Atte Varis
Olen terveydellisen ja taloudellisen osaamisen yhdistävä aluevaaliehdokas. Taustaltani olen sosiaali- ja terveyshallintotieteiden maisteri sekä kauppatieteiden maisteri. Aluevaaleihin olen asettunut ehdolle tarjotakseni vaihtoehdon, jossa vahva sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön ymmärrys yhdistetään talousosaamisen kanssa. Mielestäni sosiaali- ja terveydenhuoltoa ei tule katsoa menoeränä, vaan tärkeänä investointina ihmisten toimintakyvyn ja hyvinvointivaltion puolesta. Siksi talous on olemassa hyvinvointia varten – ei toisinpäin.
Työskentelen valtakunnallisia perusterveydenhuollon palveluita tuottavassa Ylioppilaiden terveydenhuollon säätiössä (YTHS) Business Controllerina. Minulla on lisäksi kokemusta talousjohtajan työtehtävästä yksityisessä yrityksessä ja vahva ymmärrys resurssien oikeudenmukaisesta kohdentamisesta sekä niiden vastuullisesta käytöstä. Olen työskennellyt myös Siun soten taloushallinnossa ja tehnyt yliopistossa opinnäytetyöt potilasvakuuttamisesta sekä perusterveydenhuollon henkilöstön työsitoutumisesta muilla hyvinvointialueilla.
Olen lähtöisin Kontiolahden Lehmosta ja minulle on tärkeää, että jokaisen Pohjois-Karjalan kunnan asiat huomioidaan päätöksenteossa. Lähipalveluihin tulee jatkossa päästä aina tarpeen mukaan. Etäpalveluita tarjotaan niitä haluaville, kuten nuorille ja työikäisille. Pelastus- ja ensihoitopalvelut on turvattava riittävällä henkilöstöllä, jotta jokaisessa kunnassa voidaan elää turvallista elämää. Omalääkärimallin käyttöönottoa on selvitettävä erityisesti ikäihmisille ja heille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Tulen ajamaan päätöksiä, jotka takaavat toimivat palvelut jokaisessa kunnassa, kaikille asukkaille.
Vaaliteemat
Perusterveydenhuolto vahvaksi – Hyvinvoiva henkilöstö takaa laadukkaan hoidon ja hoitoon pääsyn
Perusterveydenhuolto on terveydenhuoltojärjestelmän kulmakivi, jossa hoitoon pääsyn tulee tapahtua aina mahdollisimman nopeasti. Perusterveydenhuollon oikea-aikainen ja laadukas hoito ennaltaehkäisee vakavampia sairauksia, mikä paitsi vähentää erikoissairaanhoidon kuormitusta ja päivystysten ruuhkautumista, myös tuottaa merkittäviä kustannussäästöjä ja parantaa hoitotuloksia pitkällä aikavälillä. On tärkeää muistaa, että perusterveydenhuolto ei ole vain sairauksien hoitamista, vaan sillä on myös keskeinen ennaltaehkäisevä rooli, joka tukee kansalaisten hyvinvointia.
Perusterveydenhuollon vahvistaminen edellyttää riittävää rahoitusta, jolla turvataan tarpeeksi suuri henkilöstö ja lähipalvelut koko maakunnassa. Tärkeää on panostaa omaan henkilöstöön, heidän työhyvinvointiinsa ja vaikutusmahdollisuuksiinsa, mikä vähentää työuupumusta ja parantaa henkilöstön pysyvyyttä. Tämä onnistuu tarjoamalla ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia, riittävää tukea ja joustavia työaikaratkaisuja. Kehittämistoimintana tulisi selvittää omalääkärimallin käyttöönottoa erityisesti ikäihmisille sekä vahvistaa perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyötä. Omalääkärimalli parantaa hoidon jatkuvuutta ja yksilöllisyyttä, kun taas tiiviimpi yhteistyö takaa asiakkaille kokonaisvaltaiset ja oikea-aikaiset palvelut.
Talous oikeudenmukaiseksi – Vuokralääkäreille hintakatto ja Siun sotelle tarveperusteinen rahoitus
Hyvinvointialueen taloutta ei pidä tasapainottaa vähentämällä omaa henkilöstöä, vaan rajoittamalla ostopalveluiden ja vuokralääkärien kustannuksia. Tulen siksi ajamaan ostopalveluiden ja vuokralääkäriyhtiöiden käytön vähentämistä, sillä erityisesti vuokralääkäriyhtiöille maksettavat ylisuuret korvaukset ovat julkisten verovarojen väärinkäyttöä. Ratkaisuja on mahdollista hakea hyvinvointialueen sisällä tai yhteisesti hyvinvointialueiden kesken, jossa sovitaan vuokralääkäreiden ja ostopalveluiden hankintakatosta. Vastaavia toimenpiteitä on tehty Ruotsissa, jossa tavoitteena on ollut yhtenäistää vuokralääkäreiden käytön ehtoja ja hinnoittelua koko maassa.
Siun sote ei tällä hetkellä saa sille kuuluvaa tarveperusteista rahoitusta. Huonosti muodostettu laki hyvinvointialueiden rahoituksesta heikentää palveluiden tuottamista sekä laatua erityisesti iäkkäiden palveluissa ja terveydenhuollossa, joissa molemmissa Pohjois-Karjalassa on koko maan osalta korkein palveluntarve suhteessa asukaslukuun. Siun sote on menettänyt ja menettää edelleen muille hyvinvointialueille vuodesta 2025 alkaen 60–35 miljoonaa euroa vuosittain, joten asiasta on aloitettava laajempi keskustelu. Tulen ajamaan keskustelua rahoitusmallin oikeudenmukaisuudesta, vaikka aluetason päätöksenteossa sitä ei voidakaan ratkaista.
Sosiaali- ja mielenterveyspalveluihin resursseja – Ennaltaehkäisy keventää terveydenhuollon kuormaa
Sosiaalipalveluiden asemaa on vahvistettava ja huomioitava tasavertaisena päätöksenteossa. On panostettava erityisesti lasten, nuorten ja työikäisten sosiaali- ja mielenterveyspalveluihin. Laadukkaat ja saavutettavat mielenterveyspalvelut ennaltaehkäisevät vaikeampien haasteiden kehittymistä ja vähentävät kuormitusta muualla terveydenhuollossa, kuten erikoissairaanhoidossa. Siun soten on keskityttävä kehittämään ja käyttämään parhaiksi tutkittuja keinoja, jotka edistävät erityisesti lasten-, nuorten ja työikäisten mielenterveyttä.
Sosiaalihuolto pitää sisällään myös iäkkäiden palvelut. Iäkkäiden palveluja ei pidä heikentää tilanteessa, jossa ikäihmisiä on Pohjois-Karjalassa enemmän kuin koskaan. Ikäihmisille tulee taata lakisääteiset ja tarvetta vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelut jokaisella paikkakunnalla. Ennakoivien ja kotona asumista tukevien palvelujen avulla tuetaan ikäihmisten itsenäistä ja arvokasta ikääntymistä ja osallisuutta yhteiskunnassa.
