja ikääntyvän väestön terveyttä ja toimintakykyä edistäviin palveluihin voidaan kestävästi toteuttaa suunniteltu raskaampien asumispalveluiden vähentäminen.
Hyvinvointialue järjestää kokonaisuudessaan alueen terveys-, sosiaali- ja pelastuspalvelut. Erityisesti paljon palveluita käyttävät henkilöt tarvitsevat palveluiden yhteensovittamista, jotta palvelut toteutuisivat sujuvasti. Organisaation näkökulmasta palveluiden yhteensovittaminen vähentää palveluiden päällekkäisyyttä ja lisää toiminnan vaikuttavuutta. Kun hyvinvointialueella on rajallisesti resursseja, tulee kaikin keinoin pyrkiä järjestämään saumattomasti yhteen liittyvät palvelut, joissa ei tehdä päällekkäisesti samoja asioita.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen tulee jatkossakin pysyä itsenäisenä, jotta päätösvalta palveluista säilyy alueella. Tärkeää on säilyttää Pohjois-Karjalassa laajan päivystyksen keskussairaala. Paikallinen tuntemus alueesta on korvaamatonta, jotta vaikeita ratkaisuja pystytään tekemään mahdollisimman järkevästi. Mikäli päätösvaltaa hyvinvointialueen toiminnasta siirretään maakunnan ulkopuolelle, on uhkana myös palveluiden siirtyminen maakunnan ulkopuolelle ja yhä voimistuva palveluiden keskittäminen.